Sijainti: Pääsivu / Luonto ja ympäristö / Metsät / suojeluesitykset / Suojeluesitys Kuhmoisten seurakunnan omistamille Isojärven alueen arvokkaille metsäkohteille

Suojeluesitys Kuhmoisten seurakunnan omistamille Isojärven alueen arvokkaille metsäkohteille

Luonto-Liitto ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

Suojeluesitys 1.11.2007

Heinäkuun puolessa välissä 2007 tehdyissä Luonto-Liiton kartoituksissa Kuhmoisten seurakunnan Isojärven kaakkoispuolella omistamilta mailta löytyi luonnontilaisen kaltaisia, vanhan metsän kohteita. Metsistä valtaosa on mäntyvaltaisia, mutta alueella on myös edustavia kuusivaltaisia metsiä Osa kohteista täyttää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n runsaslahopuustoisten kangasmetsien luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Kohteissa elävän puuston rakennepiirteet ovat hyvin luonnonmukaiset ja erityisesti mäntyvaltaisissa metsissä puusto on usein huomattavan vanhaa. Sen sijaan lahopuuta kohteissa esiintyy runsaammin vain paikallisesti.  Suojeltavaksi esitettyihin alueisiin sisältyy myös nuorempia, tasarakenteisempia metsiä, jotka tukevat hyvin vanhan metsän ydinten luontoarvoja. Alueen metsien luonnonsuojelullista merkitystä lisää niiden sijainti Isojärven kansallispuiston lähellä. Valtaosa suojeltavaksi esitetyistä metsistä sisältyy myös valtakunnallisesti arvokkaille Kotavuori – Lamminvuoren ja Hongiston kallioalueille.

 Suomen evankelisluterilainen kirkko on viime vuosina havahtunut vastuuseensa ympäristön hyvinvoinnista, mistä kertoo mm. kirkon vuonna 2001 perustama ympäristödiplomi. Arkkipiispa Jukka Paarman puheet kirkon ympäristöpäivillä viestivät kristillisestä varjelu- ja suojeluetiikasta, jota osa seurakunnista toteuttaa ansiokkaasti käytännön toiminnassaan. Nurmeksen seurakunta suojeli vuonna 2005 Tervavaaran metsän yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa ja Suomussalmen seurakunta perusti tänä vuonna WWF:n kanssa perintömetsän mailleen. Vastikään  keskustelua seurakuntien luonnonsuojeluvastuusta on herättänyt Juuan seurakunta, joka päätti laajasta vastustuksesta huolimatta aloittaa hakkuut omistamassaan Kuohunkankaan vanhan metsän kohteessa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n jatkoa suunniteltaessa on keskitytty lähinnä yksityismaiden vapaaehtoiseen suojeluun. Suotuisan suojelun tason saavuttaminen kaikille metsäisille luontotyypeille on kuitenkin mahdollista ainoastaan laajoja aluekokonaisuuksia suojelemalla ja  tätä työtä tulisi keskittää erityisesti nykyisten suojelualueiden ympäristöön. Tällainen keskitetty metsiensuojelu on mahdollista vain yhteistyössä valtion, kuntien, metsäyhtiöiden ja seurakuntien kaltaisten suurmaanomistajien kanssa.

Vetoamme Kuhmoisten seurakuntaan, jotta se selvittäisi Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa mahdollisuuksia suojella tässä esitetyt metsänsä Isojärven alueella esimerkiksi osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma  METSOa. Tällainen menettely voisi mahdollistaa myös täyden rahallisen korvauksen saamisen suojelusta. Näin Kuhmoisten seurakunta voisi antaa tärkeän panoksensa keskisuomalaisen metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi. Samalla se tarjoaisi jäsenilleen mahdollisuuden  hiljentymiseen alkuperäisen metsäluonnon äärellä.

Petra Yliportimo, pääsihteeri, Luonto-Liitto ry

Risto Sulkava, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry

---

Liite 1.

Kuhmoisten seurakunnan omistamia arvokkaita metsäkohteita Isojärven ympäristössä

Kuhmoisten seurakunta omistaa paljon metsää Isojärven kaakkoisosassa, Kiviselän pohjoispuolella.  Alue sijoittuu noin 11 km Kuhmoisten kuntakeskuksen pohjoispuolelle. Alueen metsien luontoarvoja kartoitettiin heinäkuun puolivälissä 2007 vapaaehtoistyönä yhden miehen voimin noin vuorokauden ajan.

 

Kohdekuvaukset

 

Kohde 1.      Kehäniemi   (peruskarttalehti 2144 07) n. 16 ha

Kohde sijaitsee Kiviselän Liivelahden pohjoispuolella ja se koostuu kahdesta osasta. 

Kehäniemen länsirinteillä kasvaa luonnontilaisen kaltaista, vanhaa kalliomännikköä, joka vaihettuu alempana rinteessä kuivahkon kankaan mäntyvaltaiseksi metsäksi. Puuston rakenne on luonnonmukainen ja huomattava osa männyistä on kilpikaarnaisia. Länsirinteen metsä täyttää likimain Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelma METSO:n runsaslahopuustoisten kangasmetsien luonnonsuojelubiologiset kriteerit ja se on arvokas myös maisemallisesti. Vanhojen mäntyjen seassa kasvaa myös nuorempaa kuusta ja koivua. Jyrkänteen alla metsä on paikoin kuusivaltaista ja  rakenteeltaan luonnonmukaista. Pääosin varttuneiden kuusten seassa kasvaa myös koivua, haapaa ja harmaaleppää. Kalliomännikössä näkyy harvakseltaan keloja, palokantoja ja palokoromäntyjä sekä aikaisemman puustosukupolven mäntymaapuita. Heinäkuussa 2007 kohteen rantaviiva oli rakentamaton, mutta kuusivaltaiseen alarinteen metsään oli raivattu tienpohja.

 Alueen toisessa, itäisessä osassa kasvaa järeäpuustoista, tuoreen kankaan mäntyvaltaista metsää. Järeiden mäntyjen alla kasvaa nuorta kuusta ja alueella on yksittäisiä keloja. Itäinen kohde ei ole rakennepiirteiltään yhtä edustava kuin läntinen, mutta se tukee hyvin läntisen vanhan metsän luontoarvoja.

 Kohteiden välissä on toteutettu aikoinaan laajat hakkuut ja niiden pohjoispuolelle on tehty parin viime vuoden aikana suuri avohakkuu.

 

Kohde 2.      Myllyvuori - Huntinvuori    (peruskarttalehti 2144 08) n. 48 ha      

Kohde sijoittuu Kivijärven ja Isojärven välimaastoon. Kohteen jakavat kahteen osaan alueen keskelle, tien varteen viimeisten parin vuoden aikana tehdyt siemenpuuhakkuut. 

Länsiosa:

Kohteen länsiosassa, Isojärveen laskeutuvilla rinteillä kasvaa tuoreen ja kuivahkon kankaan luonnontilaisen kaltaista mäntyvaltaista metsää. Järeiden mäntyjen seassa kasvaa paikoitellen kilpikaarnaisia, vanhoja puita ja alikasvoksena pääosin nuorta ja varttunutta kuusta. Kohteen länsiosan keskivaiheilla metsä rehevöityy ja lehtipuun osuus etenkin alarinteessä kasvaa huomattavan suureksi. Paikalla kasvaa männyn ja kuusen lisäksi runsaasti koivua, harmaaleppää, haapaa ja pihlajaa ja metsässä on kuivan lehdon piirteitä. Kohteen sekapuustoisemmissa osissa lahoaa paikoin runsaasti nuorta ja varttunutta lehtipuuta. Kohteessa näkyy paikoitellen myös palokantoja ja keloja. Sen sijaan mänty- ja kuusimaapuita on alueella vähän. Länsiosan ylärinteeseen on tehty muutaman hehtaarin harvennushakkuu. 

Kohteen 2 läntisimmässä kolkassa ja sen eteläkulmassa kasvaa nuorempaa ja tasarakenteisempaa metsää.

 

Itäosa:

Kohteen itäosassa, Myllyvuoren ja Huntinvuoren Koekeskiseen ja Kivijärveen laskevilla rinteillä kasvaa kuusivaltaista metsää, joka täyttää METSO – kriteerit. Myllyvuoren laen itä- ja pohjoispuolella puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista ja kuuset kasvavat paikoin läpimitaltaan jopa 70 - senttisiksi. Eri-ikäisten kuusten seassa kasvaa myös runsaasti lehtipuita, erityisesti varttunutta ja paikoin järeää haapaa. Rinnemetsä sopisikin erinomaisesti liito-oravan elinympäristöksi. Myös koivua ja harmaaleppää esiintyy kohtalaisen runsaasti sekä paikoitellen pihlajaa. Paikalla lahoaa useiden järeiden kuusituulenkaatojen lisäksi runsaasti nuorta ja varttunutta lehtilahopuuta.

Myllyvuoren laen kaakkois- ja eteläpuolella kasvaa varttunutta ja paikoin nuorta kuusikkoa, jossa puusto on valtaosin harvennettua. Siellä täällä metsä on jätetty harventamatta ja alarinteillä on myös pienialaisesti korpisuutta. Koekeskisestä laskee Kivijärveen koski, jonka ympäristö vanhoine myllyineen on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas. Kosken varrella kulkee polkuja. Kohteen itäosan kuusivaltaiset metsät rajautuvat lännessä tuoreisiin siemenpuuhakkuisiin ja nuoreen mäntykasvatusmetsään.

Kallioisella Huntinvuorella kasvaa rakenteeltaan luonnonmukaista, pääosin varttunutta männikköä, jossa on joukossa harvakseltaan myös kilpikaarnaisia, vanhoja mäntyjä. Mäntyjen seassa kasvaa myös nuorta kuusta ja koivua sekä yksittäisiä haapoja.  

 

Kohde 3.      Päijälä         (peruskarttalehti 2144 08)  n. 13 ha

Kohteessa kasvaa vanhaa, tuoreen kankaan mäntyvaltaista metsää, jossa merkittävä osa puustosta on kilpikaarnaisia. Kohteen itälaita on harvennushakattu parin viime vuoden aikana, mutta länsirinteen puusto on säilynyt rakenteeltaan luonnonmukaisena. Metsässä on harvakseltaan keloja ja järeitä mäntymaapuita. Rinteessä metsä on paikoin kuusivaltaista ja eri-ikäisten kuusten seassa kasvaa myös haapaa, koivua ja harmaaleppää. Metsässä lahoaa paikoitellen myös koivumaapuita. Kohteen pohjoisosassa kasvaa vajaan kahden hehtaarin laajuinen nuori kuusikko. Kohteesta löytyi vanhan metsän indikaattorilaji männynkääpää.

---