Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri Lappeenrannan seudun yhdistys

Lappeenranta
Navigaatio päälle/pois

Luonnossa tapahtuu! Kymenlaaksolaisen luontovalokuvaaja Lassi Kujalan kuvaesitys ja yleisöluento kohtaamisista luonnossa kokosi Linnoituksen Kehruuhuoneelle 17.1. reilu sata kuulijaa. Parituntisen aikana käytiin läpi mm. ketun ja hiiripöllön saalistusta talvella sekä Repoveden maisemia, mutta esityksen huippuna oli vuonna 2016 otettu kuvasarja karhun kohtaamisesta Kotkan Rantahaassa. 37 sekunnin sisään mahtui kiihkeitä tunnelmia, kun karhu laukkasi suoraan kuvaajaa kohti…

6.3. Linnoituksen Kehruuhuoneella kampanjoitiin vuosikokouksen virallisten asioiden jälkeen Miljoona linnunpönttöä -hengessä. Linnunpönttöjä esittelevällä Urpo Koposella on yli 50 vuoden kokemus pönttöjen rakentamisesta ja lintujen rengastamisesta. Pönttöjä Koponen on ripustanut maastoon lähes neljä tuhatta, pönttömalleja hän on suunnitellut noin 100 ja hänen pöntöissään on tähän mennessä pesinyt yli 60 lintulajia. Vuosikokouksen yhteydessä Koponen esitteli liki 70 mallia, oli maljaa rastaille, muurattuja puolipalloja pääskysille, takaovella varusteltu kahden huoneen pönttö västäräkille, jne. Mies lupasi jokaiselle pöntön ostaneelle kahden vuosikymmenen takuun! Tapahtumaan osallistui noin 35 ihmistä.

Toisena luonnonpäivänä 20.5. kevätretkeiltiin Konnunsuon Höytiönsuolle. Vajaa 20 retkeläistä suuntasi Höytiönlammen laavulle ja ihasteli reilun kolmen kilometrin matkalla rämesuon tuoksuja ja kasveja kevätkuosissaan. Vaivero kukki komeasti, mutta tupasvilla oli jo ohi; suopursu ja suokukka vasta virittelivät nuppujaan. Joitakin perhosiakin nähtiin, muutamia kangasperhosia ja laavulla vieraili lanttuperhonen.

Linnoituksen kasviretki suuntasi 5.6. noin 25 ihmisen voimin alkukesäisille länsivalleille. Matkan varrella puhuttiin hullukaalista, ukonpalosta ja muista ristikukkaisista, ukkomansikasta, Suvorovin lehmuksista ja nurmikon tolkuttomuudesta. Ennakkomainoksen mukaisesti loppumetreillä kohdattiin vielä uhanalainen keltakynsimökin!

Luonnonkukkien päivän kasviretki toteutui 17.6. vuoden kolmannen luonnonpäivän teemalla ”Rakastu kesäyöhön!”. Iltaretki vei kulkijat historiaa pursuavan Saimaan kanavan reunamille Kansolassa. Juha Jantusen opastamana 15 retkeläistä tutustui suoputkeen, vehkaan ja muihin rantakasveihin vanhan kanavan laitamilla ja häränsilmään, viherjäsenruohoon ja muihin niittykasveihin uuden kanavan kupeessa. Retkitunnelma ja -miljöö olivat todellakin kohdallaan: leppeä sateenjälkeinen kesäilta hevoslaitumineen ja sateenkaarineen!

Anolan kedon niitto- ja haravointitalkoot Joutsenossa pidettiin torstaina 17.8. klo 17-19. Toiminta painottui edellisvuosien tavoin rehevämmälle puolelle, joka kaatui kahden niittokoneen voimin nopeasti. Kasvillisuus vedettiin pressuilla reunapajukon suojiin. Talkoisiin osallistui seitsemän ihmistä ja ainakin yksi neito, joka lähinnä ruokaili pelto-ohdakkeilla. Muista päiväperhosista talkoopaikalla nähtiin varsinkin sitruunaperhosia ja orvokkihopeatäpliä.

Riihilahden perinnetilan hoitotalkoot Lappeenrannan Niemisensaaressa järjestettiin lauantaina 19.8. klo 10-14 loistavassa pilvipoutaisessa säässä. Alueet oli niitetty kahdella työnnettävällä niittokoneella ja siimaleikkurilla noin viikko aikaisemmin, joten heinä oli ehtinyt kuivahtaa sopivasti polttokuntoon. Kymmenen talkoolaisen voimin niitos haravoitiin kasoihin, jotka vähitellen katosivat savuna taivaalle. Seipäille ei tällä kertaa heinää nostettu. Väki kesti tyytyväisenä ja hyvävoimaisena oivan tarjoilun ansiosta: puolenpäivän aikaan nautittiin lohisopasta ja talkoiden loppuun oli yhteinen kahvihetki.

Suomen luonnon päivän juhlaretki suuntasi lauantaina 26.8. Savitaipaleen Kärnäkosken bastionilinnoitukseen, jonka venäläiset rakennuttivat vuosina 1791–1793 Pietarin puolustukseksi osana Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Tästä ja alueen aiemmastakin historiasta kertoi Tuomo Mäkelä Partakosken kyläyhdistyksestä linnoitusvallikierroksella, jolle osallistuivat myös vallien kasvillisuutta hoitavat Metsähallituksen lampaat. Laavupysähdyksen jälkeen retki jatkui Partakoskelle, jossa retkeläiset pääsivät tutustumaan erittäin näyttävään puutarhaan. Puu- ja pensaskierroksen opastuksesta vastasi isäntä Matti Hannuksela ja kukkien pariin johdatti emäntä Aila Hannuksela. Salossa liehui tietysti Suomen lippu suomalaisen luonnon kunniaksi! Linja-autossa linnoitukseen palasi iso joukko tyytyväisiä retkeläisiä. Kaikkiaan retkelle osallistui 20 ihmistä.

Sääntömääräinen syysvuosikokous pidettiin 16.10. Linnoituksen Kehruuhuoneella. Kun tulevan vuoden toiminnot oli linjattu, vuorossa oli kasvimatka maailmalle. Hannu ja Leena Aarnio ovat kunnostautuneet varsinkin Kanarian luonto-oppaiden tekijöinä, mutta nyt he veivät tuoreimman kirjaprojektinsa myötä kuvaesityksellään eteläisten matkakohteiden kasvimaailmaan. Jakaranda, liekkipuu, tulitrumpetti ja monta muuta kukkivaa puuta nähtiin!

Linnoituksen Kehruuhuoneella ihmeteltiin 23.11. noin 30 kuulijan voimin ’Maailman menoa – ihmiskunnan jäljet maapallolla’. Yhdessä Kohtuusryhmän kanssa järjestetyssä luentoillassa pitkää kaarta ihmisen jalanjäljistä luonnossa kuvasi Heikki Simola, biologi ja tohtori erikoisalanaan paleoekologia. Antroposeeni eli Ihmisen valtakausi muuttaa koko Maa-planeettaa – merkittävimmät käynnissä olevat ympäristömuutokset ikään kuin taannuttavat Maata kohti aiempina maailmankausina vallinneita oloja. Globaalimuutos merkitsee kehityksen kääntymistä taaksepäin esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
– Megafaunan sukupuutot ovat vieneet suuren osan tertiääri- ja kvartäärikausien isoista maaeläimistä – ikään kuin olisi palattu liitukauden massasukupuuton jälkeiseen aikaan.
– Samojen kulttuuri- ja tulokaslajien levittäytyminen kaikille mantereille vertautuu tavallaan 250 miljoonan vuoden takaiseen Pangaea-suurmantereen tilanteeseen.
– Ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin pitoisuus on teollisella ajalla noussut jo korkeammaksi kuin moneen miljoonaan vuoteen. Kivihiilikaudella runsaat 300 miljoonaa vuotta sitten pitoisuus oli vielä kaksi kertaa nykyistä korkeampi.
– Aavikoituminen on palauttanut ehkä jopa 10 prosenttia mantereiden pinta-alasta yli 400 miljoonan vuoden takaisiin olosuhteisiin, jolloin maaekosysteemejä ei vielä ollut.
– Ihmisen aiheuttama kuormitus on synnyttänyt meriin hapettomia pohja-alueita mm. Itämerellä sekä Pohjois-Amerikan ja Aasian rannikoilla. Näillä toistaiseksi vielä suppeilla alueilla on palattu yli kaksi miljardia vuotta sitten vallinneen arkeeisen maailmankauden olosuhteisiin.
Ja ihmiset puhuvat kehityksestä?

Monipuolista toimintaa

Yhdistys järjestää tapahtumia, retkiä ja kuvailtoja kaikille luonnosta ja ympäristöstä kiinnostuneille. Tulevat tapahtumatiedot löydät…

Lue lisää

Vuonna 2018

Toimintavuosi lähti liikkeelle 21.5. Arboretumin puuretkellä. Pitkään kaupungin puutarhurina toiminut Arto Pulkkinen kertoi aluksi puulajipuiston…

Lue lisää

Vuonna 2016

Kurkistus 'Järven tarinan' taakse järjestettiin maanantaina 29.2. yhteistyössä Etelä-Karjalan kansalaisopiston kanssa. Karkauspäivän…

Lue lisää

Vuonna 2015

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Saimaan luonnonsuojelukeskuksessa Lappeenrannassa tiistaina 24.3. Kun vuoden 2014…

Lue lisää

Vuonna 2014

Riivatun lupiini! Kirjastojen luonto- ja ympäristöviikolla aloitettiin lainaluonnon merkeissä. 10.2.2014 Lappeenrannan kirjaston musiikkisaliin…

Lue lisää

Vuonna 2013

Kuka tappoi mammutin? Seppo Vuokon kuvaesitys 23.1. klo 18 EKOP:n auditoriossa pohjautui Seppo Vuokon kirjoittamaan ja Tom Björklundin kuvittamaan…

Lue lisää