Sijainti: Pääsivu / Mitä me teemme / Vedet / Vapaa Kemijoki

Vapaa Kemijoki

Rovaniemelle suunniteltu Sierilän vesivoimalaitos uhkaa Suomen pisimmän joen viimeistä luonnontilaista osuutta. Voimalaitos vaarantaisi useiden uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja estäisi kalojen vaelluksen. Perusteellisesti rakennetun Kemijoen viimeiset vapaat kosket ovat myös merkittävä virkistys- ja kalastuskohde.

Kuva: Johannes Sipponen

Kemijoki Oy:n suunnittelee rakentavansa vesivoimalaitosta Rovaniemelle Oikaraisen kylään, Sieriniemen alueelle. Voimalaitoshanke tekisi suurta tuhoa Kemijoen viimeiselle luonnontilaiselle osuudelle. Kemijoen vapaana virtaavat osuudet ovat yksi sadasta luontohelmestä, jotka Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Vaarassa vaelluskalat ja uhanalaiset lajit


Sierilän voimalaitoshankkeella on runsaasti haitallisia vaikutuksia Kemijoen ja voimalaitosta ympäröivän seudun luontoon.

  • Suunnitellun voimalaitosalueen luontotiedoissa on paljon epäselvyyksiä, ja alueen lajisto tunnetaan puutteellisesti. Lapin ELY-keskus on pyytänyt ympäristöjärjestöjä toimittamaan tietonsa Sierilän luontoarvoista, vaikka nämä tiedot on jo toimitettu ELY-keskukselle. Lue ympäristöjärjestöjen vastaus ELY-keskuksen esittämään pyyntöön tästäLue lisää asiasta Luonnonsuojelija-lehden (3/2017) artikkelista "Sierilän luontotiedot katosivat".
  • Vesivoimapadot estävät lohen ja meritaimenen nousun. Kemijoen alkuperäinen lohikanta on kuollut sukupuuttoon.
  • Vaelluskaloilla on myös olennainen rooli jokihelmisimpukoiden lisääntymisessä. Kemijoen monissa sivujoissa ja puroissa on elänyt etenkin yläjuoksulla jokihelmisimpukoita, jotka tarvitsevat lisääntyäkseen lohikaloja. Lohikalojen kadottua raakuista on tullut erittäin uhanalaisia.
  • Kalateiden myötä saataisiin muiden jokien lohikantaa myös Kemi- ja Ounasjokeen, joissa on erinomaisessa kunnossa olevia lisääntymisalueita lohelle. Kalateiden avulla myös meritaimenta ja harjusta voitaisiin auttaa
  • Sieriniemen lähistöllä on Suomen ainoa apilakirjokääriäisen elinalue. Perhosta uhkaa vedensäännöstelyn myötä elinympäristön täydellinen myllerrys. Lisäksi alueelta on useita havaintoja luonnonsuojelulailla suojellusta kirjojokikorennosta, jonka elinalueita ei saa ilman poikkeuslupaa tuhota.
  • Patoaltaan alle jäisivät myös saukon ruokailu- ja elinalueet. Saukko on luonnonsuojelulailla suojeltu, eikä sen ruokailu- ja elinalueita saa hävittää ilman poikkeuslupaa.
  • Tennilän ja Oikaraisen välistä Kemijoen osuutta luonnehtivat karikoiden lisäksi jylhät hiekkatörmät, joissa pesii Suomen suurimpia törmäpääskyjen yhdyskuntia. Veden noustessa pesimätörmät jäisivät veden alle ja syöpyisivät.. 
  • Sierilän kosket ovat Rovaniemen seudun parhaita perhokalastuskohteita. Voimalaitos tuhoaisi Suomen mahtavimman lohijoen viimeisen vapaan osuuden.

Perhokalastaja Tikkasenkarilla. Kuva: Johannes Sipponen

Kemijoen osuus Vanttauskoskelta Rovaniemelle on hyvin luonnontilainen. Vaikka veden korkeutta jo nyt säännöstellään, on rantojen ja joen pohjan koskemattomuus mahdollistanut monien alkuperäisten elinympäristöjen säilymisen. Nämä elinympäristöt toimivat elinalueina monille muualla Kemijoella ja jopa Suomessa uhanalaisille lajeille. Joen ominaispiirteet ovat säilyneet. Esimerkiksi:

  • Korkeat harjumaiset jokitörmät -> Suomen luultavasti suurin törmäpääskyjen pesimäalue
  • Niityt ja laidunmaat -> laaksoarho, lapin leinikki, apilakirjokääriäinen
  • Virtaavat koski- ja suistoalueet -> saukko, jokihelmisimpukka, kirjojokikorento
  • Joen karikot -> vaellussiika, taimen, harjus 

Muualla Kemijoelle patojen väliset alueet ovat rakennettuja ja eroosion vuoksi kivetyksellä suojattuja rantoja, joilta esimerkiksi laaksoarho on kadonnut. Veden korkeuden nousun myötä karikot ovat kadonneet. Näiden ja voimalaitospatojen ohitusuomien puuttumisen vuoksi siika, taimen ja harjus, jokihelmisimpukka ja kirjojokikorento ovat kadonneet.

Vaihtoehtoja on olemassa

Sierilän vesivoimalaitosta on suunniteltu vuosikymmenet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointikin on yli kymmenen vuotta vanha. Tuolloin todettiin, että padon jättäminen rakentamatta olisi paikallistaloudellisesti järkevää.

Luonnolle haitallisille vesivoimalaitoshankkeille on vaihtoehtoja. Vesien valjastamisen sijaan energiaa voidaan tuottaa kestävämmin, edullisemmin ja modernimmin.

Sierilää vastustettiin soutaen kesällä 2017

Suomen luonnonsuojeluliitto järjesti vapaan Kemijoen puolesta kaksipäiväisen suojelutapahtuman 21.-22.7. yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Osallistujat soutivat Vanttauskoskelta Oikaraisiin, missä kunnioitettiin menetettyjen vaelluskalojen muistoa ja kuultiin puheita Sierilän voimalaitosta vastaan. 

Soutajia matkalla Vanttauskoskelta Oikaraisiin suojelutapahtumassa vapaan Kemijoen puolesta heinäkuussa 2017.

Sieriniemen siunauksen suojelijoina toimivat kansanedustajat Pekka Haavisto (vihr.) sekä Pertti Salolainen (kok), joka on tehnyt yhdessä viiden muun kansanedustajan kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen kalateiden rakentamisesta. Pekka Haavisto oli myös mukana soutamassa Kemijoella. Lue tästä Luonnonsuojelija-lehden reportaasi tapahtumasta.

Sieriniemen sinaus sukupuuttoon kuolleen Kemijoen lohen muistolle

Lisätietoja:

Vapaa Kemijoki -esite (pdf)

Valokuvia Sierilän alueelta ja Kemijoelta tiedotusvälineiden käyttöön Sierilää koskevassa viestinnässä

In English: Opinion piece about the Sierilä hydropower plant project by Päivi Lundvall, Executive director / Finnish Association for Nature Conservation (Published in the Finnish newspaper "Helsingin Sanomat" October 7th 2017)

Tiedotteet asiasta:

Ympäristöjärjestöjen yhteiskirje Kemijoki Oy:n hallitukselle (30.11.2017)

Omistajien on pysäytettävä Kemijoen luonnon tuhoaminen

Suomen luonnonsuojeluliitto soutaa 21.-22.7. Kemijoen puolesta ja vastustaa Sierilän vesivoimalaitoksen rakentamista

Pekka Haavisto ja Pertti Salolainen suojelemaan Kemijoen puolustamista