Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Lapin piiri

Lappi
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Varessuon tur­ve­tuo­tan­toa­lu­een lisäalueen ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta

Dnro                                    PSAVI/97/04.08/2011

Hakija                                 Rasepi Oy

Asia                 Varessuon turvetuotantoalueen lisäalueen ympäristölupahakemus, Posio ja Ranua

Kommentteja hakijan poikkeuslupahakemukseen, hankkeen luontoselvityksiin ja vesistövaikutuksiin.

Vesilain toisen luvun 11 §:n mukaan luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty koko maassa. Lupaviranomainen voi kuitenkin hakemuksesta myöntää poikkeuksen tästä kiellosta, mikäli lähdeluonnon suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

Rasepi Oy on Varessuon turvetuotantoalueen lisäosan osalta jättänyt tällaisen hakemuksen 2.7.2013. Siihen on liitetty mukaan Ahma ympäristö Oy:ltä tilattu Vohonjoen valuma-alueen käsittävä lähteikköselvitys. Löydettyjen lähteiden määrästä on tekstissä jonkinverran ristiriitaisia tietoja, mutta karttaliitteen mukaan lähteeksi luokiteltavia kohteita alueelta on löytynyt 9 kpl, joista 2 (kohteet 13 ja 14) sijaitsee aikaisemmassa katselmustoimituksessa todetun mukaisesti suunnitellulla turvetuotantoalueella. Lähdeselvityksen perusteella kohteiden tarkempi vertaileminen on mahdotonta, sillä lähteiden sammallajistoa ei ole eritelty kohteittain. Selvityksen tekijän mukaan lähteiden luonnontilaisuus oli yleensä hyvää luokkaa, ravinteisuuden edustaessa lievää keskiravinteisuutta, ainoastaan yhden kohteen yltäessä meso-eutrofiaan.

Varessuon lisäalueen katselmuksessa mukana olleet biologi ja lähdeasiantuntija luokittelivat lähteen 13 mesotrofiseksi ja lähteen 14 meso-eutrofiseksi. Lähdekartoituksen tekijältä on jäänyt huomaamatta lähteen 13 lähdepuro, vaikka se näkyy niin kartoilla, ilmakuvissa kuin luonnossakin. Lähteen 14 osalta kartoittaja mainitsee vain 3 pientä vierekkäistä lähdettä, mutta ei mainitse niiden alapuolella sijaitsevaa, halkaisijalta noin 10 metriä olevaa tihkupintaa enempää kuin sen ravinteisuuttakaan.

Kaiken kaikkiaan voitaneen kuitenkin arvioida, että lisäalueella sijaitsevat lähteet edustavat luontoarvoiltaan kartoitusalueen lähteiden hyvää keskitasoa. Lukumääräisesti ne edustavat yli viidennestä kartoitusalueen lähteistä ja kolmannesta Varessuon alueen lähteistä. Hakijan mielestä tällainen lähdeluonnon alueellinen heikentäminen ei ole merkittävää, vaan vesilain 11 §:n mukainen poikkeuslupa tulee myöntää.

Lapin luonnonsuojelupiirin näkemyksen mukaan molemmilla laskentatavoilla alueen lähdeluonnon monimuotoisuus vaarantuu mahdollisen turvetuotannon vuoksi huomattavasti, eikä vesilain mukaisen poikkeusluvan myöntämiselle Varessuon lisäalueelle ole edellytyksiä.

Lapin luonnonsuojelupiiri on jo aikaisemmin kritisoinut Varessuon lisäalueen luontoselvitysten puutteita. Niihin hakija ei ole toimittanut minkäänlaisia lisäselvityksiä. Ei ole mitenkään uskottavaa, ettei ammattitaitoinen linnustokartoittaja löydä parhaana pesimäaikana luonnontilaiselta, paikoin hyvin märältä suolta kuin kaksi suolla pesivää lajia, liron ja pikkukuovin. Näin kuitenkin luontokartoituksen tekijä väittää. Alueen katselmustoimituksessa 29.5.2013 suolla havaittiin muutaman iltapäivän tunnin aikana, joka on lintuhavainnoinnin kannalta huonointa mahdollista vuorokaudenaikaa, liron ja pikkukuovin lisäksi kalalokki, valkoviklo ja niittykirvinen.

Luotettavin tulos lintukartoituksissa saadaan, kun se tehdään aamulla klo 03-08 välillä, jolloin linnut ovat aktiivisimmillaan. Tällöin yhdellä kartoituskerralla voidaan havaita 60-70 % alueen linnustosta. Varessuon lisäalueen luontoselvityksessä kartoituksen kelloaikaa ei mainita.

Myös lisäalueen hydrologisesta tilasta annetaan toivoton kuvaus; sen mukaan tutkimusalue on hydrologisesti muuttunutta suota ja sen luonnontila on häiriintynyt kauttaaltaan.

Varessuon pinta laskee voimakkaasti etelään päin mentäessä, joten selvitysalueen hydrologiaan vaikuttavat lähinnä suon luoteis- pohjois- ja itäosan kivennäismailta tulevat vedet. Muutamaa suon koillisosan perukkaan laskevaa metsäojaa lukuunottamatta tämä laaja alue on ojittamatonta, joten aapasuon kehitykselle välttämätön suon ja kivennäismaan hydrologinen ja ravinnetaloudellinen yhteys ja luonnontila on lähes häiriintymätön. Suon vetisyys johtuu lähinnä viettäviltä kivennäismailta valuvista pintavesistä, mutta myös pohjavesiä voi purkautua suolle muuallakin kuin havaittuihin lähteisiin. Merkittäviä muutoksia ojituksista on aiheutunut ainoastaan lisäalueen eteläosan kahdella ojitusalueella, mutta niidenkään vaikutus ei yllä paljoa laitaojien ulkopuolelle.

Kaiken kaikkiaan Varessuon lisäalueen luontoselvityksestä, sen tuloksista ja sananvalinnoista paistaa lähinnä luontokartoittajan halu miellyttää selvityksen tilaajaa, eikä se anna hankkeesta vastaavalle tai lupaviranomaiselle ympäristönsuojelulain 4-, 5- ja 6 § edellyttämiä tietoja hankkeen ympäristövaikutuksista.

Kevään katselmuksessa ilmeni, että lisäalueen vedet on tarkoitus laskea pintavalutuskenttä 2:n jälkeen Varessuon käytössäolevan turvekentän ojaston kautta Vohonjokeen. Tällöin kertaalleen puhdistetut jätevedet joutuvat kulkemaan pitkän matkan pölyävän turvekentän kautta, mikä voi suurelta osin kumota pv-kenttä 2:n puhdistusvaikutuksen ja aiheuttaa vanhalle pv-kentälle ylimääräistä kuormitusta. Tällaisia yhdistelmiä on jo käytössä muillakin soilla ja on kokemuksia siitä, että viimeisen, vesistöön johtavan pv-kentän toimivuus on selvästi huonompaa kuin ylempänä sijaitsevien. Viimeisen kentän toimivuus kuitenkin ratkaisee turvesuon aiheuttaman vesistökuormituksen määrän.

Varessuon vesiensuojelurakenteiden toimivuutta voi edelleen heikentää se, että suunniteltu lisäalue ja etenkin lohko 7 viettävät voimakkaasti alaspäin. Tällainen turvekenttä on eroosioherkkää ja rankkasade voi aiheuttaa pv-kentällä tulvimista, mikä heikentää sen puhdistustehoa. Kevättulvan olosuhteissa virtaamat tulevat todennäköisesti olemaan niin voimakkaita, että pv-kentällä ei ole minkäänlaista puhdistustehoa. Lohko 7:n kuivattaminen ja turpeen poisto voivat vaarantaa myös Vareslammen vedenpinnan säilymisen. Mikäli korkealla sijaitsevan lammen vedet lähtevät liikkeelle, seurauksena voi olla myös arvaamattoman suurten kiintoainepäästöjen syntyminen.

Kokonaisuutena Varessuon lisäalueen ominaisuuksiin, pinnan muotoihin ja vesienjohtamistapaan sisältyy niin suuria vesiensuojelullisia riskejä, että ne nousevat ympäristöluvan myöntämisen esteiksi.

Edellä sanotun perusteella Lapin luonnonsuojelupiiri katsoo, että Rasepi Oy:n Varessuon lisäaluetta koskeva ympäristölupahakemus tulee hylätä. Hanke vaarantaa alueen lähdeluonnon edustavuutta, sen luontoselvitykset ovat asiantuntemattomia ja laadittu selvästi hanketta puoltaviksi. Vesiensuojelun toimivuuden kannalta hanke sisältää sellaisia riskitekijöitä, joita suurimpien  virtaamien olosuhteissa ei pystytä hallitsemaan.

Rovaniemellä 22.8.2013

Lapin luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta

 

Sari Hänninen                                                                                                            Tarja Pasma

puheenjohtaja                                                                                                           sihteeri