Sijainti: Pääsivu / Kannanotot ja lausunnot

Kannanotot ja lausunnot

Kannanotoilla ja lausunnoilla vaikutamme mm. kaavoitukseen luonnon monimuotoisuuden ja viheryhteyksien säilyttämiseksi.


6.4.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin 30.3.2017 kevätkokouksen kannanotto 

Metsäbiotalous pilaa luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja vedet


Suomi on tekemässä biotalouden nimissä ennennäkemättömän muutoksen metsissään. Avohakkuut lisääntyvät päivä päivältä, eikä nyt kaadettava vanha metsä palaa enää takaisin.

Suomen metsät ovat nuorentuneet jo pidemmän aikaa hakkuiden seurauksena. Biotalouden eteneminen kiihdyttää kehitystä entisestään. Lakikaan ei estä ikärakenteen nuorentumista, sillä puun läpimittasäätely poistui uuden metsälain myötä. Puut kaadetaan jatkossa aiemmin, mikä johtaa talousmetsien monimuotoisuuden romahdukseen. Näin tapahtuu, vaikka Suomi on sitoutunut kansainväliseen luonnon monimuotoisuussopimukseen.

Ilmastonmuutoksen hallinnassa lähivuosikymmenet ratkaisevat, pysytäänkö Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa maapallon 1,5 asteen lämpenemisessä. Kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää voimakkaasti ja nopeasti. Metsäbiotalous lisää hakkuita reilussa vuosikymmenessä kolmanneksen nykyisestä. Tämä johtaa metsien hiilivarastojen ja hiilinielujen merkittävään pienenemiseen. Suomen metsäpolitiikka on vastakkaista sovittuun myös ilmaston kannalta.

Vesiensuojelussa on niinikään edessä massiiviset ongelmat, sillä suometsätkin halutaan tehokäyttöön. Kun metsätalouden vesienkäsittelyä ei säädellä ympäristölupamenettelyllä ja rahoitus vapaaehtoiseen vesiensuojeluun on riittämätöntä, metsäbiotalouden haittoja luonnolle ei pystytä hallitsemaan vesistöjenkään osalta.

On karmeaa, kuinka Suomi on maan hallituksen johdolla valmis pilaamaan pysyvästi suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden, käyttämään metsiä ilmaston kannalta typerästi sekä lisäämään metsänhoidon vesistöpäästöjä.

Vapaaehtoisuuteen perustuvalla METSO-suojelulla ei kehitystä pystytä estämään. Joka päivä hakkuissa katoaa suojelunarvoista metsää. METSO-ohjelmaan osoitetulla rahoituksella päästään Kymenlaaksossa korkeintaan 3-4% suojelualaan. Suojelukelpoista metsää on jäljellä maakunnassa noin 10% metsäpinta-alasta. Suurin osa Kymenlaakson vanhoista metsistä tulee siten katoamaan biotalouden myötä.

                                                                                

27.3.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirit tiedottavat 27.3.2017

Pyhtään lentopaikan vaikutukset on selvitettävä kattavasti


Pyhtään kirkonkylän läheisyyteen suunnitellaan lentopaikkaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson ja Uudenmaan piirien mielestä hankkeen vaikutukset tulee selvittää, ja siitä pitää kuulla kansalaisia. Koska lentotoiminta ja sen melu leviää kunnan ja maakunnan rajojen yli, kentän sijoitusmahdollisuudet tulee selvittää Pyhtään kirkonkylän osayleiskaavaa laajemmin maakuntakaavakaavassa, sekä tarvittaessa myös erillisessä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Rakennustöitä ei pidä aloittaa ennen kuin kaavat ja luvat ovat lainvoimaisia. 

"Lentotoiminnan vaikutukset ovat monitahoisia koskien sijaintipaikan luonnonolosuhteita, lentotoiminnan ympäristövaikutuksia ja alueen asukkaisiin kohdistuvia vaikutuksia", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas.

"Lentokenttä on kuitenkin myös ylikunnallinen eli maakunnallisen tason kysymys, koska sen aiheuttama lentomelu ulottuu kunnan rajan yli", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola. "Lentopaikan sijoittuminen lähelle Kymenlaakson ja Uudenmaan maakuntien rajaa merkitsee, että sen vaikutuksia tulee tarkastella molempien maakuntien kannalta. Tähän on hyvät mahdollisuudet, kun Kymenlaakson uutta maakuntakaavaa ollaan juuri valmistelemassa."

Ennakkotietojen mukaan Pyhtään lentopaikalla on tarkoitus harjoittaa myös laskuvarjohyppytoimintaa. Viimeaikaiset kokemukset laskuvarjohyppytoiminnasta ja sen aiheuttamista häiriöistä muualta Etelä-Suomesta tulee ottaa huomioon ympäristölupaa käsiteltäessä.

"Nyky-yhteiskunnassa alueiden käyttöä koskevan päätöksenteon on oltava avointa ja osallistavaa", Riku Rinnekangas muistuttaa. "Nyt maakuntatason hanketta on viety eteenpäin varsin hiljaa kansalaisista ja vaikutuksista välittämättä. Hankkeen Pyhtäällä herättämän kiinnostuksen – ja myös huolen – myötä asian valmistelu tulee tehdä avoimesti. Tavoitteet, aikataulut ja osalliset tulee selvittää nopeasti – samoin taho, johon kansalaiset voivat olla tarpeen mukaan yhteydessä. Itsestään selvää on, että mitään rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin kaavat ja luvat ovat lainvoimaisia."

Lisätietoja  

- Riku Rinnekangas, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry, puhelin 045 1049 388

- Tapani Veistola, luonnonsuojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry, puhelin 0400 615 530

 

16.2.2017

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri vahvasti taustalla UPM:n
Kuva Mikko Hannonen
suojelupäätöksessä

 

UPM suojeli maillaan Kouvolan Halla-Sippolassa metsää ja suota noin 49 hehtaaria. Suojelu sai lainvoiman 7.2.2017.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri vaikutti keskeisesti suojelun toteutumiseen. Kesäkuussa 2014 se teki aloitteen UPM:n Riihisaaren metsän ja viereisen suon suojelusta. Metsä oli menossa hakkuuseen, mutta UPM:n mieli muuttui äkisti. Suojelu toteutui lopulta 25 hehtaarin kokoisena.

Viime vuonna alueella tehtiin ilahduttava havainto; liito-oravanaaras pesi Riihisaaressa muutaman vuoden tauon jälkeen.

Kesäkuussa 2013 piiri oli yhteydessä UPM:ään, joka oli aikeissa hakata Haukkasuon eteläpuolella Heinojantien varressa sijaitsevan metsän. Puissa oli jo ns. leimikkonauhat. Yhteydenoton jälkeen UPM pidättyi hakkuista. Metsän suojelu toteutui lopulta 13 hehtaarin kokoisena.

Myös Hangassuon lounaisosan 10 hehtaarin arvokohteesta piiri oli tietoinen. Alueesta olisi lähtenyt UPM:lle suojelualoite tänä keväänä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri kiittää UPM:ää Halla-Sippolan kohteiden suojelusta, ja aikoo olla jatkossakin yhteydessä yhtiöön suojeluasioissa. 


 

Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry:n syyskokous Kotkassa 24.11.2016

Kymenlaakson jäljellä olevat arvokkaat suot suojeltava

Kaikki vielä jäljellä olevat luonnontilaiset suot ovat korvaamattoman arvokkaita. Luonnontilaisia soita on niin vähän, että yhtäkään ei ole enää varaa menettää, tapahtuisipa suonraivaus turpeenoton, sammalenoton, peltoviljelyn, lannanlevityksen, metsänkasvatuksen tai jonkin muun syyn takia.

Myös Kymenlaaksossa on jo otettu käyttöön suurin osa arvokkaista soista ja hävitetty samalla niiden luontoarvot. Seuraus on, että monet suotyypit ovat harvinaistuneet ja useat soilla elävät lajit käyneet uhanalaisiksi tai jopa kadonneet kokonaan.

Lajien säilymisen kannalta on tärkeää, että suot muodostavat verkoston, jotta suolta toiselle siirtyminen on eliöille mahdollista. Yksittäiset suojelukohteet kaukana toisistaan vailla kulkuyhteyksiä eivät ylipäänsä ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu.

Soidenkäytön varjopuoli on myös siitä aiheutuvat erittäin haitalliset vaikutukset vesistöille ja ilmastolle.

Kymenlaaksolaisia suojelun arvoisia soita ovat mm. Haminan ja Kouvolan rajalla sijaitseva Kajasuo ja sen lähisuot Lamminsuo ja Honkalamminsuo. Samoin Haminan Pahanlamminsuo, Iitin Kunnaslampi, Kouvolan Hallasenlampi-Onkijärvensuo, Musta-Ruhmaan letto, sekä Harvia kuuluvat maakuntamme arvokkaimpiin.

Luonnonsuojelupiiri peräänkuuluttaakin soiden omistajia suojelemaan suonsa ja ottamaan asian puheeksi myös naapuripalstan omistajan kanssa. Yhteiskunnan suuntaan luonnonsuojelupiiri esittää toiveen, että myös muutettujen suoelinympäristöjen ennallistamiseen osoitettaisiin varoja. Se palvelisi sekä työllisyyttä, ilmastonmuutoksen torjuntaa, vesistöjä että ihmisten henkivakuutusta: luonnon monimuotoisuutta.

Lisätietoja:

Riku Rinnekangas, 0451049388, Markku Suoknuuti 0403241249

 

KANNANOTTO 26.3.2015 
Luonnonsuojelupiiri tyrmistynyt ympäristöhallinnon näivettämisestä
 

LAUSUNTO 26.5.2014:
Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaluonnos (Kouvola)