Poliisin ylijohdon vastaus kissojen vapaanapitokysymykseen 10.7.2009
(Lähde poliisin nettisivut: http://www.poliisi.fi/poliisi/oulu/home.nsf/files/Vastaus%20kirjeeseen%20kissan%20vapaana%20pidosta/$file/Vastaus%20kirjeeseen%20kissan%20vapaana%20pidosta.pdf )
Olette kirjeessänne tiedustelleet vastausta kissan vapaana pitämisestä taajamassa
ja kerrotte saaneenne erilaisia vastauksia. Kirjeessänne Olette viitanneet
järjestyslain 14 §:ään. Ainoastaan yhtä lakia tulkitsemalla ei ole mahdollista
päästä kestävään loppupäätelmään.
Suomi on voimaansaattanut asetuksella lemmikkieläinten suojelua koskevan
eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 49/1992). Sopimuksessa lemmikkieläimellä
tarkoitetaan mitä tahansa eläintä, jota ihminen pitää tai joka on tarkoitettu
ihmisen pidettäväksi erityisesti hänen taloudessaan omaksi iloksi ja
seuraksi.
Samaisessa sopimuksessa eläinten hyvinvoinnin perusperiaatteena on, ettei
lemmikkieläimille saa tuottaa tarpeetonta kipua tai tuskaa ja että lemmikkieläintä
ei saa jättää heitteille. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa lemmikkieläinten
suojelua koskevan yleissopimuksen ensimmäisen artiklan 5 kohdan mukaan
joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on
omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun
omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.
Edelleen saman sopimuksen 4 artiklassa säädetään eläinten pidosta siten, että
henkilö joka pitää lemmikkieläintä tai on suostunut siitä huolehtimaan, on vastuussa
eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi lemmikkieläintä pitävän
henkilön tulee järjestää eläimelle tila, hoito ja huomio lajin ja rodun perusteella
eläimen tarpeiden mukaisesti ja erityisesti antaa eläimelle riittävästi sopivaa
ruokaa ja vettä sekä riittävästi tilaisuuksia liikuntaan. Erityisesti tulee ryhtyä
kohtuullisiin toimiin eläimen karkaamisen estämiseksi.
Mikäli edellä mainittuja ehtoja ei ole täytetty, ei eläintä saa pitää lemmikkinä.
Suomen eläinsuojelulaki (247/1996) sisältää eurooppalaista yleissopimusta
vastaavat säädökset. Eläinsuojelulain 15§:n mukaan irrallaan tavatun lemmikin
saa ottaa kiinni ja toimittaa kunnalliseen talteenottopaikkaan tai löytöeläinkotiin.
Säädöksen mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen
ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten
seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä.
Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen
kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.
Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta,
hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista.
Eläintensuojeluasetuksessa (396/1996) säädetään, että eläimen pitopaikka ja
rakenteet sekä laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että
se on eläimelle turvallinen. Lisäksi eläimenpitopaikan palovaaran ja eläimen
karkaamisvaaran on oltava mahdollisimman pieniä. Eläinten suojelun näkökulmasta
tarkasteltuna irrallaan olevat lemmikkieläimet ovat alttiita muun muassa
vahingoittumiselle. Lisäksi ne aiheuttavat irrallaan erilaisia ristiriita- ja
vahinkotilanteita.
Metsästyslaissa (615/1993) on säädetty koiran ja kissan pitämisestä lähinnä
riistanhoidon ja metsästämisen kannalta. Metsästyslain 85§:ssä säädetään kissan
huolenpidosta. Säädöksen mukaan kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö
ja hylkääminen on kielletty. Metsästyslain 1 luvun 5§:n mukaan villiintyneeseen
kissaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin mitä sovelletaan rauhoittamattomiin
eläimiin eli villiintynyttä kissaa saadaan pyydystää ja se voidaan
tappaa metsästyslaissa säädetyllä tavalla kuten muitakin rauhoittamattomia
eläimiä. Villiintynyt kissa on eri asia kuin omilla teillään oleva lemmikkikissa.
Villiintynyt kissa muun muassa saa kaiken ravintonsa luonnosta.
Jo edellä mainitut säädökset asettavat lemmikkieläimen omistajille ja huostassa
pitäjille velvollisuuksia.
Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan järjestyslain (612/2003) esitöiden
mukaan aluetta, jossa on yhtenäinen ja tiheä asutus. Aluetta voidaan arvioida
kaavoitustilanteen, rakentamisasteen ja taajamaa osoittavien liikennemerkkien
avulla.
Järjestyslaissa eläintenpidosta on säädetty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
näkökulmasta. Lain esitöiden perusteella säännöksissä on huomioitu yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden säilyminen, ihmisten turvallinen liikkuminen,
terveys ja hyvinvointi sekä lemmikkieläinten turvallisuus ja hyvinvointi.
Esitöiden mukaan edelleen irrallaan olevista lemmikkieläimistä aiheutuu taajamassa
ongelmia. Tämän takia on ollut tarpeen säätää asiasta järjestyslaissa.
Järjestyslain 14§ mukaan:
”Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan
on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai
muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten
leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön
kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua;
(19.12.2003/1195)
3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella
taajamassa.
Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää
valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa,
palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraaeikä näkövammaisen opaskoiraa.
Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa
eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee
kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin
1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta
koti- tai lemmikkieläintä.”
Säännöksen mukaan koira on taajamassa pidettävä kytkettynä, eikä sitä (eikä
kissaa) saa päästää 14 § 1 momentin 2 kohdan mukaan erikseen mainituille
paikoille. Näille paikoille ei kissakaan saa mennä kytkemättömänä tai lainkaan.
Järjestyslain 14§:n 5 momenttia koskevien esitöiden mukaan kohtaa sovellettaisiin
koti- ja lemmikkieläimiin, jotka vastaisivat kooltaan tai muilta
ominaisuuksiltaan koiraa, koskisi tähän verrattavia eläimiä myös taajamassa
kaikilla alueilla kytkettynä pitämisen sääntö. Lain esitöissä ei ole tässä yhteydessä
mainittu kissaa.
Rikoslain 44 luvun 15§:n pykälän perusteella sellaisen eläimen, jonka tiedetään
olevan vaaraksi ihmiselle, tulee olla asianmukaisesti vartioitu.
Vastuullaan olevan eläimen asianmukaisen vartioinnin laiminlyönnistä on säädetty
rikoslaissa sakkorangaistus.
Kissojen ulosteen on todettu olevan infektoituneen lihan ohella keskeisin tartunnanaiheuttaja toksoplasmoosi- nimiseen tautiin, jonka aiheuttaja on Toxoplasma
gondii -niminen alkueläin. ” Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön
toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään oireettomia. Myöhemmin, 10–20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen, vammat voidaan välttää lääkityksellä. Taudin ehkäisynä etenkin raskausaikana odottavan äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa.” (Huovinen, Pentti: Lääkärikirja Duodecim, 7.1.2008)
gondii -niminen alkueläin. ” Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön
toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään oireettomia. Myöhemmin, 10–20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen, vammat voidaan välttää lääkityksellä. Taudin ehkäisynä etenkin raskausaikana odottavan äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai huonosti kypsennettyä lihaa.” (Huovinen, Pentti: Lääkärikirja Duodecim, 7.1.2008)
toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti
aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen
toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään
oireettomia. Myöhemmin, 10–20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu
näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen,
vammat voidaan välttää lääkityksellä. Taudin ehkäisynä etenkin raskausaikana
odottavan äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai
huonosti kypsennettyä lihaa.” (Huovinen, Pentti: Lääkärikirja Duodecim, 7.1.2008)
Aiemmin mainituissa lemmikkieläinten pitämistä koskevissa säännöksissä on
edellytetty, että eläimen omistajan tai haltijan tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin
eläimen karkaamisen estämiseksi. Vailla omistajansa tai haltijansa suoraa
valvontaa kulkeva kissa on eläinten suojelua koskevissa säädöksissä määritelty
heitteillä olevaksi.
Järjestyslaissa kissan pääsyä on rajoitettu erikseen mainituille alueille. Muuten
kissan tulee olla taajamassa omistajansa tai haltijansa suoran valvonnan alla,
vaikkei sitä tarvitsekaan järjestyslain mukaan kytkeä. Suora valvonta tarkoittaa
käytännössä toimia, joilla omistaja voi puuttua välittömästi kissansa kulkuun
tai tekemisiin. Tätä edellyttävät jo aiemmin mainittu karkaamisen estäminen ja
kissan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen.
Vastaus kysymykseenne ei ole yksinkertainen tai johdettavissa vain yhdestä
laista, mutta yllä mainittujen säädösten perustein kissa ei saa kulkea vapaana
taajamassa ilman valvontaa. Kissan tulee suoran valvonnan lisäksi olla kytkettynä
kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla.
taajamassa ilman valvontaa. Kissan tulee suoran valvonnan lisäksi olla kytkettynä
kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla.
kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla.
Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta, ettei eläin pääse lainkaan
järjestyslaissa erikseen mainituille alueille (yleinen uimaranta, lasten leikkipaikaksi
varattu alue, toriaikana torille, yleiseen käyttöön kunnostetulle
ladulle tai urheilukentälle) jollei se ole erikseen sallittua.
Vaikka järjestyslaki ei suoranaisesti edellytä kissan pitämistä kytkettynä taajamassa,
lienee se yksinkertaisin ja käytännöllisin keino samalla noudattaa
kaikkia säännöksiä ja huolehtia lemmikkieläimen turvallisuudesta.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen
Ylikomisario Mia Poutanen