(Lähde poliisin nettisivut: http://www.poliisi.fi/poliisi/oulu/home.nsf/files/Vastaus%20kirjeeseen%20kissan%20vapaana%20pidosta/$file/Vastaus%20kirjeeseen%20kissan%20vapaana%20pidosta.pdf )

Olette kirjeessänne tiedustelleet vastausta kissan vapaana pitämisestä taajamassa

ja kerrotte saaneenne erilaisia vastauksia. Kirjeessänne Olette viitanneet

järjestyslain 14 §:ään. Ainoastaan yhtä lakia tulkitsemalla ei ole mahdollista

päästä kestävään loppupäätelmään.

Suomi on voimaansaattanut asetuksella lemmikkieläinten suojelua koskevan

eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 49/1992). Sopimuksessa lemmikkieläimellä

tarkoitetaan mitä tahansa eläintä, jota ihminen pitää tai joka on tarkoitettu

ihmisen pidettäväksi erityisesti hänen taloudessaan omaksi iloksi ja

seuraksi.

Samaisessa sopimuksessa eläinten hyvinvoinnin perusperiaatteena on, ettei

lemmikkieläimille saa tuottaa tarpeetonta kipua tai tuskaa ja että lemmikkieläintä

ei saa jättää heitteille. Heitteillä oleva eläin tarkoittaa lemmikkieläinten

suojelua koskevan yleissopimuksen ensimmäisen artiklan 5 kohdan mukaan

joko koditonta lemmikkieläintä tai sellaista lemmikkieläintä, joka on

omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun

omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa.

Edelleen saman sopimuksen 4 artiklassa säädetään eläinten pidosta siten, että

henkilö joka pitää lemmikkieläintä tai on suostunut siitä huolehtimaan, on vastuussa

eläimen terveydestä ja hyvinvoinnista. Lisäksi lemmikkieläintä pitävän

henkilön tulee järjestää eläimelle tila, hoito ja huomio lajin ja rodun perusteella

eläimen tarpeiden mukaisesti ja erityisesti antaa eläimelle riittävästi sopivaa

ruokaa ja vettä sekä riittävästi tilaisuuksia liikuntaan. Erityisesti tulee ryhtyä

kohtuullisiin toimiin eläimen karkaamisen estämiseksi.

Mikäli edellä mainittuja ehtoja ei ole täytetty, ei eläintä saa pitää lemmikkinä.

Suomen eläinsuojelulaki (247/1996) sisältää eurooppalaista yleissopimusta

vastaavat säädökset. Eläinsuojelulain 15§:n mukaan irrallaan tavatun lemmikin

saa ottaa kiinni ja toimittaa kunnalliseen talteenottopaikkaan tai löytöeläinkotiin.

Säädöksen mukaan kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen

ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten

seura- ja harrastuseläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä.

Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen

kunnalla on oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.

Kunnalla on oikeus periä eläimen omistajalta tai haltijalta korvaus eläimen talteenotosta,

hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta aiheutuneista kustannuksista.

Eläintensuojeluasetuksessa (396/1996) säädetään, että eläimen pitopaikka ja

rakenteet sekä laitteet on suunniteltava, rakennettava ja huollettava siten, että

se on eläimelle turvallinen. Lisäksi eläimenpitopaikan palovaaran ja eläimen

karkaamisvaaran on oltava mahdollisimman pieniä. Eläinten suojelun näkökulmasta

tarkasteltuna irrallaan olevat lemmikkieläimet ovat alttiita muun muassa

vahingoittumiselle. Lisäksi ne aiheuttavat irrallaan erilaisia ristiriita- ja

vahinkotilanteita.

Metsästyslaissa (615/1993) on säädetty koiran ja kissan pitämisestä lähinnä

riistanhoidon ja metsästämisen kannalta. Metsästyslain 85§:ssä säädetään kissan

huolenpidosta. Säädöksen mukaan kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö

ja hylkääminen on kielletty. Metsästyslain 1 luvun 5§:n mukaan villiintyneeseen

kissaan sovelletaan samoja säännöksiä kuin mitä sovelletaan rauhoittamattomiin

eläimiin eli villiintynyttä kissaa saadaan pyydystää ja se voidaan

tappaa metsästyslaissa säädetyllä tavalla kuten muitakin rauhoittamattomia

eläimiä. Villiintynyt kissa on eri asia kuin omilla teillään oleva lemmikkikissa.

Villiintynyt kissa muun muassa saa kaiken ravintonsa luonnosta.

Jo edellä mainitut säädökset asettavat lemmikkieläimen omistajille ja huostassa

pitäjille velvollisuuksia.

Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan järjestyslain (612/2003) esitöiden

mukaan aluetta, jossa on yhtenäinen ja tiheä asutus. Aluetta voidaan arvioida

kaavoitustilanteen, rakentamisasteen ja taajamaa osoittavien liikennemerkkien

avulla.

Järjestyslaissa eläintenpidosta on säädetty yleisen järjestyksen ja turvallisuuden

näkökulmasta. Lain esitöiden perusteella säännöksissä on huomioitu yleisen

järjestyksen ja turvallisuuden säilyminen, ihmisten turvallinen liikkuminen,

terveys ja hyvinvointi sekä lemmikkieläinten turvallisuus ja hyvinvointi.

Esitöiden mukaan edelleen irrallaan olevista lemmikkieläimistä aiheutuu taajamassa

ongelmia. Tämän takia on ollut tarpeen säätää asiasta järjestyslaissa.

Järjestyslain 14§ mukaan:

Säännöksen mukaan koira on taajamassa pidettävä kytkettynä, eikä sitä (eikä

kissaa) saa päästää 14 § 1 momentin 2 kohdan mukaan erikseen mainituille

paikoille. Näille paikoille ei kissakaan saa mennä kytkemättömänä tai lainkaan.

Järjestyslain 14§:n 5 momenttia koskevien esitöiden mukaan kohtaa sovellettaisiin

koti- ja lemmikkieläimiin, jotka vastaisivat kooltaan tai muilta

ominaisuuksiltaan koiraa, koskisi tähän verrattavia eläimiä myös taajamassa

kaikilla alueilla kytkettynä pitämisen sääntö. Lain esitöissä ei ole tässä yhteydessä

mainittu kissaa.

Rikoslain 44 luvun 15§:n pykälän perusteella sellaisen eläimen, jonka tiedetään

olevan vaaraksi ihmiselle, tulee olla asianmukaisesti vartioitu.

Vastuullaan olevan eläimen asianmukaisen vartioinnin laiminlyönnistä on säädetty

rikoslaissa sakkorangaistus.

Kissojen ulosteen on todettu olevan infektoituneen lihan ohella keskeisin tartunnanaiheuttaja toksoplasmoosi- nimiseen tautiin, jonka aiheuttaja on Toxoplasma

gondii -niminen alkueläin. ” Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön

toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti

gondii -niminen alkueläin. ” Taudin tärkein ilmenemismuoto on sikiön

toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti

toksoplasmoosi, joka voi syntyä, kun nainen saa tartunnan odotusaikana. Tauti

aiheuttaa sikiölle elinvaurioita. Suomessa syntyy vuosittain noin 50 synnynnäisen

toksoplasmoositartunnan saanutta lasta, joista suurin osa on syntyessään

oireettomia. Myöhemmin, 10–20 vuoden kuluessa, lähes kaikille ilmaantuu

näkö-, kuulo- tai aivovaurioita. Jos tauti todetaan heti syntymän jälkeen,

vammat voidaan välttää lääkityksellä. Taudin ehkäisynä etenkin raskausaikana

odottavan äidin on syytä välttää tartunnanlähteitä, kissoja ja raakaa tai

huonosti kypsennettyä lihaa.” (Huovinen, Pentti: Lääkärikirja Duodecim, 7.1.2008)

Aiemmin mainituissa lemmikkieläinten pitämistä koskevissa säännöksissä on

edellytetty, että eläimen omistajan tai haltijan tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin

eläimen karkaamisen estämiseksi. Vailla omistajansa tai haltijansa suoraa

valvontaa kulkeva kissa on eläinten suojelua koskevissa säädöksissä määritelty

heitteillä olevaksi.

Järjestyslaissa kissan pääsyä on rajoitettu erikseen mainituille alueille. Muuten

kissan tulee olla taajamassa omistajansa tai haltijansa suoran valvonnan alla,

vaikkei sitä tarvitsekaan järjestyslain mukaan kytkeä. Suora valvonta tarkoittaa

käytännössä toimia, joilla omistaja voi puuttua välittömästi kissansa kulkuun

tai tekemisiin. Tätä edellyttävät jo aiemmin mainittu karkaamisen estäminen ja

kissan hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen.

Vastaus kysymykseenne ei ole yksinkertainen tai johdettavissa vain yhdestä

laista, mutta yllä mainittujen säädösten perustein kissa ei saa kulkea vapaana

taajamassa ilman valvontaa. Kissan tulee suoran valvonnan lisäksi olla kytkettynä

kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla.

taajamassa ilman valvontaa. Kissan tulee suoran valvonnan lisäksi olla kytkettynä

kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla.

kuntopoluilla tai sen kaltaisilla juoksuradoilla.

Kissan omistajan tai haltijan on pidettävä huolta, ettei eläin pääse lainkaan

järjestyslaissa erikseen mainituille alueille (yleinen uimaranta, lasten leikkipaikaksi

varattu alue, toriaikana torille, yleiseen käyttöön kunnostetulle

ladulle tai urheilukentälle) jollei se ole erikseen sallittua.

Vaikka järjestyslaki ei suoranaisesti edellytä kissan pitämistä kytkettynä taajamassa,

lienee se yksinkertaisin ja käytännöllisin keino samalla noudattaa

kaikkia säännöksiä ja huolehtia lemmikkieläimen turvallisuudesta.

Poliisijohtaja Jorma Toivanen

Ylikomisario Mia Poutanen

(Lähde: http://www.poliisi.fi/poliisi/oulu/home.nsf/files/Vastaus%20kirjeeseen%20kissan%20vapaana%20pidosta/$file/Vastaus%20kirjeeseen%20kissan%20vapaana%20pidosta.pdf)