Norppa sai uudet kasvot

Katajanokan komeiden rakennusten välissä puhaltaa jäätävä meripuhuri. Satavuotiaan talon vanhan puuoven takana mainostoimisto Adams suunnittelee saimaannorpan pelastusoperaatiota – vapaaehtoistyönään. Alkusyksyllä lanseeratusta kampanjasta tuttu Suomi-neidon muodot saanut saimaannorppa katselee tummilla silmillään tulijaa toimiston seinältä.

Luova johtaja Tuomas Käyhkö kertoo katselleensa kesällä televisiosta Saimaan norppakapinan uutisointia. Siellä vanhat vapaa-ajan kalastajat kertoivat tippa linssissä, miten heitä ei voi pakottaa luopumaan verkkokalastuksesta.

”Mietin, että ei voi olla, että muutama sata ihmistä saa rellestää mielensä mukaan uhanalaisen lajin kustannuksella”, Käyhkö sanoo. Sillä hetkellä syntyi päätös kampanjan aloittamisesta.

Käyhkön mielestä on ihmeellistä, miten suomalaiset huolehtivat pandoista ja tiikereistä, mutta eivät tunne oman kotoperäisen lajinsa ahdinkoa.

”Pandoja on vähän, vain muutamia tuhansia, mutta norppia on vain kolmisensataa. Ja niitä elää ainoastaan täällä Suomessa.”

Kampanjan Suomen kartan muotoinen norppa viestittääkin: Suomi on kotimaani ja Saimaa asuinpaikkani. Ideana oli välittää selkeä viesti, joka visuaalisuudessaan aukeaa heti ja kestää aikaa.

Idea oli Käyhkön, mutta kampanjan toteutukseen lähti heti koko toimisto mukaan.

”Se oli ehkä nopein kampanjan aloitus toimistomme historiassa. Paiskittiin pari päivää ja saatiin kaikki matskut kasaan”, Käyhkö kertoo.

Poikkeuksellinen oli myös kampanjan budjetti: nolla euroa. Kuvan ja viestin voima auttoi kuitenkin kutsumaan mukaan kumppaneita.

Painotalot ovat painaneet ilmaiseksi julisteita ja kortteja, lehdet ja verkkosivut ovat antaneet mainospaikkoja, MTV3 näytti spotin ja lahjoituksia saimaannorpalle tulvi. Ja kampanja jatkuu.

Lapsille luontoa

Käyhkön into vapaaehtoistyöhön kumpuaa halusta säästää luontoa tuleville sukupolville. Hänellä on itsellään viisi 2–18-vuotiasta lasta.

”Haluan välittää omille lapsilleni sitä samaa lämpöä, luonnosta ja toisistamme huolehtimista, mitä koin lapsuudessani.”

Hän eli oman lapsuutensa ympäristöasioihin heräävällä 70-luvulla. Kuljettiin pandapaidoissa ja liikuttiin luonnossa koko suvun voimin.

Käyhkön suurperhe viettää nykyisin mahdollisimman paljon aikaa ulkona luonnossa. Vapaa-aikaa vietetään Loimaalla kyläkoululla, joka ostettiin kolmen perheen kesken.

”Luonto on voimavara, elinehto. Niin kuin merimiehet kunnioittavat merta, pitäisi jokaisen kunnioittaa luontoa.”

Lapsille hän ei halua tuputtaa luonnonsuojelua.

”Ei sitä voi väkisin syöttää”, Käyhkö toteaa.

Norpasta on silti – tai ehkä juuri siksi – tullut lasten lemppari. Norppa seikkailee piirroksissa ja muovailutöissä. Onpa siitä tehty runomittaan kirjoitettu sarjakuvakin.

Syntyi Norps Rescue

Käyhkön ensimmäinen vapaaehtoistyö Luonnonsuojeluliitolle muutama vuosi sitten oli norppatuotemerkin ideointi.

”Mietin Erik Bruunin piirtämää ikonista norppakuvaa ja pohdin, miten saisin vaikka omat teini-ikäiseni pitämään norppavaatteita.”

Siitä syntyi Norps Rescue -tuotesarja eli Norpan pelastusoperaatio.

”Nimi Norps Rescue on hauskaa fingelskaa, jota tuohon aikaan väänsin lapsilleni. Sen tarkoitus on herättää huomiota, saada ihmiset kummastelemaan, että mikä tämä juttu oikein on.”

Lopullinen tuote ei syntynyt yhdessä yössä. Luonnonsuojeluliitossa innostuttiin, mutta matkaan tuli monta mutkaa. ”Ei annettu periksi. Uskottiin itse juttuun ja kehitettiin konseptia eteenpäin.”

Kierrätyskankaista tuotteita tekevä Globe Hope saatiin yhteistyökumppaniksi. T-paidat ja -kangaskassit taas teetettiin Costolla, joka tekee kankaankin kierrätyslangasta. Ekologisuus, laatu ja pitkäikäisyys olivat tärkeitä kriteereitä tuotteille.

Tuotemerkin norppahahmo seikkaili syksyn Norppahaasteessa ja toi Luonnonsuojeluliitolle 658 uutta jäsentä. Se oli huikea menestys, sillä tavoite oli 310 uutta jäsentä – yhtä monta kuin norppia on.

”Ihmiset ymmärtävät Luonnonsuojeluliiton eri tavalla, kun heille näytetään järjestön toisenlaiset kasvot. Norppakin voi uudistua.”

Seuraavan kerran Norps Rescuen norppahahmon voi nähdä Luonnonsuojeluliiton joulukalenterissa.

Win-win-win

Mutta mitä kiireinen mainostoimisto itse saa vapaaehtoistyöstään?

”On mahtavaa, kun näkee, että työllä on vaikutusta. Oikeasti.”

Kaupallinen mainostyö on usein kiireistä ja kampanjat lyhytkestoista.

”On mahdollisuus kehittyä, kääntää laivaa ja kokeilla uutta. Nytkin on uusia, villejä ideoita kehitteillä norppakampanjoinnissa”, Käyhkö lupailee.

Vapaaehtoistyön kautta voi myös aueta uusia ovia, löytyä asiakkaita ja yhteistyötahoja. Hän heittää haasteen niin mainosalalla töitä tekeville kuin muillekin: ”Meillä on mahdollisuus vaikuttaa oman työmme kautta. Tarttukaa siis siihen, mikä tuntuu tärkeältä ja tehkää sille jotain. Ja olkaa kärsivällisiä, uskokaa ideaanne.”

Luulisi, että mainostoimistossa on kova meno. Adamsin kivijalkatoimistossa on hiljaista. Työntekijät naputtavat keskittyneesti tietokoneitaan. Toimiston sisustus, kuten Jallu-baari neuvottelutilassa, antaa kuitenkin ymmärtää, että ryppyotsaisesti töitä ei tehdä. Ehkä parhaillaan hautuu uusia ideoita norpan pelastamiseksi?