Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2017 / 4/2017 / Keskuspuiston puolesta – yhdessä

Keskuspuiston puolesta – yhdessä

Keskuspuiston puolesta – yhdessä

Teksti Jenni Hamara Kuva Sanni Seppo

Helsingin vihreä luontohelmi yhdistää erilaiset ihmiset. Kukin toimii yhteisen päämäärän eteen omista lähtökohdistaan. 

Ei voi olla totta! Jotain on pakko tehdä, ajatteli Maija Hakanen Oulunkylän kirjastossa Helsingin yleiskaavaa käsittelevässä tilaisuudessa. 

”Silmäni aukenivat yhtäkkiä. Tajusin, että ne aikovat napsaista ison osan Keskuspuistoa pois”, hän muistelee. 

Oli vuosi 2015. Siihen asti keskuspuistoa koskeva kaava oli pysynyt pitkään vakiintuneena ja puisto säilynyt suhteellisen koskemattomana. Töölönlahdelta Vantaanjoelle saakka ulottuvan alueen historia alkaa 1900-luvun alusta, jolloin arkkitehti Bertel Jung teki ehdotuksen Helsingin Keskuspuistoksi.

Nyt yleiskaavaan on ehdotettu muutoksia. Hämeenlinnan väylän kaupunkibulevardisointi on yksi eniten närää herättäneistä hankkeista. 

Suunnitelmista suivaantunut Hakanen keräsi ystävänsä Outi Monosen kanssa pika-adressiin nimiä ja toimitti sen kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Järjestettiin kiireisesti palaveri, jossa pohdittiin, miten alueen toimijat voisivat ryhtyä yhdessä puolustamaan Keskuspuistoa. 

Mukaan lähti seitsemän kaupunginosayhdistystä Keskuspuistoa ympäröiviltä alueilta, luontoalan yhdistyksiä ja tavallisia Keskuspuistoa arvostavia ihmisiä.

Yhteinen tavoite

Ensimmäisen adressin jälkeen on tapahtunut paljon. 

”Vahvuutemme on selkeä tavoite. Haluamme, että asemakaavojen nykyisiä rajoja kunnioitetaan eikä Keskuspuistoon rakenneta lisää”, tiivistää Hakanen. 

Luonnonsuojeluliitto myönsi Keskuspuistoryhmälle ympäristöpalkinnon 2017.

Perinteisten adressien ja kuulemistilaisuuksien lisäksi rakasta puistoa on puolustettu luovin keinoin.

Yhdyskuntasuunnittelun parissa uransa tehnyt Matti Pallasvuo muistelee, kuinka  Keskuspuiston puolesta -liike teki rakennettavaksi suunniteltavaa aluetta ihmisille näkyväksi vetämällä huomionauhaa kaupunkibulevardin alle jäävään metsään.

”Se herätti monet tavalliset puiston käyttäjät. Sattuipa jopa niin, että ministeri Kimmo Tiilikainen hiihti ohi paistaessamme makkaraa pystyttämämme laavun vieressä”, Pallasvuo naurahtaa.

Huomionauhatempaus herätti myös taiteilija Sanni Sepon, joka alkoi kuvata rakennettavaksi aiottua ”viiden pikselin aluetta”. Hän on kuvillaan halunnut tuoda esille ryteikön kauneuden.

”Hoitamaton luonto muodostaa minitiloja, joissa on jotain pyhää ja harrasta. Kuvaamallani alueella on uskomaton linnusto ja kasvisto. On kuolinniitti Keskuspuistolle, jos sen kävijämäärä kasvaa samalla kun pinta-ala pienenee ja asukasmäärä moninkertaistuu lisärakentamisen seurauksena”, Seppo pelkää. 

Samoilla linjoilla on metsä- ja kääpäasiantuntija Keijo Savola, joka keräsi Keskuspuistosta tiedot 75 uhanalaisen tai silmälläpidettävän lajin esiintymisestä.

”Vaateliaiden kääpälajien löytyminen lämmittää mieltäni erityisesti, kuten myös vankka liito-orava- ja kanahaukkakanta. Keskuspuisto on lahottajalajistoltaan niin kovatasoinen, että se vertautuu valtakunnallisesti arvokkaisiin Etelärannikon vanhojen metsien suojeluohjelman kohteisiin”, hän hehkuttaa. 

Keskuspuistoon kohdistuvaa uhkaa on tehty näkyväksi ihmisketjuin, keräämällä tunnettujen ihmisten nimiä adressiin, viettämällä karnevaalia, järjestämällä suunnistustapahtumia ja vetämällä terveysmetsäkävelyjä. Muun muassa.

”Koskaan ei ole tylsää. Aina joku keksii uutta”, kertoo Maija Hakanen. ”Tästä on kasvanut aito, avoin yhden asian liike, jossa erilaisten ihmisten on mahdollista toimia.”  

 

Seuraa Keskuspuiston puolesta -liikettä: facebook.com/keskuspuistonpuolestaTwitter: Keskuspuistoryhmä @Keskuspuistomme

Helsingin keskuspuisto on myös luontohelmi: 100luontohelmea.fi/helmi/helsingin-keskuspuisto

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 4/2017. Lehti on Luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Liity jäseneksi: sll.fi/liity