Sijainti: Pääsivu / Luonto ja ympäristö / Metsät / suojeluesitykset / Suojeluesitys Pylkönmäen Mantankankaasta

Suojeluesitys Pylkönmäen Mantankankaasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

Suojeluesitys
1.10.2002

Metsähallitus Länsi-Suomi

Keski-Suomen ympäristökeskus

Pylkönmäen Mantankangas-Kallenkangas

Peruskartta 2241 12 Ähtäri. 

Pylkönmäen eteläosassa lähellä Multian rajaa sijaitsee Mantankankaalla (Kallenpalokankaalla) pieni noin kolmen hehtaarin laajuinen aarniometsä. Metsä on Alue-ekologisessa suunnitelmassa merkitty syystäkin luontokohteeksi. Pienen metsälaikun puusto on kuin pala parasta Pyhä-Häkkiä: ylispuumännyt järjestään yli 300 vuotiaita aihkipetäjiä ja alikasvoskuusikkokin on pääosin yli 200 vuotiasta. Alue on selvästi säästynyt ilman metsätaloustoimia koko historiansa ajan. Kohteen suurin ongelma on sen pienuus. Muutaman hehtaarin laikulla reunavaikutus kattaa koko alueen.

Alueen välittömässä läheisyydessä, sen eteläpuolella, Kallenkankaalla sijaitsee yli 130 vuoden ikäinen kuusimetsälaikku. Tämä vanhanmetsänalue on AES:ssa merkitty riista-alueeksi, mutta on silti nyt hakkuuliputettu. Kyseinen vanha metsä on jo itsessäänkin luontoarvoja sisältävä. Iäkkään kuusivaltaisen puuston lisäksi siellä on runsaasti mm. vanhoja palokoroisia kelokantoja, jokusia sammaloituneita maapuita ja keloja. Suurin arvo tällä erillisenä alueena myös varsin pienellä metsäkohteella (noin 5 ha) on kuitenkin liian pienen erittäin laadukkaan metsäkohteen laajennusosana.  

Merkityn leimikon hakkuusta tulee pidättäytyä ja metsäalueet yhdistää laajemmaksi suojelluksi kokonaisuudeksi, jolla vaateliaan metsälajiston säilyminen olisi pidemmälläkin aikavälillä mahdollista. Tähän Metsähallitusta velvoittaa myös METSO-ohjelmassa sovittu suojelualueiden lähimetsien hakkuista pidättäytyminen. Omassa tiedotuksessaan Metsähallitus on vakuuttanut myös AES:n luontokohteiden olevan suojeltuja alueita.

Mainittujen kahden metsäalueen väliin on AES:ssa merkitty toisaalta purojen varsiin ekologista yhteyttä ja toisaalta palautettavaa luontokohdetta sekä riista-aluetta. Puronvarren alue on noin satavuotiasta kuusivaltaista rehevää (OMT-lehtomaisiakin kohtia) aluetta. Riista-alueena puolestaan on noin 60-80 vuotiaita kuusisekametsiä sekä osin männikköäkin. Mainitut vanhanmetsän alueet ja niiden väliin jäävä noin 10 ha:n kehityskelpoinen metsäalue muodostavat yhdessä yhä pienen, mutta silti merkittävän metsäkokonaisuuden. Erityismerkitys alueen metsillä on siksi, että täysin luonnontilaisena säilyneitä pieniäkään metsälaikkuja ei ole enää juuri ollenkaan suojelualueiden ulkopuolella. Tällaisen "metsäytimen" laajentaminen järkeväksi suojelukokonaisuudeksi on välttämätöntä.

Karttakopiolle rajatusta metsäalueesta tulisi pikaisesti muodostaa virallisesti suojeltu metsiensuojelualue. Alueen toisen vanhanmetsän suunnitellusta hakkuusta tulee ehdottomasti luopua.

LISÄTIETOJA                                                                                                                             - Risto Sulkava, (014) 733 014


Jyväskylässä 1.10.2002
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

Ritva Toivainen     Juhani Paavola
Puheenjohtaja       piirisihteeri