Sijainti: Pääsivu / Paikallisyhdistykset / Savukoski - Sodankylä

Sompion Luonnonystävät ry

Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Sodankylän ja Savukosken kunnat.

Puheenjohtajan yhteystiedot:

Eila Ylilokka

Peskitie 3
98800 SAVUKOSKI
puhelin 040 740 2719,

eylilokka(at)gmail.com       

 

 

                                                                         

Sompion luonnonystävät toimii 

Kuttusoja, E. Ylilokka

Kuva: E. Ylilokka, Kuttusoja Savukoskella

 22.4.2012 klo 17.00 LINTUILTA Tanhuan Messulassa.

- Lintukuviaan esittävät ja niistä kertovat Markku Aikioniemi, Pirkka Aalto ja Jarmo Ahtinen.

- Järjestäjinä: Tanhuan kyläyhdistys, Lapin lintutieteellinen yhdistys ja Sompion Luonnonystävät.

- Vapaa pääsy! Tervetuloa!

5.5.2012 TORNIEN TAISTO

- osallistumme taas perinteisesti Tornien taistoon. Savukosken Sarvilammen torni on varattu.

- Joukkoon sopii. Soita Eilalle jos haluat mukaan.                               

Lausunto Soklin kaivoshankkeen YVA-selostuksen täydennyksen vaihtoehto 3:n osalta, malmin rikastus Venäjällä

 

Sompion Luonnonystävät                                              LAUSUNTO

pj Eila Ylilokka

Peskitie 3

98800 SAVUKOSKI                                                    20.2.2012

 

Elinkeino-, liikenne- ja

ympäristökeskus

Lappi

 

 

SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YVA-SELOSTUKSEN TÄYDENNYS VAIHTOEHTO 3:N OSALTA, MALMIN RIKASTUS VENÄJÄLLÄ

 

YARA SUOMI OY:n Soklin YVA-selostus on laadittu vain fosfori- ja rautamalmien hyödyntämistä ajatellen, vaikka on erittäin todennäköistä, että myös muut malmit kuten niobi ja uraani, tullaan hyödyntämään. Näitä varten on laadittava uusi YVA. Joten mielestämme tämä suppeampi fosfori ja rautakaivoksen YVA-prosessi on tien avausta mm uraanikaivoksen toteuttamiselle Soklissa. Muistutamme, että Soklin uraanivaranto käsittää 80 % prosenttia Suomen tunnetuista uraanivaroista, jotka ovat 30,0549 tonnia. Soklin osuus tästä on 25,0000 tonnia.

Emme hyväksy tätä oikotietä kulkemista, vaan vaadimme kokonaan uuden YVA-prosessin tekemistä niin, että se on laadittu ajatellen uraanin ja muiden radioaktiivisten aineiden kaivamista.

Malmin kuljettaminen Venäjälle rikastettavaksi ei ole kansantaloudellisesti, eikä luonnonsuojelullisestikaan ajatellen hyvä vaihtoehto. Joten pidämme erittäin hyvänä ratkaisuna sitä, että YARA OY on luopunut tästä vaihtoehdosta, vaikkakin se on tapahtunut liiketaloudellisista syistä.

Käsillä olevassa arviointiselostuksessa vertaillaan malminkuljettamista Venäjälle joko rautateitse tai pumppaamalla.

Rautatiekuljetus ylipäätään vaatii ensin radanrakentamista. Tähän tarvitaan runsaasti maa-aineksia, joiden ottaminen tuhoaa lähialueiden harjuja. Harjut puolestaan ovat paitsi tärkeitä elinympäristöjä monille eliöille niin myös pohjavesialueita, kulkureittejä ihmisille ja eläimille, porotalouden kevättalven jäkälälaitumia, riistan laitumia ja maisemallisesti tärkeitä kohteita. Selostuksessa ei ole selvitetty kuinka paljon eri maa-aineksia tarvittaisiin radan rakentamiseen, eikä sitäkään mistä ne otettaisiin.

Molemmat ratalinjat, VE3 Rata-1 ja Rata-2, katkaisevat kahden merkittävän luonnonsuojelualueen, UKK-puiston ja Värriön luonnonpuiston, väliset ekologiset yhteydet.

Kumpikin ratalinjaus kulkevat Törmäojan Natura-alueen läheisyydessä. Etenkin Rata-2 voi aiheuttaa ongelmia Törmäojalle, koska maasto tässä vaihtoehdossa viettää radalta Natura-aueelle päin.

Selvityksessä kerrotaan, että käytännössä kuljetus rautateitse vaatii Soklin ja Kovdorin välillä 16 junaa vuorokaudessa. Veturit olisivat diesel-käyttöisiä. Sitä ei selvityksestä käy ilmi missä veturit on tarkoitus tankata. Jos veturit tankataan Soklissa mitä se vaikuttaa raskaaseen maantieliikenteeseen Soklista Perämeren öljyterminaaleihin? Entä kuinka suuret polttoainesäiliöt Sokliin tarvittaisiin?

Selostuksessa on kuvattu (s. 39) Kovdoriin kuljetettavan malmin olevan luokitukseltaan ns. ”low specific activity” – aineeksi. Malmin kuljettamiseen sovellettaisiin lakia vaarallisten aineiden kuljettamisesta. Tämä onkin ainut kohta, jossa malmin radioaktiivisuudesta mainitaan, vaikka koko kaivos tulisi olemaan  STUK:n  valvonnan alla toimiva työmaa säteilynsä vuoksi. Eikä selostuksessa mainita sitäkään kuinka radioaktiivisten aineiden leviäminen estetään vesistöihin ja tuulen mukana.

Malmin kuljetus pumppaamalla vaatii suuret määrät vettä. Osa käytettävästä vedestä tulisi olemaan kaivoksen kuivatusvesiä, mutta myös vesistöistä jouduttaisiin ottamaan vettä. Tämä veden poistuminen alueelta kuivattaa maaperää, pienentää jokien virtaamia ja aiheuttaa erilaisia vesistöjärjestelyitä. Tämä on tuhoisaa kaikille alueen vesistöille. Ne rehevöityvät ja niiden kalakannat, pohjaeläinkannat sekä muut eliökannat tulevat romahtamaan ja muuttumaan. Vesistöjen virkistyskäyttö loppunee tyystin. Putken vierelle joudutaan rakentaman huoltotie, joten tämäkin yhdistelmä katkaisee ekologisia käytäviä eri suojelualueiden välillä. Malmin liettäminen vaatii energiaa, samoin sen lämmittäminen. Tämä vaihtoehto on luonnonsuojelullisesti katsoen se huonompi vaihtoehto.

Louhoksen kuivana pitämiseen kaivetaan avo-ojia. Turvesoilta ja metsänkuivatusalueilta on huonoja kokemuksia tällaisista syvistä ja jyrkkäreunaisista avo-ojista. Niihin hukkuu eläimiä, etenkin poron- ja hirvenvasoja. Miten tämä aiotaan estää Soklissa?

Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 20 vuotta, mikä on lyhyt aika. Silti louhosten jälkihoitosuunnitelmia ei ole tehty. Ne olisi laadittava ennen lupien myöntämistä ja toiminnan aloittamista.

Kaivostoiminta yleensä ottaenkin muuttaa alueen kokonaan toiseksi ja tuhoaa arvokkaita elinympäristöjä ja eliölajeja. Se alentaa olemassa olevien suojelualueiden arvoa ja lopettaa alueen monikäytön.

 

Sompion Luonnonystävät kannattaa 0-vaihtoehtoa.

 

Eila Ylilokka

puheenjohtaja

Sompion Luonnonystävät


 

Puheenjohtajan mielipidekirjoistus 23.11.2011

 

Viiankiaapa jätettävä rauhaan                                                                                                                                                                                                                                                                                                

Lappi ei ole köyhä eikä syrjäinen maankolkka, kuten olemme uskoneet vuosisatoja. Meidän lappilaisten kotiseudusta ovat kiinnostuneet kaikki maailman liikemiehet ja poliitikot. Näin ollut jo vuosikymmeniä. Meistä piittaamatta täällä on luontoa kuorittu kerroskerrokselta. Aina ovat kuorijoina olleet muualta tulleet rahamiehet, joiden tavoitteena on ollut lihottaa omaisuuksiaan vielä suuremmiksi.

Nyt maailman teollisuus huutaa platinan perään. Sitä tarvitaan esimerkiksi autojen katalysaattoreihin, erilaisiin tietokone- ja tietoliikennelaitteistoihin ja koruihin. Platinaa kaivetaan Etelä-Afrikasta, Etiopiasta, Zimbabwesta, Venäjältä ja Kanadasta. Suurimpia kaivajia ovat brittiläis-amerikkalainen kaivosyhtiö Anglo American ja Kiina. Anglo American kaivaa tällä hetkellä 40 % maailman teollisuuden käyttämästä platinasta. Sen hallussa  on maailman suurin kaivoskin Etelä-Afrikassa. Kiina on haastaja, joka yrittää saada haltuunsa kaivoksia suurella rahalla. Platinan maailman markkinahinta on yli 1000 dollaria unssilta.

Lapista on löydetty useampia alueita, jossa on platinaa. Viimeisin suuri löytö on Sodankylän Viiankiaapa. Tai Sakatti, kuten sitä Anglo American nimittää. Viiankiaavan alla on malmio, joka sisältää kuparia 3 %, nikkeliä 2,5 % sekä platinaa ja kultaa. Kaivosyhtiön mukaan aluetta ei vielä ole tutkittu loppuun, mutta se nimittää sitä jo nyt maailman luokan löydöksi. Tietenkin se voi olla totta, mutta voi se olla jonkinlainen hämäyskin. Meitä suomalaisia on hämätty ennenkin kaivosasioissa. Norjalainen Yara hieroskelee yhä käsiään tyytyväisenä, kun sai Soklin ja Siilinjärven.

Anglo American on aikonut avata kaivoksen jos kaivamista on neljäksikymmeneksi vuodeksi. Se on luvannut ottaa ympäristöasiat huomioon. Tietysti kaivos toisi alueelle työpaikkoja ja lisää väkeä. Kun ottaa huomioon muut kaivoshankkeet, joita on käynnissä, ei ainakaan työllistämisnäkökohta paina Viiankiaavan nopeassa käynnistämisessä. Sillä kaivoksilla on pulaa työntekijöistä. Ja haluaako Suomen valtio tänne töihin ulkomaisia kaivosmiehiä? Siinäpä kysymys, jota valtio tai kunta ei pysty edes päättämään. Sillä työntekijäthän palkkaa brittiläis-amerikkalainen kaivosyhtiö. Ehkä se ottaa töihin halvimmat miehet, mitä maailmalta löytyy.

Viiankiaapa on tällä hetkellä suojeltu aapasuo. Se on Natura-alue, mutta suojelualueena Viiankiaapa on Naturaa vanhempi. Se on arvokas linnustoltaan ja suokasvillisuutensa puolesta. Kokonaisuutena se on vertaansa vailla oleva aapasuo, jollaista ei enää löydy Suomesta.

Soiden yksi merkitys luonnossa on olla vesivarastoina. Niinpä Viiankiaapa luonnontilaisena on parasta tulvasuojelua mitä kuvitella voidaan. Ei tarvita säännöstelyaltaita Kemijokeen kun aapasuot saavat olla sellaisenaan. Anglo American on aikonut säästää maiseman kaivamalla vain suon alla. Tämä on paikallisia ylenkatsova heitto, johon ei sen lausujakaan usko. Vaikka kaivos olisikin kokonaan maan alla, katoaisi suo. Näin siksi, että kaivokset kuivatetaan. Niistä johdetaan koko ajan vettä pois. Tämä toimenpide kyllä kuivattaisi suon laajalta alueelta ja tuhoaisi näin suojelualueen. Lisäksi kaivoksista yleensä tulee jätevesiä, pölyä ja melua. Ne aiheuttavat lisääntyvää liikennettä ja kasvavaa ihmistoimintaa muuallakin kuin kaivosalueella.  Nämäkin kuluttavat luontoa ja alentavat suojelualueen arvoa.

Sompion  Luonnonystävien kanta on, että Viiankiaavan kaivoshankkeesta on tässä vaiheessa luovuttava. On selvitettävä, miten Anglo American on hoitanut ympäristöasiat Afrikan ja Etelä-Amerikan kaivoksillaan. Entä Kanadassa? Suomen kaivoslakia on muutettava niin, että Suomesta ei tule kaivosjättien vasallivaltiota.

On myös muistettava tulevia sukupolvia. Me emme voi jatkuvasti syödä lastemme pöydästä, ja käyttää kaikkia maapallon rajallisia luonnonvaroja. Olemme hirviösukupolvi.

 

Vielä ei ole aika

 

      muuttaa Viiankiaavan keväistä hanhen kaklatusta kuparipiuhoiksi,

      eikä kurkien iltahuutoja kiväärien luodeiksi.

 

Emmekä halua 

      vaihtaa kastelehtisiä kihokkeja kultaharkoiksi,

      emme hillankukkaa suprajohteeksi.

 

 Eila Ylilokka

puheenjohtaja

Sompion Luonnonystävät

 

 

 

 

MENNEITÄ TAPAHTUMIA

Törmäpääskyn käytäviä, E.Ylilokka

Kuva: E.Ylilokka, Törmäpääskyn käytäviä

Tornien taistossa Sarvilammella 2010

Työministeri Sinnemäen vierailu Savukoskella 31.3.2010

 

 

LAUSUNNOT, TIEDOTTEET JA MIELIPITEET

Kokkotunturin aidalta, E.Ylilokka

Kuva: E. Ylilokka, Kokkotunturin aidalta

 

 

Lausunnot 2009:

 

13.6.2009 Lausunto:SOKLIN 220 Kv voimajohtohankkeen (Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli) YVA-selostus 

18.1.2009 Lausunto;SOKLIN RAUTATIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

 

Lausunnot 2008:

 

 30.11.2008 Lausonto_SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YVA-OHJELMA:220 Kv JOHTOHANKE VÄLILLÄ PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI-SOKLI 

30.9.2008 Lausunto Soklin kaivoshankkeen sosiaaliset vaikutukset

    7.5.2008 Lausunto SOKLIN KAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUSTEN  ARVIOINTIOHJELMA

 

Mielipiteet:

 Kynttiläkuusia, E.Ylilokka

 Kuva: E. Ylilokka, Kynttiläkuusia

 

Kun vanhat metsät loppuvat, kenen on syy ?

 

Seipäjärven kylän Kotimännikön hakkuukiista