Sijainti: Pääsivu / Luonto ja ympäristö / Vesistöt

Vesistöjen LUMO

Sinilevää Päijänteellä 2005Vesien merkitys ihmislajin elämässä on sadevedestä lähtien myös Keski-Suomessa arkitajuntaa suurempi, keskeinen, jättäen taakseen muun muassa kulttuurin. Muun luonnon ohella maakunnan vedet ovat merkittävä osa myös ihmisen maakuntaidentiteettiä ("Keitele vehmas ja Päijänne jylhä"). Vedet ovat usein keskeisiä ravinnonhankinnassa, taiteissa, kulkemisessa ja erilaisissa ajankäyttömuodoissa.

Suomessa uhanalaisista eliölajeista noin 130 elää sisävesissä.Padot, vesivoimalaitokset ja myös vedenottamot ovat suurimpia uhkatekijöitä vesien eliölajeille, uhkatekijöitä ovat myös rehevöityminen ja vesien saastuminen.

Maakunnassa sataa vettä keskimäärin noin 300 kuutiometriä sekunnissa, vuodessa noin 10 kuutiokilometriä. Tästä noin puolet poistuu haihtumalla.

Railojen synty: tiesitkö, että jää kutistuu sivusuunnassa jopa metrillä pakkasen kiristyessä 10 astetta. Tällöin esimerkiksi 20 km pitkällä järvenselällä voi syntyä noin 20 metriä leveä railo. Tavallisesti kuitenkin syntyy  monta pientä railoa.

Sisävesiä on lähes 20 % maakunnan alasta. Rantaviivaa on yli 14 000 km. Vesien tilaa on maakunnassa saatu paikoin melkoisestikin paranemaan Lievestuoreen Liisan ajoista, monen muun tahon ohella ympäristöviranomaisten ansiosta.

 Keski-Suomi elää melko rehevästi, mikä näkyy vesistöissä muiden muassa leväongelmina. Esimerkiksi Metsä-Fibren Äänekosken sellutehdas on yhä merkittävä vesien kuormittaja. Lisähakkuiden vaikutukset hakkuualueiden vesistöihin etenkin suometsämailla voivat olla merkittäviä.Toisaalta tehtaan taholta on luvattu päästöjen vesiin itse tehtaalta pienenevä ennätysalas jokaista tuotettua sellutonnia kohden laskettuna, ja uusiutuvan energian tuottamista laajamittaisesti myös myyntiin. Toisaalta tehdaslaajennoksen nielemällä puumäärällä lämmittäisi koko Helsingin, ja sellunkokkauksen aiheuttamat ilmastopäästömäärät kasvavat kemikaalien lisäkulutuksen vuoksi.

Yhdyskuntien typpikuormitus vesiin kaksinkertaistui vuosien 1990 ja 2007 välillä. Jyväskylän Nenäinniemen typpikuormitus Pohjois-Päijänteeseen kasvoi tuona aikana noin 70 %. Vuonna 2013 määtä oli jo 813 tonnia. Valtioneuvoston vesiensuojelun periaatepäätöksen tavoitteisiin vuodelta 1998 ei olla päästy täälläkään hajakuormituksen, etenkään maa- ja metsätalouden -mukaan lukien polttoturpeen tuotannon- osalta.

tourujokivoimala72pjp

Tourujoen voimala (pyöreä rakennelma). Tourujoki on maakunnan voimakkaimmin muutettuja, ihmisen toimesta. Jyväskylän kaupunki päätti lopulta keväälla 2015 purkaa vesivoimalan ja sen padon Tourujoesta, poistaa rännin ja kunnostaa tilalle kosken noin 200 metrin matkalle, vaikka työ ei ole helppo. Kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin voimalakäytön jatkamisen kustannukset olisivat olleet. Luonnon- ja ympäristönsuojelijat kiittävät kaupunkia lopulta viisaasta ja kaukokatseisesta päätöksestä, joka ratkaisi monta ongelmaa kohtuullisella tavalla.  Annetaan Tourujoen elää!


Pienvesien luonnontila on heikentynyt rajusti (Ilmonen ym. 2008). Suomen uhanalaisista eliölajeista 6 % on pienvesien lajeja. kinkomaan-puro03.jpgPienvesistä vain luokkaa 1 % on luonnontilaisia, kaikki muut vedet on muutettu. Niinpä esimerkiksi Pohjois-Päijänteellä ei ole enää paluuta luonnontilaan. Huono kehitys jatkuu: esimerkiksi Keski-Suomen metsäkeskus heikensi pienvesikohteiden metsänkäsittelyohjeitaan vesistöjen ympäristöjen suojakaistojen osalta vuonna 2005.

Toisin kuin metsätalousorganisaatiot antavat usein ymmärtää, avohakkuut ulottuvat usein purojen rantaan, kuten Haukanmaalla Kankaanpään purolla talvella 2009, Korpilahden Eskonkorven purolla ja Keuruulla olevilla kohteilla Raiskin myllyn luona ja Koivulammen purolla talvella 2009/2010. 

Puroissa voi luonnontilaisessa ympäristössä olla jopa noin 200 kuutiometriä puita ja puiden osia, mikä suojaa paitsi eliölajeja, myös eroosiolta, ja lisää esimerkiksi kutupaikkoja. Suurin osa puroistamme on kuitenkin "siistitty" luonnontilasta "puhtaaksi luonnoksi".

Eräänä esimerkkinä  "yrittelijyyden" etiikan puutteesta johtuvista loputtomista kielteisistä vaikutuksista luonnon tilaan ja siten myös tuleviin sukupolviin ovat elohopeapäästöt. Metalli- ja kemianteollisuudesta, jätteenpoltosta, elohopeaa sisältävistä tuotteista sekä energiantuotannosta, erityisesti kivihiilen poltosta turvemaiden ojitusten ja turpeenkaivuun seurauksenavesistöjen kautta kaloihin joutuva elohopea aiheuttaa syöntirajoituksia. Kalojen syönti voi jo kuukaudessa-parissa ylittää elohopean saannin riskirajat nuorella ihmisellä (http://www.evira.fi/portal/51466)

Turpeen polton yhteydessä poltetaan kivihiiltä myös Keski-Suomessa. Turpeenkaivuu lisääntyi 2010-vuoden taitteessa maakunnassa voimakkaasti Keljonlahden turvevoimalan rakentamisen vuoksi, mikä lisää voimakkaasti Jyväskylän ilmastonmuutosvaikutuksia.Nyt turpeenpoltto Jyväskylässä on laskenut takaisin vuotta 2010 edeltävälle tasolle, toivottavasti suuntaus jatkuu. Turpeenkaivuun vesiensuojeluratkaisuja ei mitoiteta kestämään sateen ja lumen sulamisen aikaista kuormitusta, joka muodostaa turpeenkaivuun aiheuttamasta kuormituksesta suurimman osan. Turveteollisuuden asennetta päästöihinsä kuvaa lause: "Jätevesien johtamista ei lähtökohtaisesti pidetä ns. pienvesien luonnontilaa muuttavana toimintana" (Vapon vastaselitys, Talkkunasuo,18.8.2010).

- Soista ja turpeenkaivuusta enemmän vasemmalla olevassa kansiossa Energia ja ilmastonmuutos -

Vesistöt ovat luonnontilassa sopeutuneet luonnonhuuhtouman tuomiin ravinnelisäyksiin. Maatalous on maakunnassa suurin vesistöjen mm. leväongelmia aiheuttava rehevöittäjä.

Rehevöittävät valumat lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Suomessa järvisedimenttien hiilivarasto (650 milj t C) on kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto soiden (6 000 milj. t C) ja metsien jälkeen (puusto 800 milj t C, kivennäismaa 1 300 milj t C). Ilmakehässä Suomen yläpuolella on noin 500 milj t C. Suomen järvien vuotuisiksi hiilipäästöiksi on arvioitu noin 1, 4 milj t C (Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010).

Vesien tummuminen

on valtaosin ilmastonmuutoksen seurausta: sateisuuden lisääntyminen entistä lumettomammilta maanpinnoilta lisää vesiä tummentavan ja osin rehevöittävänkin humuksen kulkeutumista vesistöihin kaikkialla. Paikoin kuitenkin metsä- ja turvemaiden ojitukset ja turpeenkaivuu ovat lisänneet humuksen kulkeutumista jopa enemmän kuin lisääntyneen sateisuuden vaikutukset. Myös tervetullut happamoitumisen vähentyminen -toki tervetullut-  on hieman lisännyt vesien tummumista viime vuosikymmenen aikana.


ranta-lapsi03.jpgVesienhoidon suunnittelu on vesiluonnon hoidon suunnittelua

Aikaisemmin vesien tilan luokituksessa pääosan sai ihmisen talous. Nyt luokituksessa pyritään aikuisten oikeasti ottamaan huomioon myös vesiluonnon tila ja vaatimukset. Käytännössä Suomen hallitus on vesittänyt tavoitteiden saavuttamista mm. jättämällä alueelliset ympäristökeskukset, nykyään alueellisten ELy-keskusten osin vaimennetut ympäristöpuolen osastot, vaille riittäviä resursseja.

Luonnonsuojelupiirimme edustaja on mukana maakunnallisessa vesienhoidon yhteistyöryhmässä (Juhani Paavola, keski-suomi(at)sll.fi, varalla Markku Julkunen).

Piirin tavoittena oli, että Pohjois-Päijänne ja muut vedet saadaan ekologisesti hyvään tilaan vesipuitedirektiivin mukaisesti vuoteen 2015 mennessä. Tämä EU:nkin vesipuitedirektiivin tavoite ei toteutunut läheskään kaikissa vesimuodostumissa. Pääsyynä on, etteivät päättäjät ja vesiä pilaavat toiminnanharjoittajat ole myöntäneet tarvittavaa rahoitusta tavoitteen toteuttamiseksi. Virallisesti seuraava aikaraja on vuosi 2021 ja useissa vesimuodostumissa vasta vuosi 2027.

Vaikuta vesienhoitoon!

Keski-Suomen ELY-keskuksessa on osaavaa väkeä. Mutta riittävätkö maakunnan ELY-keskuksen ympäristöpuolelle annetut resurssit edes nykyisentasoiseen vesienhoitoon ja vesienhoidon suunnitteluun jatkossakin, ja kutistetaanko resursseja jatkossakin?

1.1.2012 astui voimaan uusi vesilaki (70 sivua, pdf, 0,4 Mt)

 

Puoli kupillista öljyä Päijänteeseen laskevassa Kauppilanpurossa Muuramen Kinkomaalla. Tihku lienee jatkunut pitkään.Tällaisia on maakunnassamme lukemattomia.

Purot ovat ahdingossa. Hakkuiden, maatalouden pääästöjen, jätteiden sekä luvattoman rakentamisen ja kaivuiden lisäksi puroja ja niiden eliöstöä painavat mm. kemikaalit. Puoli kupillista öljyä Päijänteeseen laskevassa Kauppilan purossa Muuramen Kinkomaalla.Tihku lienee jatkunut pitkään. Tällaisia päästöjä lienee maakunnassamme lukemattomia.

Toisin kuin metsätalousorganisaatiot antavat usein ymmärtää, avohakkuut ulottuvat usein purojen rantaan. Puroonhakkuita Keski-Suomen maakunnassa.

Suojellaan Päijänne, Euroopan seitsemänneksi suurin ja Suomen syvin järvi

Päijännettä lukuina (Hannu Karjalainen, Keskisuomalainen 24.1.1996): Euroopan 7:ksi suurin järvi pinta-alaltaan. Vesi viipyy Päijänteessä keskimäärin parisen vuotta. Päijännetunneli loruttaa vain murto-osan Päijänteen "yli" virtaavasta vedestä -Päijänteellisen tyhjentäminen Päijännetunnelia myöten veisi 500-1000 vuotta. Suomessa on turpeen kuiva-ainetta noin 1,3 Päijänteellisen verran. Maailma kuluttaa kahvia Päijänteellisen 15 vuodessa, ja olutta 100 vuodessa.

- Soita koskevat asiat löydät täältä (Energia ja ilmastonmuutos, suot) -

 


AJANKOHTAISTA VESIASIOISTA:


pikkukoivun.jpg Lausunto ehdotuksesta kalatalousaluejaoksi Kymijoen vesistössä (30.3.2017).

pikkukoivun.jpgVesistöjen rakentamisesta ja muusta pilaamisesta aitoon suojeluun. Turpeenkaivuusta polttokäyttöön luovuttava vuoteen 2025 mennessä (Tiedote 31.3.2015),

pikkukoivun.jpg Lausunto vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista vuosille 2016-2021(30.1.2015)

pikkukoivun.jpg Vesien kuormitusta vähennettävä voimakkaasti (tiedote lausunnosta, 19.12.2012).

pikkukoivun.jpg Lausunto vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ym. kaudella 2016-2021 (17.12.2012)

pikkukoivun.jpg Uhanalaistunut taimen nousi luonnonsuojelupiirin lajiksi 2013 (tiedote 11.12.2012).

pikkukoivun.jpg Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on yhä Suomen suurin yksittäinen typenpäästäjä vesistöön, vieläpä Päijänteeseen. Arvio typpikuorman kehityksestä (pdf, 1,6 Mt, 8.11.2013 / 6.12.2013)

pikkukoivun.jpg Kommentteja valtakunnalliseen Vesienhoidon toteutusohjelmaluonnokseen 2010-2015, 17.11.2010.

pikkukoivun.jpg Päästöjä vesiin on vähennettävä -ei lisättävä. Tiedote 26.2.2009.

pikkukoivun.jpg Lausunto vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta -Maakunta voi melko rehevästi ja vesiin kohdistuva kuormitus on yhä korkea (26.2.2009).

pikkukoivun.jpg ”Meidän kaikkien Päijänne” on tavoite, johon alueella kannattaa pyrkiä - Lausunto selvityksestä Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä (23.2.2009).

pikkukoivun.jpg Lausunto vesienhoidon keskeisten kysymysten yhteenvedosta (31.10.2007).

pikkukoivun.jpg Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri haastaa sinut suojelemaan lähivesiäsi! (8.10.2007)

pikkukoivun.jpg Edellytyksiä Päijänteen biosfäärialueen ja Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi selvitetään lukuisien tahojen yhteistyöllä.

pikkukoivun.jpg Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmän arviointi oikeusministeriölle. Juhani Paavola yhteistyöryhmän kokouksessa 8.2.2007.

pikkukoivun.jpg Ravinnevirrat, maatalous ja vesienhoidon suunnittelu. Vesiensuojeluilta 30.10.2006.

pikkukoivun.jpg "Vesienhoidon suunnittelu on vesiluonnon hoidon suunnittelua". Lausunto vesienhoitosuunnitelman laatimisen työohjelmasta ja aikataulusta (29.9.2006).

kapeenkoski04.jpgpikkukoivun.jpg Metsä-Botnia vähättelee päästöjä vesiin Äänekoskella. Puheenvuoro sanomalehti Keskisuomalaisessa (15.9.2006).

pikkukoivun.jpg Metsä-Botnian Äänekosken tehtaan päästöt vesiin esimerkki yrittäjämäisen työskentelytavan eettisistä ja luonnonsuojelullisista ongelmista. Tiedote maakuntaohjelmaa koskevasta luonnonsuojelupiirin lausunnosta 22.8.2006.

pikkukoivun.jpg 'Odotamme osallistujien ymmärtävän, että vesipuitedirektiivi on sitova' (Piirin edustajan puheenvuoro uuden vesienhoitolain vaatimassa, Keski-Suomen ensimmäisen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa15.6.2005).

 

 

Kuvat Juhani Paavola