Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2017 / 2/2017 / Mitä mepit puuhaa?

Mitä mepit puuhaa?

Euroopan unionin parlamentin kausi on puolivälissä. Toukokuussa 2014 aloittaneet suomalaismepitkin ovat ehtineet jo pitkälle. Vai ovatko – mitä oikeastaan tiedämme heidän aikaansaannoksistaan ympäristöasioissa?

Teksti Matti Nieminen Kuvitus Anne Stolt

Päätösvaltaa on siirtynyt Suomen eduskunnalta Brysseliin. EU:ssa vallan vankkureita ohjastaa  komissio, joka tekee lainsäädäntöesitykset. Sen myötä eniten suomalaisista on valtaa komissaari Jyrki Kataisella. Unionin suurinta päätösvaltaa käyttää kuitenkin neuvosto, jossa istuvat jäsenmaiden pääministerit.     

Entä parlamentti ja sen yksittäinen europarlamentaarikko, mitä hän voi tehdä? Paljonkin: muutosehdotuksia, hyvää työtä ryhmässään. Kirjoittaa ja puhua asioista, verkostoitua, muodostaa koalitioita. Muutokset voivat silloin edetä, ja parlamentti voi muuttaa komission ehdotusta. 

Jos meppi on raportoijana omassa komiteassaan, silloin valtaa rapsahtaa – sitä on paljon enemmän kuin suomalaisella keskivertoministerillä. Raportoija pääsee neuvottelemaan muiden ryhmien kanssa ja vaikuttaa lopulta 28 Euroopan maahan.

Ympäristöasiat ovat talouteen vaikuttavina Euroopan Unionin kovaa ydintä. Samanlainen vahva toimivalta EU:lla on esimerkiksi maataloudessa ja merikalastuksessa. Sitä vastoin esimerkiksi kaavoitus kuuluu EU:n sijasta jäsenmaille. 

On hämmästyttävää, miten vajavaisesti kansalaiset saavat tietoa meppien touhusta medioiden kautta. 

Melkein piilossa

On hämmästyttävää, miten vajavaisesti kansalaiset saavat tietoa meppien touhusta medioiden kautta. Kansalaisille ei tarjota nopeasti hahmottuvia äänestysnäkymiä tai grafiikoita suomalaisten edesottamuksista. Missä YLE, missä Hesari, missä muut laatumediat – anyone? Mistä löytyisi se suomenkielinen verkkosivu tai aplikaatio, josta voisi helposti seurata meppien meininkiä? Eikä yhtään helpota, että Brysselin byrokratia verhoutuu vaikeisiin ilmauksiin. Vain poikkeusyksilöt tavallisista kansalaisista jaksavat olla kiinnostuneita. Tämä näkyy taas toukokuussa 2019, kun tulevien eurovaalien äänestysprosenttia taivastellaan. 

Tätä juttua varten haastateltiin Luonnonsuojeluliitossa nyt tai aiemmin työskennelleitä asiantuntijoita sekä muutamia toimittajia ja virkamiehiä, jotka eivät halunneet nimiään julkisuuteen. Lisäksi tietoa on englanninkielellä eurooppalaisilla verkkosivuilla. Se tieto on kyllä kiinnostavaa.

Mitä huonommin suomalaiset näkevät edustajiensa teot, sitä vapaammin nämä voivat toimia – ja heitä voidaan lobata. 

Yhtä kaikki selvää lienee, että mitä huonommin suomalaiset näkevät edustajiensa teot, sitä vapaammin nämä voivat toimia – ja heitä voidaan lobata. Brysselissä on noin 30 000 lobbaria, enemmän kuin Raahessa tai Riihimäellä asukkaita. Suurin osa heistä on ajamassa teollisuuden etuja. Esimerkiksi ympäristöjärjestöjen lobbareita on heihin verrattuna niukasti. Lobbarien merkitys on Suomea suurempi, koska EU:ssa ei ole eduskunnan tapaisia sidosryhmien valiokuntakuulemisia. EU on ammattilaisten areena, sivistynyt taistelutanner.

Luonnonsuojeluliitto on jäsenenä eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen suurimmassa kattojärjestössä, EEB:ssä (European Environmental Bureau). Hallituksen rinnakkaispuheenjohtaja on Luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen. Järjestöllä on noin 15 EU-politiikkaa seuraavaa työntekijää. Se seuraa komissiota, meppejä ja neuvostoa. EEB:llä on hyvä yhteistyö muiden ympäristöjärjestöjen, kuten BirdLifen, WWF:n ja Climate Action Networkin (CAN) kanssa.

Suomalaiset vaikuttavat

Nils Torvalds on heistä kärjessä: hänet pisteytetään Euroopan 8. vaikuttavimmaksi mepiksi ympäristöasioissa.

Eurooppalainen verkkomedia Votewatch on verrannut eri maiden meppejä keskenään. Suomalaiset ovat ympäristöasioissa ”progressiivisimpien” (tämäkin on Brysselin kieltä) maiden joukossa ja peräti ykkösenä vaikutusvaltaa ympäristöpolitiikkaan arvioitaessa. Nils Torvalds on heistä kärjessä: hänet pisteytetään Euroopan 8. vaikuttavimmaksi mepiksi ympäristöasioissa. Se ei tarkoita siis, että hän olisi välttämättä ympäristöystävällisin, mutta vaikutusvaltaisin kylläkin.

Torvalds on ollut esimerkiksi luonnostelemassa parlamentin raporttia biopolttoaineista. Hän on myös varapuheenjohtaja ilmastonmuutoksen, kestävän kehitysken ja luonnon monimuotoisuuden työryhmässä. Torvalds kunnostautui erityisesti EU:n kalastuspolitiikan uudistuksessa kalastusvaliokunnan jäsenenä.

Energiapolitiikassakin Suomi on vaikutusvaltaisimmasta päästä, nimenomaan uusiutuviin energialähteisiin siirtymisessä. Vaikutusvaltaisimmaksi meikäläisistä arvioidaan MiaPetra Kumpula-Natri. Hänen puolisonsa Pasi Natri on ydinvomayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskunta- ja viestintäjohtaja, joka vetää vaikuttamisen asiantuntijatoimistoa Brysselissä. Hän on siis lobbari.

Mystinen metsätyöryhmä

Mepit verkostoituvat keskenään. Suomalaisista moni on mukana biotalouden kiihdyttämistä ajavassa epävirallisessa metsätyöryhmässä. Heihin kuuluvat ainakin Anneli Jäätteenmäki, Liisa Jaakonsaari, Mia-Petra Kumpula-Natri, Henna Virkkunen ja mahdollisesti myös Hannu Takkula ja Petri Sarvamaa. Ryhmään voi suhtautua vähintäänkin varovaisuusperiaatteella. Parlamentin tärkeät äänestykset ovat vasta tulossa, mutta kantoja valmistellaan jo. Ja sitten saavat ehkä kannot luonnossakin kyytiä.

Jos tilaisuudessa on kyse jotenkin metsistä, se on täynnä suomalaisia ja ruotsalaisia lobbareita – ja usein järjestäjänäkin on meppi jommasta kummasta maasta.”

Metsien osalta Suomen ja Ruotsin aktiivisuus on ylipäänsä silmiinpistävää. Kuten eräs Brysselissä työskentelevä toteaa: ”Jos tilaisuudessa on kyse jotenkin metsistä, se on täynnä suomalaisia ja ruotsalaisia lobbareita – ja usein järjestäjänäkin on meppi jommasta kummasta maasta.”

Suomen hallituskin lobbaa nykyään entistä enemmän komissiota ja meppejä. Sen estäminen, että Suomen metsätaloudelle ei tulisi uusia velvoitteita Pariisin ilmastosopimuksen takia, on yksi Suomen EU-politiikan tämänhetkisiä kärkiä.

Suomalaiset mepit ajavat siis ympäristöasioita tehokkaasti Euroopassa. Mutta mihin suuntaan? Esimerkiksi biotaloudessa kyseessä ei ole pelkästään Suomen, vaan koko Euroopan metsät ja ilmasto. Katajaisen kansan kannattaa seurata myös Kataisen työtä. Jos pystyy. 

 

 

Haastatellut asiantuntijat: Hanna Aho (FERN), Sini Eräjää (BirdLife), Marie Ange Kalenga (FERN), Jouni Nissinen (EEB, SLL), Tapani Veistola (SLL) sekä muutamia toimittajia ja virkamiehiä. Tutustu: www.votewatch.eu

Juttua on korjattu. Perussuomalaisten puoleen lyhenne on PS eikä PERS. Petri Sarvamaan nimi oli kirjoitettu väärin (Petteri).

Julkaistu Luonnonsuojelijassa 1/2017. Lehti on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenetu. Liity: sll.fi/liity