Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Kuotkon sa­tel­liit­ti­mal­mion YVA-ohjelmasta

Viite              Lausuntopyyntönne 13.3.2014 LAPELY/4/07.04/2014

Asia               Lausunto AEF:n Kuotkon satelliittimalmion YVA-ohjelmasta

Kiitämme tilaisuudesta antaa lausunto Kuotkon satelliittimalion YVA-ohjelmasta. Erityisen kiitollisia olemme siitä, että saimme jatkoaikaa lausunnon antamiselle. Aivan aluksi haluamme todeta, että vaikka Kuotkon kaivospiiri ei ole kovin suuri eikä sijoitu kokonaisuudessaan kovin merkittävälle alueelle, on kuitenkin eettisesti arveluttavaa tuhota alue vain parin vuoden kaivostoiminnan vuoksi.

 

YVA-ohjelmasta

YVA-ohjelma on pääosin huolellisesti tehty ja siitä saa melko hyvän kuvan tulevasta toiminnasta sekä tehtävistä selvityksistä kun ottaa huomioon, että toimintaa kestää vain kaksi vuotta. Teksti on sujuvaa luettavaa ja selkeästi kirjoitettu. Erityisen hyvää on jo tehdyt selvitykset mm. kalaston osalta. Mutta puutteitakin löytyy.

 

Sosiaaliset- ja terveysvaikutukset

Luvussa 10.16 (Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen) sivun 100 kahdessa viimeisessä lauseessa todetaan seuraavaa: ”Kaivoshankkeella on myös vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen, lähinnä kaivospiirin alueen osalta, metsästykseen, marjastukseen, sienestykseen ja muuhun virkistyskäyttöön. Luonnonvarojen hyödyntäminen estyy yleensä vain kaivostoiminnan toimintavaiheen ajaksi ja usein kaivoksen sulkemisen myötä alueelle voidaan luoda uusia käyttömuotoja, esim. vedellä täyttyneen avolouhoksen muodossa.” Muuten kohtuullisen hyvässä ohjelmassa tämä toteamus osoittaa jälleen kerran kuinka huonosti selvitysten laatijat tuntevat lappilaisten elämäntavat ja luonnonvarojen merkityksen mm. ravinnonhankinnassa sekä osalle myös tulonlähteenä. Siksi kalojen (nikkelin lisäksi mm. kadmium- ja elohopeapitoisuudet), riistan, sienien ja marjojen raskasmetallipitoisuuksia pitää seurata ennen toimintaa, toiminnan aikana ja mikäli selvitykset osoittavat kohonneita pitoisuuksia niin myös toiminnan jälkeen. Lisäksi on arvioitava myös mahdollinen tärinävaikutus lähivesistöjen kaloihin.

YVA-selostuksessa tulee kertoa, mitä vaikutuksia alueen asukkaille tulee olemaan Outa-Perttusen metsätien katkaisemisella ja pitääkö moottorikelkkareittiä muuttaa niin, että se tulee vaikuttamaan haitallisesti johonkin suojelualueeseen tai asutukseen.

Kun tehdään sosiaalisten vaikutusten arviointia, tulisi YVA-ohjelmaan laittaa liitteeksi laaditut kysely- ja haastattelulomakkeet, jotta niistä voisi arvioida, onko osattu kysyä oikeita asioita. Esimerkiksi kokemuksemme mukaan alueen kalastajat ja asukkaat tuntevat hyvinkin mm. saukkojen ja raakkujen elinalueet, joten asiaa kannattaa kysellä heille suunnatuissa kyselyissä.

 

Selvitysalue ja yhteisvaikutukset

YVA-ohjelmassa kerrotaan, ettei rikastusprosessia tarkastella Kuotkon YVA-prosessissa, koska rikastaminen tapahtuu Kittilän Suurikuusikon laajennuksen YVA-menettelyn yhteydessä. Koska on kohtuutonta odottaa, että kaikki osalliset lukisivat Kittilän laajennuksen YVA-selostuksen, olisi kuitenkin hyvä, että Kuotokon YVA-selostuksessa käytäisiin lyhyesti läpi myös rikastusprosessi (esim. prosessikaavio) ja Kuotkon vaikutus Suurikuusikon toimintaan sekä varsinkin molempien yhteisvaikutukset Ounasjoen valuma-alueella.

Molemmissa vaihtoehdoissa pintavalutuskenttä on (s. 8) sijoitettu kaivospiirin kaakkoisosaan. VE2:ssa Kati-avolouhos on kaivospiirin luoteisosassa eikä sille alueelle ole merkitty pintavalutuskenttää. Lisäksi selkeytysaltaiden paikkoja ei ole merkitty kumpaankaan vaihtoehtoon. Selostuksessa kartat tarkentuvat näiltä osin.

 

Luvat ja kaavoitus

Sivulla 29-30 luetellaan Kittilän kaivoksen lupatilanne. Luettelo olisi ollut informatiivisempi, jos siinä olisi kerrottu kaikkien valitusten loppuratkaisu tai, että valitus on kesken. Tämä olisi hyvä korjata YVA-selostukseen. Hankealueelle tulee laatia maakuntakaavan muutos ja yleiskaava sekä asemakaava.

 

Ympäristö- ja luontoselvitykset

Sivuilla 22-24 on kerrottu Kati-louhoksen alkuaineiden metallipitoisuuksia. Näyttäisi, että ainakin ko. louhoksella ei ole korkeita uraanipitoisuuksia. YVA-selostuksessa tulee kertoa myös muiden louhosten raskasmetalli- sekä radioaktiivisten malmien osalta.

Lisäselvityksiä pitää tehdä myös alueelta havaitun uhanalaisen Baetis iebenauae –päivänkorentolajin osalta. Vaikka sitä ei havaittukaan vuonna 2011, ei se tarkoita, että laji on hävinnyt alueelta. Korentojen esiintymiset voivat vaihdella vuosittain huomattavastikin. Mahdollisista raakkuesiintymistä voisi tehdä kyselyjä myös alueen kalastajille ja asukkaille.

Sivulla 61 ja 64 on kuvattu kaavioin veden laadun keskimääräisiä vuosittaisia vaihteluja Seurujoessa ja Loukisessa kaivoksen ylä- ja alapuolisilla tarkkailupisteillä. Kaavioissa näkyy korkeita alumiini-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksia ennen Suurikuusikon kaivoksen toiminnan aloittamista (2001-2007). YVA-selostuksessa tulisi arvioida, mistä korkeat pitoisuudet johtuvat.

Sivulla 91 todetaan, että tarpeen mukaan tehdään lisäselvityksiä malmin, irtomaiden (moreenin) ja sivukiven ominaisuuksista, kokonaispitoisuuksista ja liukoisuusominaisuuksista sekä rikki, haponmuodostus- ja neutralointipotentiaalista. YVA-menettelyssä tulee tehdä em. selvitykset ja kertoa niistä YVA-selostuksessa. Lisäksi selostuksessa on kerrottava minkälaiseksi suunnitellaan mahdollisesti happoa muodostavien (PAF) sivukivijakeiden pohjarakenteet. Niiden tulee noudattaa ongelmajätteelle määrättyä ohjeistusta. Myös sulkemisvaiheessa mm. sivukivialueiden peittämisessä ja suotovesissä tulee ottaa huomioon maa-ainesten hapon muodostumisen mahdollisuus tulevien vuosikymmenten aikana.

Sivulla 53 todetaan, että virtaamamittauksissa on ollut ajoittain ongelmia ja virtaamadata puutuu tietyiltä jaksoilta. Selostuksessa olisi hyvä selventää, mitä ongelmia on ollut. Selostuksessa olisi hyvä kertoa myös, millä perusteilla mittauspisteet valitaan. Eikö esimerkiksi Seurujoen alajuoksulta löydy koskipaikkoja kun seurantapisteeksi on valittu jalokaloille huonompi elinympäristö. Saadaanko tällöin vertailutuloksilla mitään luotettavaa tietoa? Myös vesistöjen pohjasedimenttiselvityksiä tulisi tehdä ainakin Nuutijoesta, Tiirajärvestä ja Suasjärvenojasta.

 

Pölyvaikutukset

Arvioitaessa mm. Natura-arvioinnin tarpeellisuutta, tulee ottaa huomioon muiden kaivosten toiminnasta saadut melu- ja pölyseurantatiedot. Selostuksessa on myös kerrottava, miten pölyvaikutuksia ehkäistään räjäytysten aikana.

Muilta kaivoksilta saadun kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että yhden kilometrin rajaus ei riitä melu- ja pölyvaikutusten tarkastelun osalta. Pöyry on Kainuussa aikaisempien räjäytysten pölyvaikutusten käytännön kokemusten vuoksi rajannut tarkastelun Talvivaaran laajennuksen selvitystyössä 40 km:n säteellä, joten kannattaa ottaa oppia Talvivaarasta. Talvivaaran YVA-selvityksessä pölyn laskeuma mallinnettiin graniittipölyn laskeuma-arvoilla. Tällainen pöly lentää suotuisissakin olosuhteissa vain 1,5 kilometrin päähän. Kun taas mustaliuskepöly lentää samoissa olosuhteissa helposti kolmenkymmenenkin kilometrin päähän. Lähtöaineella on siis merkitystä. Pölyvaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon maaperän laatu.

Lisäksi Metlan tutkimuksissa on todettu, että yleisesti ottaen esimerkiksi sammalten raskasmetallipitoisuudet ovat laskeneet Suomessa, mutta tietyt mitatut, ihmiselle ja luonnolle myrkylliset metallit kuten arseenipitoisuudet sammalissa on lisääntynyt mm. Kittilän Suurikuusikon kaivoksen ympäristössä (Lähde: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/raskasmetalli/kartta-arseeni.htm). Alla oleva kuvasarja kuvaa arseenin (As) laskeumia Suomessa vuosina 1995-2010. Vuonna 2010 Kittilän kaivos on ollut toiminnassa vasta kaksi vuotta.

Arseenipitoisuudet Suomessa 1995-2010

 

 

Kittilän kaivoksen biologisen kartoituksen 2012 mukaan Suurikuusikon kaivokselta suurimmat pölylaskeumat tulevat sivukivialueilta ja tiestöstä. Mittauksissa on todettu luonnontaustastaan selvästi kohonneita arseeni- ja raskasmetallin pölypäästöjä sammaleissa jopa 5 kilometrin päässä. Alla on laadittu taulukko muutamista näytteenottopisteistä. Metlan tutkimusten mukaan sammalten arseenipitoisuuden keskiarvo vuonna 2010 oli 0,11 mg/kg Suomessa.

 

Alue

Etäisyys kaivoksesta

2009

As  mg/kg

2012

As  mg/kg

Suurikuusikko

0 km

11

29

Pikku Rouravaara P

5 km

2

25

Suasjärvi

11 km

0,1

3,2

 

YVA-ohjelmassa todetaan, että Kuotkon alueelta oli todettu kohonneita pohjaveden arseenipitoisuuksia. YVA-selostuksessa tulee arvioida ja kertoa, mistä korkeat arseenipitoisuudet voisivat johtua Kuotkon alueella.

 

Räjähdysaineiden rehevöittämisvaikutukset

YVA-selostuksessa on kerrottava tarkemmin käytettävät räjäytysaineet ja niiden vaikutukset mm. vesistöjen rehevöitymiseen sekä keinot ennaltaehkäistä vaikutuksia.

 

Ilmastonmuutos otettava huomioon

YVA-ohjelmassa puhutaan keskiarvoista. Keskiarvotarkastelu ei ole riittävää kun tarkastellaan hankkeen pöly- ja vesitasevaikutuksia. Talvivaara on varmaan herättänyt niin kaivosyhtiöt kuin viranomaisetkin kiinnittämään enemmän huomiota poikkeuksellisen runsaisiin sateisiin, mutta poikkeuksellinen kuivuus pitää myös ottaa huomioon ja käsiteltävä selostuksessa. Kesä 2006 oli poikkeuksellisen kuiva ja ympäristö.fi sivun mukaan päävesistöjen virtaamat olivat elokuussa koko maassa selvästi tavanomaista pienempiä, vain 30-60% keskimääräisestä. Mikäli ilma on hyvin pitkään kuiva ja tuulinen, voidaan joutua tilanteeseen, jossa joudutaan sivukivikasoja yms. kastelemaan pölyämisen estämiseksi. YVA-selostuksessa tulee kertoa, mistä vesi otetaan, jos toiminnan aikana sattuu erityisen kuiva kesä.

 

Taloudelliset vaikutukset kunnille

YVA-selvityksessä tulisikin tarkastella realistisesti kaivoksen tuomia vaikutuksia Kittilän kunnan ja lähikuntien talouteen. Oheisesta tilastosta voidaan nähdä, että Suurikuusikon kaivoksen vaikutusta parantavasti Kittilän kunnan talouteen ei ole nähtävissä.

 

Jääviystarkastelu näkyviin YVA-ohjelmiin ja -selostuksiin

Lapin Kansassa julkaistiin uutinen 23.7.2012, jossa kerrottiin, että Lapin Vesitutkimus Oy:stä on meneillä tutkinta Oulun poliisin talousrikosyksikössä. Lapin Vesitutkimus Oy:n silloinen toimitusjohtaja ja pääomistaja on ollut yksi Talvivaaran sijoittajista samaan aikaan kun yhtiö on tehnyt Talvivaaran ympäristövaikutusten arviointiselvityksen. Lapin Vesitutkimus Oy on tehnyt myös osan Kuotkossa tehdyistä selvityksistä. Luottamuksemme yhtiöön ei ole kovin suuri, joten YVA-selostuksessa olisikin hyvä käydä läpi kaikkien selvityksen tekijöiden koulutus, kokemus ja mahdolliset sidonnaisuudet kaivosyhtiöön.

 

Lopuksi

Jo useampiin kaivoshankkeiden YVA-ohjelmiin ja YVA-selostuksiin perehtyneinä, toivomme, että varsinaisessa selostuksessa kerrotaan tiivistetysti havainnollisten kaavioiden ja taulukoiden avulla oleellisin asia ja mahdollisissa liitteissä tarkemmin. Esimerkiksi taulukkoja voi myös havainnollistaa merkitsemällä eri väreillä poikkeavat luvut ja tällöin myös aina selostaa mistä poikkeamat johtuvat. Samoin jos jokin trendi on nähtävissä, niin kerrotaan mistä se voisi johtua. Lisäksi esitämme, että seurantaa tulee tehdä jatkuvana mittauksena aina kun se on teknisesti mahdollista.

Lapin Luonnonsuojelupiirin puolesta

 

Sari Hänninen                                                     Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                    sihteeri