Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2018 / 2/2018 / Lennoton lähiloma

Lennoton lähiloma

Lennoton lähiloma

Tekstit Laura Rantanen Kuvat Anna Autio

Suomalaiset ovat kovia matkustamaan. Teemme vuodessa keskimäärin 7,5 matkaa, ja olemme yksi maailman eniten matkustavista kansoista. Ulkomaanmatkoja on noista matkoista 1,7, ja tilastomenestys matkailukansana selittyykin innokkaalla kotimaanmatkailulla. Matkustamme mielellämme mökille ja sukulaisten luo kylään. 

Liian helppo lentomatka

Ympäristön kannalta ongelmallisin on hinkumme matkustaa auringon ja uusien kokemusten janossa tuhansienkin kilometrien päähän – lentokoneella. Hiilidioksidipäästöt ovat kaikista päästöistä 37 prosenttia ja vaikka ympäristöjärjestöjen ja lentofirmojen päästölaskureiden tuloksissa on eroa, lämmittää lentoliikenne varovaistenkin arvioiden mukaan ilmastoa moninkertaisesti enemmän kuin vastaavat hiilidioksidipäästöt maan pinnalla.

Moni meistä on oppinut lisäämään kasvisten määrää ruokavaliossa ja pyöräilemään työmatkat, ja ne ovatkin tärkeitä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Niitä on syytä jatkaa. Mutta sitten ostamme carpe diem-hengessä Thaimaan lennot jouluksi tai lähdemme sateista kesäkuuta pakoon Kanarialle. Lennoilla lämmitämme ilmastoa hiilidioksidipäästöillä moninkertaisesti enemmän kuin se kaveri, joka lähteekin mökille.

Esimerkiksi yksi Thaimaan lomamatka lentäen voi tuottaa saman verran päästöjä kuin vuoden autoilu kotimaassa. Kun lomalle lähtee neljän hengen perhe, voisi autolla posottaa useita vuosia saadakseen aikaan vastaavat päästöt. Laskurista riippuen yhden hengen lento Helsingistä Bangkokiin kuormittaa ympäristöä 2000–4000 kilogramman hiilidioksidipäästöillä.

Lähellä on enemmän

Luvut lentomatkailun saastuttavuudesta ovat hengästyttäviä. Jos kokee pakolliseksi lentää kerran vuodessa aurinkoon, on suomalaisten ykkössuosikki Espanja siihen paljon kaukokohteita viisaampi valinta. Todellinen luonnonystävä matkustaa muilla tavoin kuin lentämällä. Ottaa alleen esimerkiksi junan. Tai tekee lomailusta Suomessa innostavan elämyksen. 

Lähimatkailu Suomessa ja naapurimaihin on huomattavasti ekologisempaa kuin lentomatkustus, ja harva meistä on vielä löytänyt sen kaikkia mahdollisuuksia. 

Mitä oikeastaan etsimme kaukomaille suuntaavilta matkoiltamme? Moni näkee mielessään auringon porottamassa pilvettömältä taivaalta. Kaukomatka symboloi varmuutta siitä, että voi viettää lomansa lämmössä. Osa kaipaa maisemanvaihdosta. Sellaisia elämyksiä, joita ei voi Suomessa kokea. Uusia ihmisiä, makuja, näkymiä.

Kun säätää aivonsa lomailuasentoon ja tarkentaa aistejaan, voi läheltäkin löytää paljon. Meillä on esimerkiksi saaristoluonto, jollaisesta moni ei osaa edes unelmoida. Oletko käynyt jo Naantalin vanhassakaupungissa kävelyllä tai vienyt lapsesi Väskin seikkailusaareen uimaan, kalliokiipeilemään ja paistamaan tikkupullaa? Oletko käynyt Laatokalla tai Kalajoen hiekkarannoilla? Jos et, niin tänä kesänä on oikea aika tehdä se. Kotimaassamme ja Euroopassa riittää tutkittavaa. 


LUONNONSUOJELIJA TESTAA

Kun oikein siristää silmiään auringovalossa, näkee Isokarin majakkasaaren. Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Katanpää on unelmakohde saaristoluonnon ja sotahistorian ystävälle.

Saari toimi sotasatamana jo 1800-luvulla. Jäljellä on yhä vanhaa rakennuskantaa. Kallioilta löytyy tykkipatterit. Saaressa ovat historian saatossa louhineet silokalliota mukulakiviksi niin kiinalaiset kuin suomalaiset vangit. Käytöstä poistettu louhos on yhä nähtävillä. Onneksi paljon kaunista kalliota jäi louhimatta.

Yksi saaren ihanimpia paikkoja löytyy, kun kävelee louhokselta kohti etelää. Silokallioilla voi viettää koko päivän maisemista nauttien. Jos nälkä yllättää eikä omia eväitä ole mukana, saa syötävää myös vierasvenesataman kahviosta. 

Saarella on mahdollisuus yöpyä myös ilman omaa venettä. Vanhaan kasarmirakennukseen kunnostetuissa majoitustiloissa yöpyminen maksaa 55 euroa yöltä. Lisää majoitustiloja on tulossa vanhaan upseerin taloon. 

Paikkaa on kunnostettu historiaa vaalien. Saarella voi nauttia myös näkötornin maisemista, luontopoluista ja Ootskerin hautaraunioista, jotka ovat muusta luonnosta irrallinen pirunpeltoa muistuttava kivipelto. 

Älä unohda auringonlaskua rantakallioilla!

Tietoa Katanpäästä: katanpaa.fi

 


NÄKÖKULMA: Tarvitsemme rajoituksia
Toukokuussa julkaistun Suomen luonto -lehden julkistaman kyselyn mukaan 52 prosenttia eli yli puolet suomalaisista olisi valmis maksamaan ilmastosyistä haittaveroa lentomatkustamisestaan. Helsingin Sanomien teettämä kysely päätyi melkein samaan lukuun, 53 prosenttiin.
Kuitenkin vain alle viidennes suomalaisista on vähentänyt lentämistään päästöjä vähentääkseen. Miksi ihmeessä emme muuta elämäntapojamme, vaikka tiedämme ilmastokatastrofin lähestyvän?
Koska matkustaminen on kivaa. Koska kiva on kivaa, helppoa. Emme halua potea huonoa omaatuntoa, emmekä luopua saavutetuista eduista. Ilman rajoituksia meidän on vaikea muuttaa toimintaamme, vaikka tiedämme sen haitalliset seuraukset. 
Ruotsin huhtikuinen lentoveropäätös asettaa paineita myös suomalaisille päättäjille. Luonnonsuojeluliitto tahtoo lentoveron mukaan jo nykyisen hallituksen ensi vuoden budjettiin. Tuotto tulisi käyttää vähäpäästöisen liikenteen parantamiseen. 
Lentämisen päästöjä on rajoitettava lentoveron lisäksi lopettamalla lentämisen tukeminen erilaisilla verohelpotuksilla. Lentoliikenteen fossiiliset polttoaineet ovat verovapaita ja ulkomaan lennoista ei makseta arvonlisäveroa. 

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 2/2018. Lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Liity: sll.fi/liity