Sijainti: Pääsivu / Luonto ja ympäristö / Metsät / suojeluesitykset / Lausunto, Veli Saari, kasvitieteen lehtori, Jyväskylän yliopisto

Lausunto, Veli Saari, kasvitieteen lehtori, Jyväskylän yliopisto

Lempaatsuo on kasvillisuuskuvioiltaan ja ravinteisuudeltaan hyvin vaihteleva, Vaikka suo on osaksi ojitettu, sen keskeiset osat kangasmetsäreunoineen ovat luonnontilaisia. Korpi- ja rämelaiteiset kangasmetsäsaarekkeet rikastuttavat maisemaa ja suokasvillisuutta. Lempaatpuron varsi ja Alainen Lempaatlampi ovat erämaisia.

Monin paikoin esiintyvät järviruokokasvustot ja siniheinän runsaus ilmentävät ravinteisuutta. Suon ravinteisin osa, länsilaidan lettoräme, on aiempaa inventointia laajempi. Myös keskiravinteinen suokasvillisuus on aiemmissa inventoinneissa jäänyt liian vähälle huomiolle.

Putkilokasveista suojelullisesti arvokkaimmat kaitakämmekkä ja punakämmekkä ovat lettorämeellä verrattain runsaat. Kaitakämmekkä on uhanalainen valtakunnallisesti vaarantunut ja punakämmekkä alueellisesti uhanalainen.

Lettorämeen halki kulkevan valuvesijuotin pohja on lettosammalten peittämä. Timo Kypärä löysi aiemmalla inventointiretkellään kaksi Pohjois-Hämeen eliömaakunnalle uutta lajia, lettohammassammalen (Leiocolea rutheana) ja matosammalen (Pseudocalliergon trifarium). Niiden ohella lettorämeeltä löytyy lähes kaikki Keski-Suomessa esiintyvät lettosammalet. Luontoarvoja ja ravinteista kasvualustaa osoittavia Keski-Suomessa harvinaisia lettosammalia ovat lettokilpisammal (Cinclidium stygium), kultasirppisammal (Loescypnum badium), kairasammal (Meesia triquetra), lettosirppisammal (Scorpidium cossoni), rimpisirppisammal (Scorpidium revolvens), lettolierosammal (Scorpidium scorpioides) ja kultasammal (Tomentypnum nitens). 

Keskiravinteisuutta osoittava Suomen kansallinen vastuulaji kurjenrahkasammal (Sphagnum pulchrum) on keskiravinteisilla suotyypeillä verrattain yleinen. Mesotrofisella sararämeellä kasvoi myös luhtaisuutta ilmentävä kuovinrahkasamal (Sphagnun obtusum).

Lempaatpuron varsi on voimakkaasti luhtainen. Hirvien matalaksi syömät pajut reunustavat purouomaa. Keski-Suomessa harvinainen pohjanpaju on kiiltopajun ohella runsas. Luhtaröllin röyhykukinnot värjäävät puron läheiset nevapinnat violetiksi. Runsaita ovat monet luhtalajit, kuten suoputki, myrkkykeiso, terttualpi ja kurjenjalka. 

Lempaatsuo on yksi Keski-Suomen arvokkaimmista soista. Jos sen lajisto olisi tunnettu soidensuojelun perusohjelmaa tai Natura 2000 -ohjelmaa laadittaessa, se olisi varmasti sisällytetty suojeluohjelmiin. Natura-luontotyypeistä esiintyvät ainakin humuspitoiset lammet, vaihettumissuot ja rantasuot, aapasuot, letot ja puustoiset suot.

 

Perhoslajisto on suolla huomiota herättävän runsas. Se vaatii ehdottomasti oman inventoinnin.