Sijainti: Pääsivu / Luonto ja ympäristö / Metsät / suojeluesitykset / Kerävuori-Keilasvuorta esitetään suojelualueeksi

Kerävuori-Keilasvuorta esitetään suojelualueeksi

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
TIEDOTE 7.9.2001


Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on perjantaina 7.9.2001  faksannut Keski-Suomen ympäristökeskukseen ylitarkastaja Auvo Hamarukselle esityksen Kerävuori - Keilasvuori -alueen suojelemiseksi.
   
Alue on metsähallituksen kiistametsiä Kuoreveden seudulla. Se sijaitsee noin 6 km Hallista ja noin 1,5 km Nytkymen Natura-alueesta kaakkoon. Noin viikko sitten (27.8.) luonnonsuojelupiiri teki suojeluesityksen Pirttijärven metsästä, joka sijaitsee  Hallista noin 15 km luoteeseen.

Kerävuori - Keilasvuori sijaitsee Jämsän kunnan Kaukialan  kylässä. Noin 50 hehtaaria laajan alueen pääosa (35 ha) on vanhaa, 100-150 vuoden ikäistä mäntyvaltaista metsää, mukana järeää kuusikkoa. Kerä- ja Keilasvuori jyrkkine rinteineen ja niiden väliin sijoittuvine järvineen on  vaikuttava kokonaisuus sekä luontoarvoiltaan että maisemakuvassa. Keilasjärveen pahtaseinänä putoava Keilasvuori antaa tälle alueelle erämaisen  ilmeen. Alueella tavataan muun muassa pohjantikka ja majava.

Luonnonsuojelupiiri perustelee suojelutarvetta alueen monipuolisella elinympäristökokonaisuudella, puuston iällä ja toisaalta lähiympäristön metsien tehokkaalla käytöllä. Alueen suojelu on  luonnonsuojelupiirin mukaan välttämätöntä Nytkymen Natura-alueen täydentäjänä.
    Keilasjärven kaakkois- ja Keilasvuoren pohjoispuolella suoritettiin ympäristöjärjestöjen kritisoimia hakkuita elokuussa.

Lisätietoja ensisijaisesti:
luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan- Pohjanmaan ja Keski-Suomen aluesihteeri Kaija Helle, p. 0400 737 580.

Suojeluesitysteksti on tiedotteen alla.
Kaunista ja mielenkiintoista syyskesän jatkoa toivottaen

Juhani Paavola
Piirisihteeri
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
Kilpisenkatu 8, 40100 Jyväskylä
Puh/faksi (014) 611 223


---------------

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

            SUOJELUESITYS 7.9.2001
    Keski-Suomen ympäristökeskukselle


             Kerävuori-Keilasvuori

Sijainti
Kerävuori - Keilasvuori sijaitsee Jämsän kunnan Kaukialan  kylässä.
Alue sijoittuu peruskartoille 2144 03 ja 2144 06.

Omistus
Alue on valtion maata, palsta 893:1:4.

Koko
Pinta-ala noin 50 ha, josta vanhaa metsää 35, muuta metsää 10 ja vettä 5  hehtaaria.

Suojelu Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry sekä Pirkanmaan ja Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry esittivät alueen  suojelua jo Kuoreveden alue-ekologisesta suunnitelmasta antamassaan  lausunnossa 26.5.2001.
Perustelu suojelulle:  monipuolinen elinympäristöjen kokonaisuus,  puuston ikä ja lähiympäristön metsien tehokas käyttö. Alueen suojelu on  välttämätöntä Nytkymen Natura-alueen täydentäjänä.

Yleiskuvaus
Kerä- ja Keilasvuori jyrkkine rinteineen ja niiden väliin sijoittuvine järvineen on  vaikuttava kokonaisuus sekä luontoarvoiltaan että maisemakuvassa.  Lepojärven koillispuolella oleva  Kerävuori on jyrkkärinteinen, osittain  lohkareiksi rapautunut jäkäläpeitteinen kallio kitumäntyineen.  Lepojärven  etelärannalla on kolme loma-asuntoa.

 Keilasjärveen pahtaseinänä putoava Keilasvuori antaa tälle alueelle erämaisen  ilmeen. Kaakkois- ja pohjoispuolella on rehevää ruohokorpea tulo- ja  laskupurojaan seuraten. Rauhallista vaikutelmaa täydentää majavan  rakennustoiminnan seurauksena rannoille muodostunut riukulaho.  Majavan  pesäkeko on järven kaakkoisrannalla.

Ikärakenne
Kerävuoren puusto on 120 - 150 vuoden ikäistä mäntyvaltaista  (Pinus  sylvestris) metsää.  Alueen pohjoisosassa ja rinteiden alla on järeää kuusikkoa  (Picea abies)  ja sekapuuna on kookasta  rauduskoivua (Betula pendula) sekä  taimivaiheen pihlajaa (Sorbus aucuparia). Kallioiden välisissä notkelmissa on  myös raitaa (Salix caprea) ja eri-ikäistä haapaa (Populus tremula), jota alueen  pohjoisosassa on noin 40 kpl/0,5 ha. Edellämainitun, nyt leimikkona olevan  osan järein haapa on yli 50 cm rinnankorkeudelta. Järeää, erilahoasteista   (L2 - 4) havumaapuuta, keloja ja pökkelöitä esiintyy kohtalaisesti.

Keilasvuoren laella  on 100 - 120 vuoden ikäistä kalliomännikköä ja vuoren alla yhtä vanhaa  tuoreen kankaan kuusikkoa, joka on osittain erirakenteista.  Vuoren ja  järven länsipuolten rinnekuusikot on nuorempaa, noin 80-vuotiasta, mutta joukossa on myös vanhempaa puustoa. Erirakenteista lehtipuuta on vaihtelevasti ja palokoroja ja -kantoja esiintyy säännönmukaisesti. Keloja, pökkelöitä ja riukulahoa sekä järeää maapuuta ensivaiheen kääpineen on siellä täällä koko alueella, runsaammin järven kaakkois- ja pohjoisosassa ja Vähä-Keilasen rannassa. Naavoja (Usnea ssp.) ja luppoja (Alectoria ja Bryoria ssp.) löytyy koko alueelta.

Talouskäyttö
Metsässä on sammaloituneita kantoja merkkinä aiemmista harvennuksista,   poimintahakkuista ja talouskäytön mukaisesta lehtipuun poistosta.  Keilasjärveen kaakosta laskeva ammoin perattu puro on palautunut  luonnontilaiseksi.  Elokuussa 2001 Keilasjärven kaakkois-  ja Keilasvuoren  pohjoispuolella suoritettiin hakkuu ja alue on muutoinkin laajojen hakkuiden saartama.

Kasvillisuustyypit
Kallioiden lakiosat ovat kuivaa tai kuivahkoa puolukka- ja kanervatyypin ja  rinteiden alaosat tuoretta mustikkatyypin kangasta.  Molempien vuorten etelään  avautuvat kalliot ovat paisterinteiden lajiston elinympäristöä.

 Rantavyöhykettä järvillä ei joko ole lainkaan tai niillä on kapea  isovarpurämevyö, jossa esiintyy harvakseltaan mm. tervaleppää (Alnus  glutinosa) ja raita.  Kerävuoren pohjoisosassa on korpipainanne, jossa kasvaa   mm. hiirenporrasta (Athyrium filix-femina), pallosaraa (Carex globularis) ja  virpapajua (Salix aurea).

 Keilasjärveen laskee kaakosta puro, jota ympäröi ruohoinen  metsäkortekorpi. Kuusen ohella puusto muodostuu harmaalepästä (Alnus  incana), hieskoivusta (Betula pubescens) ja raidasta. Korvessa kasvaa mm.  isoalvejuuri (Dryopteris expansa) näyttävinä tuppaina hiirenportaan  ja  pullosaran ohella. Rannassa ruohoisuus lisääntyy: raate (Menyanthes  bifolia),  terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), kurjenjalka (Potentilla palustris), suoputki  (Peucedanum palustre) ja rätvänä (Potentilla erecta) kasvavat korpikastikan  (Calamagrostis purpurea) sekä järviruo'on (Phragmites australis) seurana.   Rannalta löytyy myös siniheinä (Molinia caerulea).

Keilasjärvestä pohjoiseen laskevan puron luusuassa on pienialainen sara- ja  ruoholuhta, joka alempana vaihettuu hiirenporrasvaltaiseksi ruohostoksi.  Vuoren luoteispuolella olevan Vähä-Keilasen ranta on korpirämettä.

 Keilasjärven länsipuolen kallioiden välisessä notkelmassa on noin 0,5  hehtaarin kokoinen muurainkorpipainanne, jonka puusto muodostuu  hieskoivusta ja harmaalepästä. Kataja (Juniperus communis) esiintyy runsaana  virpapajun ohella. Kenttäkerroksessa kasvaa  pallosaran ja maariankämmekän  (Dactylorhiza maculata) ohella varpuja.

Kääväkkäät
Ketunkääpä (Inocutis rheades),  kuusenkääpä (Phellinus chrysoloma) ja   männynkääpä (Phellinus pini) ovat vanhan metsän ilmentäjiä. Pioneerivaiheen  kääpiä, kuten taulakääpä (Fomes fomentarius), kuusenkynsikääpä (Trichaptum  abietinum), kantokääpä (Fomitopsis pinicola), rivikääpä (Antrodia serialis),  kelokääpä (Antrodia sinuosa) ja haavankääpä (Phellinus tremulae) esiintyy  kohtalaisesti koko alueella.

Linnut
Kerävuorella pesii vaarantunut pohjantikka (Picoides tridactylus) VU. Muita vanhan metsän tyyppilintuja ovat palokärki (Dryocopus martius) ja korppi (Corvus corax).

Nisäkkäät
Majava (Castor canadensis)



Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry 7.9.2001

Ritva Toivainen         Juhani Paavola
puheenjohtaja            piirisihteeri