Suomen luonnonsuojeluliiton Itämeriohjelma kokoaa liiton näkemykset siitä, miten Itämeren ja sen valuma-alueen tilaa tulee parantaa. Ohjelma on kohdistettu kaikille suomalaisille, sillä kaikkien suomalaisten toiminta vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin.

Itämeriohjelma

Kaikkien suomalaisten toiminta vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin.

Lue Itämeriohjelma kokonaisuudessaan
Siirry sisältöön

Ainutlaatuinen Itämeremme kaipaa pikaisia suojelutoimia

Suomen luonnonsuojeluliiton Itämeriohjelma kokoaa Luonnonsuojeluliiton näkemykset siitä, miten Itämeren tilaa tulee parantaa. EU:n kaikkien merien tilan tulisi olla hyvä vuoteen 2020 mennessä ja ohjelma pyrkii vastaamaan osaltaan siihen, miten tavoite voidaan saavuttaa.

Ohjelma on kohdistettu kaikille suomalaisille, sillä kaikkien suomalaisten toiminta vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin.

Ohjelmassa tuodaan esille lainsäädäntöön, meriluonnon suojeluun ja merialueiden käyttöön, maatalouteen sekä yhdyskuntien ja teollisuuden vesiensuojeluun liittyviä keinoja. Ohjelmassa kerrotaan myös, mitä Luonnonsuojeluliitto tekee Itämeren ja vesiensuojelun eteen.

Sinilevää Saaristomerellä. Kuva: Jari Hakala / Vastavalo.
Sinilevää Saaristomerellä. Kuva: Jari Hakala / Vastavalo.

Visio puhtaasta Itämerestämme

Suomi on niemi Itämeressä. Meri on erilainen eri osissa maan pitkää rannikkoa. Suomenlahden, Saaristomeren, Selkämeren ja Merenkurkun saaristot sekä Pohjanlahden maankohoamisrannikko ovat Suomen luonnon aarteita, joiden meri antaa omintakeisen leimansa. Rannat vaihtelevat jylhistä kalliorannikoista somerikkoihin, rikkaisiin rantaniittyihin ja suojaisiin poukamiin.

Haluamme Itämeren, josta ei tarvitse olla huolissaan. Haluamme kirkasvetisen, luonnoltaan monimuotoisen, biologisesti tuottavan ja myrkyttömän Itämeren. Sillä on arktisia ja erämaisia piirteitä: kunnon jäätalvia ja luonnonrauhaa huokuvia alueita.

Itämeri on vähävetinen sisämeri, jota rasittavat noin 85 miljoonan ihmisen jätevesien ja laajoilta maatalousalueilta huuhtoutuvat ravinteet. Itämeri on säilönyt rehevöittäviä ravinteita ja myrkkyjä pohjakerrostumiinsa.

Voimme vähentää meren ravinnekuormitusta. Voimme huolehtia öljykuljetusten ja meriliikenteen turvallisuudesta ja vähentää onnettomuuksien riskiä. Voimme varjella rannikko- ja saaristoluontomme paljon nykyistä paremmin. Voimme pelastaa meren, jos niin haluamme.

Voimme oppia tuntemaan rannikko- ja saaristoluontomme paljon nykyistä paremmin. On myös mahdollista parantaa lukuisien Itämeren luontotyyppien suojelua perustamalla uusia suojelualueita.

Lue lisää

– Rikkauksia

Itämeren murtovesiluontoa leimaa makean ja suolaisen veden eliöiden rinnakkainelo. Saaristot, maankohoamarannikko sekä kallio-, hiekka- ja somerikkorantojen mosaiikki sekä sekä rakentamiselta ja metsätaloudelta säästyneet saaristo- ja rannikkometsä lisäävät meriluonnon ilmeikkyyttä. Ihmisen ikiaikainen läsnäolo – erilaisten kulttuurien vaikutukset entisinä aikoina – on osaltaan lisännyt Itämeren alueen luonnon kirjoa. Rikkautta on myös muutos, jossa esimerkiksi maankohoamisen takia merestä eroon kuroutuvat fladat ja kluuvijärvet ovat erityisen omintakeisia.

Itämeren luonnossa pohjoinen ja etelä kohtaavat. Norppa, merenpohjan kilkki ja lapintiira ovat alkuperältään arktista lajistoa. Jäälle lumiluolaan tai jääröykkiön suojaan synnyttävä arktinen norppaa joutuu pulaan ilmaston lämmetessä ja talvisen jääpeitteen vähetessä.

Itämerellä ranta on saavutettavissa miltei missä tahansa, sillä harvalla alueella maa putoaa mereen äkkijyrkkinä kallioina. Saavutettavuus on osa Itämeren ekosysteemipalveluja, eli terveen meren kykyä tuottaa ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta, virkistysarvoja ja kalansaaliita.

– Vastuumme

Suomen rannikon ja saariston luonnon monimuotoisuus ja veden tila ovat suomalaisten vastuulla.

Ainutlaatuista rannikko- ja saaristoluontoa voimme suojella vain itse. Me vastaamme muulle maailmalle, että luontomme monimuotoisuus säilyy ja vahvistuu.

Rannikolla epämiellyttävinä levien massaesiintyminä, rihmalevien runsastumisena ja limoittumisen leviämisenä ilmenevä rehevöityminen on enimmäkseen kotimaista perua. Joet tuovat mereen ravinteita pelloiltamme, metsistämme ja asutuskeskuksistamme. Siitä meidän on turha syyttää muita Itämeren rantavaltioita.

– Tulevaisuuden kuvamme

Lähes koko Suomen maankamara on Itämeren valuma-alueella. Merta on siksi suojeltava muuallakin kuin rannikolla. Tehokas Itämeren suojelu parantaa myös järvi- ja jokivesien laatua ja sisämaan luonnon monimuotoisuutta.

Peltomaalla vesistön suojaksi jätetään viljelemätön vyöhyke ja ravinteiden karkaamista hillitään
kosteikoilla. Vesistöä rehevöittävät peltolohkot poistetaan viljelystä ja muutetaan luonnon monimuotoisuutta lisääviksi ympäristöiksi. Lannoitteiden käyttö on täsmällistä ja niukkaa. Maataloudessa käytetään vain vähän myrkkyjä. Yhdyskuntien jätevesien puhdistustarvetta vähennetään siirtymällä yhä enemmän ravinteiden kierrätykseen.

Maanviljelyn muutoksissa keskeisiä välineitä ovat ympäristönsuojeluun kannustava verotus ja oikein kohdennettu taloudellinen tuli. Yhdyskuntien haittoja torjutaan järkevällä maankäytön suunnittelulla ja rakentamisen ohjauksella.

Lisäämme kansalaisten Itämeri-tietoisuutta. Kartoitamme vedenalaisen ja vedenpäällisen rannikko- ja saaristoluontomme monimuotoisuutta. Nostamme Itämeren omalle paikalleen kouluopetuksessa.

Itämeri on EU:n ylpeys, jonka turvaksi on laadittu monia erityismääräyksiä. Itämeren laivaliikennettä ohjataan lennonjohdolta lainatuin keinoin. Huoli Itämerestä on osaltaan vaikuttanut siihen, että EU on tiukkana ilmastotoimissaan.

Itämeremme on turskan ja koko meren mitalla vaeltavan lohen joki. Se on jääluolassaan synnyttävän norpan ja saaristolintujen meri. Se on tuottava ihmisen meri. Se on aivan lähellä ja samalla ison harppauksen takana.

Näin me Luonnonsuojeluliitossa toimimme Itämeren puolesta

Puolustamme rannikkoluontotyyppien ja Itämeren valuma-alueen suojelua lausunnoilla ja työryhmissä

Liitto, luonnonsuojelupiirit ja paikallisyhdistykset antavat vuosittain runsaasti lausuntoja liittyen niin rantakaavoitukseen kuin Itämeren laajaan valumavesialueeseen.

Liitolla on edustajat jokaisessa vesienhoidon alueellisissa yhteistyöryhmissä, jotka osallistuvat vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun.

Luonnonsuojeluliitto kouluttaa vesiensuojelun aluetoimijoitaan ja seuraa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toteutumista vesiensuojelussa.

Liiton edustajat toimivat yhdyshenkilönä kansalaisten ja alueellisten ympäristökeskusten (ELY) vesienhoidon yhteistyöryhmien välillä

Liitto, piirit ja yhdistyksen vaikuttavat osaltaan suojelualoitteilla, luontoselvityksillä sekä muilla toimilla siten, että Suomen meri- ja rannikkoalueen tärkeimmät luontotyypit ovat suojelualueverkostossa edustettuina siten, että luontotyyppien suojelutasoa saadaan parannettua. Vaadimme myös Natura-alueiden sekä maakunnallisen ja kunnallisen suojeluverkoston täydentämistä sekä kansallispuistojen laajentamista. Uusiksi puistoiksi tavoitellaan Selkämerta sekä Porkkalaa.

Liitto, piirit ja yhdistykset ovat myös mukana laatimassa valuma-aluekohtaisia ennallistamisohjelmia vesistöille. Myös suo- ja kosteikkoluontoa suojellaan ja ennallistetaan. Tulvia hallitaan maankäytön suunnittelulla ja pidättämällä tulvavesiä valuma-alueella

Liiton Pohjanmaan ja Satakunnan piireissä toteutetaan purovesistöjen kunnostushankkeita. Hankkeiden avulla parannetaan Itämeren valuma-alueen pienvesien tilaa ja vähennetään kuormitusta isompiin vesistöihin ja Itämereen. Hankkeissa muun muassa kartoitetaan pienvesien tilaa ja parannetaan taimenen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita puroissa Karvianjoen ja Isojoki-Lapväärtinjoen valuma-alueella. Isojoki-Lapväärtinjoki on yksi maamme viidestä jäljellä olevasta alkuperäisestä meritaimenjoesta.

Luonnonsuojelupiirit ja paikallisyhdistykset osallistuvat myös rantojen vieraslajien torjuntakampanjoihin (esimerkiksi kurtturuusun kitkentä rantadyyneiltä Hangossa). Lisäksi muistutamme kaavoista ja ympäristöluvista. Tärkeä osa toimintaa ovat myös opastetut luontoretket.

Vaikutamme myös kansainvälisesti

Luonnonsuojeluliitto osallistuu Itämerityöhön EU:n lainsäädännön valmistelussa mm. tulvadirektiivin ja meristrategiadirektiivin kansalliseen valmisteluun ja toimeenpanoon.

Liitto työskentelee Itämeren suojelu- ja kalastusasioissa kansainvälisten järjestöjen kanssa kuten Coalition Clean Balticin ja Fisheries Secretariatin kanssa. Erityiseti otamme kantaa lohi- ja meritaimenkantojen hoitosuunnitelmiin EU:n Baltic Sea Regional Advisory Councilin kautta.

Tavoittelemme maatalouden päästöjen pienentämistä

Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa päättäjiin ja osallistuu lainsäädäntötyöhön ja mm. maatalous- ja kalastuspolitiikkaa uudistaviin työryhmiin, jotta vesiensuojelussa tehtäisiin konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja.

Itämeriryhmämme tuottavat tietoa ja ideoita

Luonnonsuojeluliiton piirijärjestöillä on omat Itämeri-työryhmänsä, jotka kokoavat asiasta kiinnostuneita ja asiantuntijoita, järjestävät kursseja ja seminaareja. Itämeriryhmä toimii muun muassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissä.

Suomen luonnonsuojeluliitto on mukana Ympäristöakatemiassa. Ympäristöakatemian perustajajärjestöjen (SLL, Luonto-Liitto, Natur och Miljö ja BirdLife Suomi) yhtenä teemana on tarjota päättäjille korkeatasoista Itämeritietoa konkreettisista vaikutuskeinoista.

Nuorten ympäristökasvatusta Itämerilähettiläiden kautta

Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestön Luonto-Liiton Itämeri-koulukiertue tavoittaa vuosittain 1000–2000 13–18-vuotiasta nuorta ympäri Suomea. Tunnit ovat kouluille ilmaisia ja niitä pitävät nuoret koulutetut opiskelijat. Samoja Itämeritunteja järjestää Natur och Miljö ruotsiksi ja Drusja Baltikim -järjestö Pietarissa yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa Luonto-Liitto järjestää myös Itämerileirejä.

Lisää Luonto-Liiton Itämeri-koulukiertueista

Puolustamme Itämeren suojelun rahoitusta

Olemme saaneet monena vuonna budjettiin lisää rahaa Itämeren suojeluun. Päätökset on saatu aikaan Luonnonsuojeluliiton ja muiden tahojen aloitteiden, lausuntojen, poliittisen vaikuttaminen ja tiedotuksen ansiosta. Olemme vaatineet myös vedenalaisten luontokartoitusten rahoituksen säilyttämistä.

EKOenergiaa

Suomen luonnonsuojeluliiton EKOenergia-merkki auttaa kuluttajia ja yrityksiä valitsemaan ympäristöystävällistä energiaa. Merkki myönnetään tuulivoimalla, biopolttoaineilla, aurinkopaneeleilla tai vanhalla vesivoimalla tuotetulle energialle.

Ekoenergiamerkki myönnetään uudelle tuulivoimalle sillä ehdolla, että voimala ei sijoitu:

a) luonnonsuojelualueille
b) valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille ja kulttuuriperintöalueille
c) kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeille lintualueille (FINIBA-alueille)

Ekoenergia-merkki myönnetään vesivoimalla tuotetulle sähkölle seuraavin kriteerein:

a) Vesivoimalaitoksen tulee olla valmistunut ennen vuotta 1996.
b) Suomen luonnonsuojeluliitto voi asettaa energiayhtiölle liittämisen ehdoksi kalatien rakentamisen.
c) Lisäksi ekoenergiamerkitystä energiasta maksetaan ympäristörahastoon 8 snt / MWh.
d) Vaihtamalla sähkösopimuksesi ekoenergiamerkin saaneeseen sähköyhtiöön, voit sinäkin tukea henkilökohtaisesti Itämerityötä ja uusiutuvaa energiaa!

Luonnonsuojeluliiton Itämeriohjelma kokonaisuudessaan

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Tavoitteena puhtaat vedet

Luonnonsuojeluliitossa tehdään töitä sen eteen, että myös seuraavilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia puhtaista vesistämme. Luonnonsuojeluliitto suojelee monin tavoin tuhansia järviämme, monimuotoista pienvesiluontoa ja erityislaatuista Itämertamme.

Lue lisää vesitavoitteistamme