Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2017 / 4/2017 / Uutispommi vailla vaikutusta

Uutispommi vailla vaikutusta

Uutispommi vailla vaikutusta

Kuva: Kalle Meller

Tutkimus ojituksen vesistöpäästöistä jäi vaille ansaitsemaansa huomiota, kirjoittaa Ismo Tuormaa Varoitusmerkkejä-kolumnissa.

Elo–syyskuun vaihteessa tänä vuonna Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksesta (Syke) tiedotettiin kovan luokan uutinen. 

Näiden tutkimislaitosten yhteistutkimus paljasti, että ojitettujen soiden valumavesien ravinnepitoisuudet, eli typen ja fosforin valunnat, olivat sitä suuremmat, mitä enemmän ojituksista oli aikaa. Tutkimuksessa havaittiin, että 50–60 vuotta sitten ojitetuilta soilta tulee vesistöihin jopa kahdesta kolmeen kertaan enemmän ravinteita kuin 20–30 vuotta sitten ojitetuilta soilta. Kun soistamme on ojitettu metsätalouden käyttöön noin viisi miljoonaa hehtaaria, tutkimustulos oli tyrmäävä.

Syken erikoistutkija Seppo Knuuttila tiivisti tutkimustuloksen merkityksen hyvin FB-sivullaan:  ”Koko maassa nykyiset metsätalouden kuormitusarviot tulee kertoa kahdella tai jopa kolmella. Suovaltaisilla alueilla vesistökuormat voivat olla moninkertaiset aiempiin arvioihin verrattuna.”

Hän tarkentaa, että tämä tarkoittaa sitä, että metsätalouden osuus Suomen alueelta Itämereen päätyvistä ihmisperäisistä fosfori- sekä typpikuormista nousee nykyisestä viidestä 15 prosenttiin. Fosforin kohdalla se merkitsee sitä, että metsätalous on suurempi kuormittaja kuin yhdyskunnat, teollisuus ja kalankasvatus yhteensä (12 %). Typessä metsätalous nousee miltei yhdyskuntajätevesien rinnalle (16 %). Yhdyskuntajätevesien kuorma on laskeva, kun metsätalouden kuorman ennakoidaan edelleen kasvavan.

Tutkimuksen julkistamisen jälkeen odotin suurimpien sanomalehtien pääsivun lehtiotsikoita, pääkirjoituksia, TV-uutisten ja ajankohtaisohjelmien raportteja ja ennen kaikkea poliitikkojen ehdotuksia ja päätöksiä (kunnostus)ojituksille myönnettävien tukien lopettamisesta ja metsätalouden vesiensuojelutoimien huomattavasta lisäämisestä.

Miten naiivin luottavainen ihmispolo voikaan olla.

Yhtä ainoaa merkittävän luonnonsuojelujärjestön, poliitikon tai puolueen kannanottoa asiaan ei ole silmiini osunut. Hiljaisuus laskeutui tutkimustuloksen ylle, kaivurit jatkoivat ojittamistaan, valtio tukiaan ja vesistöt rehevöitymistään. Noin 80 000 suohehtaaria vuodessa kokee yhä kunnostusojituskaivurin kauhaisun valtion voimakkaasti tukemana.

Virallinen ”totuus” väärin perustein ojitetuista soista on 830 000 hehtaaria. Soihin erikoistuneet kasvitieteilijät kertoisivat luvun kahdella tai kolmella. Suomen Kuvalehteen aikoinaan tekemässäni jutussa myös Stora Enso Metsän aluejohtaja Pekka T. Rajala (SK 39/2006) oli suotutkijoiden kanssa samoilla linjoilla. Samassa jutussa norjalainen kasvitieteilijä Asbjörn Moen sanoo Suomen olleen modernina aikana ”koko maailman johtava soiden tuhoaja”. Tästä tittelistä olisi viimein syytä päästä eroon. 

Ismo Tuormaa

Vapaa toimittaja

Kuva Lauri Salminen

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 4/2017. Lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Liity: sll.fi/liity