Sijainti: Pääsivu / Luonnonsuojelija / Lehtiarkisto / 2013 / 1/2013 / Norpannahkainen nainen

Norpannahkainen nainen

Kirjailija Laura Gustafssonille eläinten kunnioittaminen on itsestäänselvyys. Sen merkiksi hänen olkapäätään koristaa nyt norppatatuointi.

(Julkaistu Luonnonsuojelijassa 1/2013, teksti: Maija Lielahti, kuvat: Markus Seppälä)

”Näin kesällä paljon leoparditatuointeja. Ne olivat hyvännäköisiä, mutta halusin keksiä jotain omaa”, kertoo kirjailija Laura Gustafsson.

Hänen vasenta olkavarttaan koristavat nyt saimaannorpan karvapeitteestä tutut rengaskuviot. Kirjailija valitsi iholleen norppakuvion ensisijaisesti sen kauneuden vuoksi.

”Eläinvalinta on ensisijaisesti esteettinen, mutta tietysti norppien tilanne koskettaa muutenkin. Suomessa on aina haluttu tappaa sukupuuttoon kaikki lajit, jotka häiritsevät ihmistä. On uskomatonta, että tällainen meininki saa jatkua vieläkin.”

Gustafssonilla on ennestään kaksi tatuointia, nekin eläinaiheisia. Hän on ollut vegaani yli puolet elämästään.

”Eläinten kunnioittaminen on minulle itsestäänselvyys. Ne ovat aina herättäneet myötätuntoni ja minusta on kauhistuttavaa, miten näitä toislajisia eläimiä kohdellaan ihmisen diktatuurissa”.

Verkkokuolema muistutti norpan ahdingosta

Graafisesti kaunis norppakuvio on viehättänyt myös Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiaista. Hänen käsissään norppakuvio on päässyt koristamaan muun muassa mekkoja ja laukkuja. Myös Gustafssonin tatuointi pohjaa Tiaisen luonnoksiin.

Vaikka tatuointi herätti norppakoordinaattorissa hilpeyttä, se on hänen mielestään kannanotto uhanalaisen saimaannorpan puolesta.

”Viimeisimmät saimaannorpan verkkokuolemat Saimaan Pihlajavedellä muistuttivat meitä taas siitä, että norpan ahdinko jatkuu. Kaksi nuorta norppaa jäi tammikuussa kalastajan talviverkkoon, eikä ole jatkamassa sukuaan”, Tiainen kertoo.

Maailmanhistoria eläinten näkökulmasta

”Saan itselleni koristeeksi palan eläimen kaunista ihoa eikä kenenkään tarvitse kärsiä sen takia”, sanoo norppatatuoinnin ottanut Laura Gustafsson. Tatuoinnin toteutti Bonafiden Leena Lumilampi.
Gustafssonin kiitetystä Huorasatu-romaanista sovitettu näytelmä sai  ensi-iltansa Ryhmäteatterissa Helsingissä. Eläimet eivät jää huomiotta näyttämölläkään.

Kirjailijan suosikkikohtauksessa Afrodite ja kerubikuoro tupsahtavat keskelle kylmää suomalaista maisemaa, mutta toiveikkaina ajattelevat, että ihmiset varmaan ovat sydämeltään lämpimiä. He ihastelevat eläimiä ympärillään, vaan pian ihastelu vaihtuu nyyhkäyksiin. Pupu ammutaan, norppa takertuu verkkoon ja hukkuu, fretti ja supikoira teloitetaan sähköllä. Toivo suomalaisiin hiipuu: ”Ehkä he ovat sydämeltään edes haaleita?”, kerubit kysyvät.

Parhaillaan Gustafsson työstää Terike Haapojan kanssa Toisten historia -nimistä suurprojektia, josta voi lukea lisää osoitteesta toistenhistoria.blogspot.fi. Siinä tarkastellaan maailmanhistoriaa eläinten näkökulmasta.

”Lisäksi kirjoitan uutta romaania, joka käsittelee myös vahvasti eläinmaailmaa”, Gustafsson paljastaa.

Huorasatu sai ensi-iltansa Ryhmäteatterissa Helsingissä 31.1. Esitykset jatkuvat 27.3. saakka.
Tatuointiliike: Bonafide, Lapinlahdenkatu 29, Helsinki. Liike lahjoitti puolet tatuoinnin hinnasta saimaannorpan suojelutyöhön.

Kuka?

  • Laura Gustafsson (s.1983) on helsinkiläinen kirjailija ja käsikirjoittaja.
  • Esikoisromaani Huorasatu (Into, 2011) oli ehdolla Finlandia-palkinnon sekä Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
  • Valmistunut kotimaisen kirjallisuuden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta sekä teatteritaiteen maisteriksi dramaturgian koulutusohjelmasta Teatterikorkeakoulusta.