Toiminta ja saavutukset

Yhteistyötä yli rajojen

Suomen lähialueista etenkin Luoteis-Venäjällä on vielä jäljellä suhteellisen suuria yhtenäisiä luonnontilaisia metsiä, missä elää useita, Suomessa jo uhanalaisia vanhojen metsien lajeja. Mikäli saamme nämä luonnontilaiset metsät suojelun piiriin, niiden lajit voivat ajan myötä levitä takaisin myös Suomen ja Ruotsin luonnontilaisille metsäalueille. Luoteis-Venäjän metsät ovat kuitenkin jatkuvan hakkuuriskin alla, ja niiden suojelun edistäminen vaatii pitkäjännitteistä valmistelua, yhteistyötä ja lobbausta.

Suomen Luonnonsuojeluliitto on tehnyt yhteistyötä venäläisten ympäristöjärjestöjen kanssa jo 1990-luvulta asti. Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta Suomen luonnonsuojeluliitossa on vahva asiantuntemus Luoteis-Venäjän metsistä ja metsiensuojelusta. Liiton asiantuntijat ovat osallistuneet Karjalan tasavallan ja Leningradin alueen metsiensuojelun suunnitteluun ja päätöksentekoon alueiden hallintojen kanssa.

Venäjän Karjalassa ja Leningradin alueella suuri osa suojelemattomista arvokkaista metsistä on saatu väliaikaisesti suojeltua paikallisten ympäristöjärjestöjen, metsäyhtiöiden ja hallinnon välisellä sopimuksella. Väliaikaisten suojelualueiden rajaukset tehtiin pääosin Suomen luonnonsuojeluliiton ja yhteistyökumppaniemme, petroskoilaisen ympäristöjärjestö SPOKin ja pietarilaisen Neo Eco Projectin maastotietojen pohjalta. Osa näistä alueista, kuten Laatokan luotojen kansallispuisto (122 000 ha) on jo saatu pysyvästi suojeltua. Työ jatkuu edelleen muiden tärkeiden alueiden, kuten Kyrönniemen, Motornoe-Zaostrovien ja Pohjois-Syvärin suojelualueiden perustamisen edistämiseksi.

Lähialueyhteistyön saavutukset:

• Metsäyhtiöiden toimintatavat ovat muuttuneet ympäristömyönteisempään suuntaan Venäjän Karjalassa. Esimerkiksi Karjalan suurin metsäyhtiö otti käyttöönsa FSC-metsäsertifikaatin ja luopui vanhojen metsien hakkuista vuokraamillaan metsäalueilla.
• Suomen luonnonsuojeluliiton ehdottamat vanhat metsät sisällytettiin Karjalan luonnonsuojeluohjelmaan.
• Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut mukana rajaamassa Laatokan luotojen suojelualuetta, joka onnistuttiin saamaan Venäjän viralliselle perustettavien kansallispuistojen listalle.
• Suomen luonnonsuojeluliitto on yhdessä venäläisten järjestöjen kanssa ollut edistämässä Pääjärven metsän ja Lapin metsän suojelua, sekä Laatokan saariston kansallispuiston perustamista.

Miksi Suomen luonnonsuojeluliitto toimii Madagaskarilla?

Madagaskar on ainutlaatuisen luontonsa vuoksi yksi maailman biodiversiteetin tärkeimmistä keskittymistä. Saarella elää peräti viisi prosenttia kaikista maailman tunnetuista eliölajeista. Lähes 90 prosenttia kasvi- ja eläinlajeista on kotoperäisiä eli sellaisia, joita ei tavata missään muualla maailmassa. Saarelta löytyy muun muassa yli 900 erilaista orkideaa, 200 palmulajia, satoja sammakkolajeja ja noin puolet maailman kaikista kameleonttilajeista.

Samaan aikaan Madagaskar on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Jatkuvat, laajat metsähakkuut ja niihin liittyvä maaperän köyhtyminen uhkaavat saaren luontoa ja samalla sen miljoonien asukkaiden elinkeinoa, maanviljelyä. Aiemmin vehreä saari on muuttumassa punaiseksi kun metsien raivaus paljastaa altaan karun punaisen maaperän.

Suomen luonnonsuojeluliitto on toiminut Madagaskarilla vuodesta 2011 lähtien. Saaren luonnon ja asukkaiden hätätila ei ollut ainoa syy miksi Suomen luonnonsuojeluliitto päätti laajentaa toimintaansa näinkin kauas. Sujuva yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta hankkeilla voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia. Näin ollen jo entuudestaan hyvät kontaktit paikallisiin luonnonsuojelutahoihin vaikuttivat ratkaisevasti hankkeiden käynnistämiseen Madagaskarilla.

Luonnonsuojeluliitolla on tällä hetkellä Madagaskarilla käynnissä yksi hanke – Tontolo maitso. Kymmenen vuotta kestänyt Manondroala-hanke tuli päätökseen vuoden 2022 lopussa. Voit lukea lisää hankkeista niiden omilta sivuilta.

Yhteistyön saavutuksia Madagaskarilla:

• Itäisellä sademetsäalueella Andasibessa ja sen ympäristössä on vuodesta 2012 alkaen ennallistettu yhteensä yli 200 hehtaaria metsää ja kosteikkoalueita. Taimitarha- ja metsitystyö on antanut lisätoimeentuloa parhaimmillaan yli 30 kyläläiselle Andasibessa. Kumppanijärjestömme Mitsinjon ympäristökasvatus tavoittaa vuosittain useita satoja koululaisia, opiskelijoita ja kansainvälisiä turisteja, jotka oppivat metsän merkityksen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille.
• Luonnonsuojeluliitto on tarjonnut metsäkartoitus- ja paikkatietokoulutusta ruohonjuuritason toimijoille syrjäisimmilläkin alueilla. Tähän mennessä koulutukset ovat tavoittaneet reilusti yli sata henkeä; edustajia niin kyläyhdistyksistä, kansalaisjärjestöistä kuin ympäristöhallinnostakin.
• Metsäkartoituksen ja -monitoroinnin yhteistyöverkosto on kasvanut koko maan kattavaksi. Mukana on luonnonsuojeluhallintoa, tutkimusinstituutteja, Antananarivon ja Helsingin yliopistot sekä suuria ja pieniä kansalaisjärjestöjä. Luonnonsuojeluliitto on vuodesta 2014 lähtien ollut mukana Madagaskarin kansallisen GIS-päivän (Geographic Information System = paikkatietojärjestelmä) järjestämisessä.
• Yhdessä kumppanijärjestömme Mitsinjon kanssa olemme vaikuttaneet siihen, että ainutlaatuinen Ramsar-kosteikko Torotorofotsy sai virallisen suojelustatuksen vuonna 2015. Kosteikon säilyminen on elintärkeää sekä uhanalaiselle lajistolle että kosteikon vesivarannoista riippuvaisille viljelijöille.
• Tukemme avulla syrjäisten kylien naiset ovat saaneet mahdollisuuden omaan toimeentuloon käsityöyhdistystoiminnan kautta. Sukupuolten välisen tasa-arvon eteen on myös jatkossa tehtävä paljon työtä.
• Pitkäjänteinen työ viljelijöiden parissa Torotorofotsyssa on alkanut tuottaa tulosta. Monet perheet ovat luopuneet kaskeamisesta ja muista vanhoista viljelymenetelmistä ja siirtyneet käyttämään Mitsinjon työntekijöiden opastuksella ympäristöystävällisempää tekniikkaa. Silloin ruoantuotanto on vakaammalla pohjalla, eikä rasita luontoa entiseen tapaan. Satojen runsastuessa ja monipuolistuessa myös ruokaturva paranee.