Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Lohjan seudun yhdistys

Lohja
Navigaatio päälle/pois

Hiidensalmen asuntomessualueella on käytetty erilaisia luonnonkiviä piharakentamisessa ja tuotu esiin pari kalliopaljastumaa.

Hiidensalmen sillan kupeessa kävelyreitin varrella on luonnollinen kalliopaljastuma (kuva 1), josta on poistettu peitteitä. Kävelyä paljastumalle ei voi suositella ennen ympärille kylvetyn nurmikon vahvistumista. 

Kalliopaljastuma muodostuu tummansävyisestä amfiboliitista ja pyroksenigneissistä, joka sisältää pääasiassa sarvivälkettä ja plagioklaasia mutta myös mm. pyroksenia. 

Paljastuman pinnassa näkyy jääkauden jättämiä jälkiä ns.uurteita, jotka osoittavat jään etenemisen suunnan (ks. keltainen nuoli) kallioperän oman suuntautuneisuuden lisäksi.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä
Kuva 1. Amfiboliiitti – pyroksenigneissipaljastuma, jonka pinnassa näkyy jääkauden jättämiä jälkiä – ns. uurteita nuolen osoittamassa sunnassa.

Kävelyreittiä kulkiessa edemmäksi, alkaa näkyä järvi ja rannalla louhikkoa. Louhikon kivet ovat suurelta osin peräisin asuntomessualueen rakennusvaiheessa kallioperästä irrotetusta kivestä, joka koostuu kvartsi-maasälpäliuskeesta ja migmatiitista (ns. seoskivi). Nämä ovat alueelle tyypillisiä metamorfoosissa muuttuneita osin sulaneita vanhoja sedimenttikiviä, jotka koostuvat useimmiten jossain määrin suuntautuneesta, raidallisesta kivestä jonka päämineraalit ovat kvartsi, maasälpä ja vaihtelevissa määrin kiille sekä esimerkiksi kuvan 2 kivessä näkyy myös granaattia (punertavat pilkut). 

Kuva 2. Migmatiittilohkare, jossa voidaan erottaa punertavia granaatteja. 

Lähelle polkua on sijoitettu tummempia kiviä, jotka voivat olla alueelle tuotuja. Lohkareikon muutamaan kohtaan on laitettu isompi lohkare, joka koostuu karbonaattikivestä. Nämä voivat olla peräisin Nordkalkin Tytyrin edelleen toiminnassa olevalta kaivokselta tai ovat löytyneet  asuntomessualueen rakennustöiden yhteydessä. Yhden lohkareen suora pinta on punainen (kuva 3), mikä johtuu siitä, että kivi on lohjennut pitkin rakopintaa, jossa esiintyy rautapigmenttiä

Kuva 3. Dolomiittiutunut muuttunut kalkkikivi (geol. marmori), joka on lohjennut pitkin rakopintaa, jossa on punertavaa rautapigmenttiä.

Toisesta karbonaattikivilohkareesta löytyy pieniä onkaloita, jonne on kasvanut omamuotoisia kalsiittikiteitä (kuva 4). 

Kuva 4. Dolomiittiutunut kalkkikivi (geol. marmori) jossa esiintyy onkaloon kasvaneita omamotoisia kalsiittikiteitä.

Asuntomessualueella on hyödynnetty läheisestä saaresta aikoinaan louhittua Liessaaren kiveä (kuva 5). Liessaaren graniitti koostuu hieno-keskirakeisesta graniitista, joka sisältää  kvartsia ja maasälpiä ja josta paikoitellen voi löytyä vaihteleva määrä biotiittia ja granaattia.  

Kuva 5. Graniittisia reunakiviä ja nupulakiviä, jotka ilmeisesti ovat peräisin Liessaarelta.

Leikkipaikan ympärillä on verkkokoreja (kuva 6), joita on täytetty mustilla kivillä, jotka sisältävät pääasiassa amfibolia ja plagioklaasia. Paikoitellen näyttäisi olevan pyroksenia. Kivilaji on hieno-keskirakeinen, melko suuntautumaton magmakivi. Uudenmaan Pihamestareiden mukaan kivet on tuotu Rudukselta Hyvinkäältä. Sieltä löytyy louhos, jonka kivilaji on luokiteltu mafiseksi vulkaniitiksi (YVA Hyvinkään Jukola ja Haratta). Samaa mustaa kivilajia lienee käytetty myös pitkin rantaa kulkevan notkon koristeluun ja mahdollisesti myös kävelytien varrella ym.

Kuva 6. Mafista magmakiveä koreissa.

Kuva 7. Valkoisella kalkkikivellä (marmorilla), mafisella magmakivellä ja jääkauden pyöristämistä kivistä koostuva taiteellinen hulevesioja. Taka-alalla isompia osin pyöristyneitä lohkareita.

Koristeellinen hulevesioja (kuva 7). Sisältää valkoista kalkkikiveä (geol. marmoria), jota pääosin on tuotu Nordkalk Oy Ab Paraisten louhokselta, mutta osin myös Mustion avolouhokselta. Edellä mainittujen mustien kivien lisäksi kuuluu taiteelliseen notkoon myös pyöreitä kiviä, jotka Uudenmaan Pihamestareiden mukaan ovat peräisin melko läheiseltä soranottamolta. Pyöreät kivet koostuvat useanlaisista kivilajeista, jotka ovat voineet kulkeutua jäätikön mukana kaukaakin ennen sijoittumistaan Salpausselkä I reunamuodostumaan, jota pitkin kulkee Hanko-Hyvinkää tie. Näitä pyöristyneitä kiviä on hyödynnetty myös esim. puiden ympäristön koristelussa (kuva 8).

Kuva 7. Valkoisella kalkkikivellä (marmorilla), mafisella magmakivellä ja jääkauden pyöristämistä kivistä koostuva taiteellinen hulevesioja.
Taka-alalla isompia osin pyöristyneitä lohkareita.
Kuva 8. Jääkauden pyöristämiä kiviä on käytetty myös puun juurien koristelun. 

Lohjan kivikierros

Hiidensalmi

Avolouhoksen räjähdevarasto

Tytyrin avolouhos

Kalkkipitoinen‌ ‌maaperä‌ ‌Lohjan‌ ‌rikkaan‌ ‌luonnon‌ ‌perusta‌ ‌

Kokkokallio

Lojo stenrunda

En kort presentation av projektet

Lue lisää