Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Suomi – aktiivinen vai passiivinen EU:n puheenjohtaja?

EU on koko maailman ympäristöpolitiikan veturi. Suomi taas on niitä jäsenmaita, jotka pitävät EU:n vauhtia yllä. Mutta miten käy maamme EU-puheenjohtajuuden aikana? Ajaako Suomi aktiivisesti ympäristön etua vai jääkö se vain passiiviseksi puheenvuorojen jakajaksi, kysyy erityisasiantuntija Tapani Veistola blogissa.

Kuva: Council of Europe

Euroopan unioni on kansainvälisissä ympäristökokouksissa suurvalta. Sen esitykset ja oma esimerkki pitävät kehityksen pyöriä pyörimässä. Kun isoja päätöksiä tehdään, muut maat ja mantereet tulevat perässä.

EU:n sisällä Suomi, muut Pohjoismaat ja Alankomaat ovat yleensä niitä maita, jotka pitävät luonnon puolta. Niistä riippuu EU:n ja kansainvälisten ympäristökokousten kautta myös koko maailman ympäristöpolitiikan suunta ja vauhti.

Suomesta tulee heinäkuussa EU:n puheenjohtaja. Nyt moni ympäristöasia on paljon kiinni siitä, millaisen roolin Suomi ottaa.

Vaara on se, että Suomi pienenä jäsenmaana rupeaa hiljaiseksi ja passiiviseksi puheenjohtajaksi. Sellainen neutraali fasilitaattori vain varmistaa, että kaikilla on kokouksissa paperit pöydällä ja kahvia saatavilla. Passiivinen puheenjohtaja jakaa puheenvuoroja ja kuuntelee kaikkia tasapuolisesti, mutta ei itse ota kantaa. Kompromissihakuinen puheenjohtaja haluaa mennä siitä, missä aita on matalin eikä ohjaa asioita haluamaansa suuntaan.

Jos Suomesta tulee passiivinen puheenjohtaja, puheenjohtajakaudestamme voi tulla ympäristölle jopa haitallinen. Silloin yksi maa, joka voisi puhua esimerkiksi riittävien ilmastotavoitteiden ja tieteellisten neuvojen mukaisten kalastuskiintiöiden puolesta, olisi hiljaa ja rivistä pois. Ja jos EU:n kehitys hidastuu, koko maailman ympäristöpolitiikka voi pysähtyä tai taantua.

Näin ei saa käydä. Suomi ei voi eikä saa olla ympäristön suurten haasteiden edessä puolueeton.

Ilmastokriisi, sukupuuttoaalto ja vesien huono tila vaativat uusilta ministereiltämme johtajuutta. Aktiivisuuteen on onneksi hyviä aineksia tuoreessa hallitusohjelmassa. Niillä linjauksilla EU-puheenjohtajuuskaudestamme voi tulla ympäristölle hyvä eikä vain neutraali tai peräti tappiollinen.

Tapani Veistola

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija

Jaa sosiaalisessa mediassa