Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2017 / 4/2017 / Rakkaudesta Iijokeen

Rakkaudesta Iijokeen

Rakkaudesta Iijokeen

Teksti Marjaana Nyberg Kuva Jari Veijola

Iijoella on soudettu hyvästä syystä jo 35 vuotta. Tänä vuonna Iijokisoutu palkittiin yleisö-äänestyksessä Vuoden 2017 innostavin vesistöteko -palkinnolla.

”Kiitos palkinnosta kuuluu kaikille soutajille ja melojille, jotka ovat olleet vuosikymmenten aikana mukana. Olemme saaneet paljon äänestäjiä ympäri Suomen”, sanoo Pirkko-Liisa Luhta, Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja yksi tapahtuman järjestäjistä.

Luhta on Iijokisoudun konkari ja ollut souduissa mukana vuodesta 1984. Kiireisimpinä lapsiperhevuosina perheen pienimmät olivat veneessä mukana turvakaukaloIssa.

Kerran jokea pitkin tuli trombi, joka vei soutajilta hatut päästä.”

”Siellä on soudettu kaikissa ajateltavissa olevissa säissä, paitsi pakkasessa. On ollut kovia raekuuroja, jolloin olemme vain pyrkineet rantautumaan. Kerran taas jokea pitkin tuli trombi, joka vei soutajilta hatut päästä”, Luhta muistelee. ”Useimmiten sää on kuitenkin heinäkuussa aurinkoinen. Kun viiden päivän urakka on ohi, punanenäiset soutajat kyllä erottaa kyläkaupassa.”

Moni aloittaa lomansa Iijokisoudulla ja katsoo, ettei ole parempaa tapa päästä irti arjesta. Soutaessa läsnä ovat vain joki ja mukana olevat ihmiset. Virtaavalla vedellä on mieleen rauhoittava vaikutus.

Vuosikymmenten riita luonnosta

Iijokisoutu ei kuitenkaan syntynyt pelkästä tarpeesta rentoutua luonnossa. Jokialueen tulevaisuudesta on taisteltu kiivaasti vuosikymmenten ajan. Paikallinen voimayhtiö on halunnut jatkorakentaa alueelle muun muassa Kollajan tekoaltaan ja voimalan. Tällä olisi ollut peruuttamattomia vaikutuksia ympäristöön, ja alueen luonnonsuojeluväki ryhtyi vastarintaan 80-luvun alussa. Saadakseen näkyvyyttä kamppailulleen se alkoi järjestää joella vuosittaista tapahtumaa, Iijokisoutua, joka keräsi paikalle kiinnostuneita ympäri maata.

Koskiensuojelulaki oli tärkeä voitto, ja sitä pidetään yhtenä suomalaisen luonnonsuojelun merkittävimmistä saavutuksista.

Vuosien kiistelyn jälkeen saatiin vuonna 1987 valmiiksi koskiensuojelulaki, joka suojeli muun muassa Iijoen keski- ja yläosan. Laki oli tärkeä voitto, ja sitä pidetään yhtenä suomalaisen luonnonsuojelun merkittävimmistä saavutuksista.

Soutaminen jatkuu

Koskiensuojelulain syntyessä oli Iijokisoutu jo vakiinnuttanut paikkansa.

”Ajattelimme soutavamme vain muutaman vuoden, mutta kun laki tuli voimaan, väki halusi edelleen jatkaa. Ihmiset kertoivat tulevansa heinäkuussa soutamaan, järjestimme virallista tapahtumaa tai emme. Päätimme sitten järjestää”, Luhta kertoo.  

Kesällä 2006 selvisi, että Kollaja-hanketta oltiin nostamassa toistamiseen esiin. Tämä herätti hämmennystä, koska voimayhtiölle oli maksettu miljoonien korvaukset Iijoen suojelusta ja voimalaitoken rakentamatta jättämisestä. Monen oikeustajua koetteli myös, ettei olemassa olevaa lakia kunnioitettu. Epävarmuutta kesti vuoteen 2016, jolloin hallitus päätti, ettei nykyistä koskiensuojelulakia oteta uudelleen käsittelyyn.

Pirkko-Liisa Luhta pitää taistelua voitettuna, mutta harmittelee prosessiin hukattuja resursseja.

”Kymmenen vuoden aikana on kulutettu valtavasti kaikkien osapuolten aikaa ja rahaa. Tämä on tullut hyvin kalliiksi sekä asukkaille että yhtiölle.”

Nykyään Iijoella soudetaan joen omien vaelluskalojen ja toimivien kalateiden puolesta.

”Iijoen vesistön kymmenet jokihelmisimpukkasivujoet ja alkuperäiset vaelluskalakannat ovat vielä palautettavissa. Iijoki on perintö, jota on edelleen sellaisena kohdeltava, puolustettava ja suojeltava”, sanoo Luhta. 


Iijokisoutu
- aloitettiin vuonna 1984
- alkaa Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärven Kipinään
- Suomen pisin jokisoutu (160 km)
- www.iijokisoutu.net

 

Vuoden 2017 innostavin vesistöteko -palkinto
- Kampanjan järjestäjiä ovat Suomen rotarit, Suomen Melonta- ja Soutuliitto, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto, valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto ja Suomen ympäristökeskus (SYKE)
- 100 suomalaista vesistötekoa -kampanjassa palkittiin kolme vesistötekoa

 

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 4/2017. Lehti on Luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Liity jäseneksi: sll.fi/liity