Sijainti: Pääsivu / Luonto ja ympäristö / Energia ja ilmastonmuutos, suot

Energia ja ilmastonmuutos -Keski-Suomi on soiden ja niiden luonnonhiilivarastojen tuhoamisen keskus maailmassa

Ihminen nousi lajinkehityksessään kahdelle jalalle säästääkseen energiaa. Mutta Keski-Suomen maakunnassa sähkönkulutus on Suomen huippua henkeä kohti laskettuna. Pelkästään UPM:n Jämsän tehtaat kuluttavat 3,8 prosenttia Suomen sähköstä, mikä vastaa valtaosaa Helsingin kulutuksesta.

Kaukolämpö on hyvä, kun sitä EI tuoteta fossiilisilla polttoaineilla eikä fossiilisen kaltaisella turpeella: tällöin kaukolämpö on ilmastonmuuttamisen kiihdyttämiseen pakottamista. Toisaalta turvevoimala ei tuottaisi turvesähköä ellei sitä ostettaisi. Maakunta ja etenkään Jyväskylän kaukolämpö ei olekaan vähäinen ilmastonmuutoksen lisääjä.

Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilenkin polton päästöjä suuremmat tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna. Turpeenkaivun jatkosuunnitelmista tulisi vihdoinkin luopua etenkin ilmastonmuutossyistä. Irlanti on jo päättänyt luopua turpeenpoltosta.

Linkkejä valituksiimme ja kannanottoihimme suo-, ilmasto- ja energia-asioissa löydät alempaa tältä sivulta.

keljonlahdenvoimala2014

Jyväskylään valmistui vuonna 2010 maailman suurin, surullisenkuuluisin ja ryvettynein turvevoimalakattila; laitos on vielä kaukana kaupunginvaltuuston päättämästä puunpolttotavoitteesta, ja aloitti vuoden 2013 lopulla hiilenkin käytön -joskin hiilen käyttö jo vuonna 2017 olisuhteellisen vähäistä. Laitoksen ilmastoa muuttavat fossiiliseksi laskettavat hiilidioksidipäästöt olivat noin 5 tonnia vuodessa jokaista jyväskyläläistä kohden laskettuna vuonna 2012, kun kestävä taso olisi noin 2 tonnia vuodessa sisältäen kaiken muunkin ilmastopäästön. Yhä useammat ovatkin aiheellisesti alkaneet pitämään turpeenkaivuuta patovallien murtumisineen ympäristörikoksena. Turvelämmön sijasta voi moni kutenkin paikoin valita puukaukolämmön, kuten Jyväskylän energian alueella. Jyväskylän energia on kuitenkin pyrkinyt viime vuosina parempaan ja nostanut puun osuutta energiantuotannossaan hiukan yli 50 %:iin.


haapasuo03.jpg  Keski-Suomen Ilmastopäästöt energianhankinnassa ovat  asukasta kohden laskettuna 10 tonnia CO2-ekv vuonna 2012, (Keski-Suomen energiatase.), tästä 28 % turpeen polton vuoksi.

Kansainvälisten määrittelyjen mukaan turve ei ole bioenergiaa (YK, EU, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC).

Vapon pääkonttori on Jyväskylässä. Turveteollisuuden väitteissä ei toisinaan ole ollut totuutta mukana siteeksikään. Silti jopa Turveteollisuusliiton jäsentiedotetta on käytetty harhaanjohtavasti Keski-Suomen maakuntakaavatyöskentelyssä (kts. Suomen Luonto 6/2008, s. 14). Ja toisin kuin turveteollisuus on antanut ymmärtää, maakunnan alkuperäisistä soista on suojeltu vain reilu prosentti, siis vain kymmenes osa siitä mitä Suomessa keskimäärin.

Luonnonsuojeluliitto - ja myös Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi - kehottaa Bioenergia ry:tä korjaamaan virheelliset väitteensä

Suomessa asuu

Kehotamme Bioenergia ry:tä korjaamaan turvekampanjassaan (vuonna 2017,kuva osasta kampanjaa) antamansa virheelliset tiedot ja esittämään anteeksipyynnön suomalaisille. Myös viestinnän eettisen neuvottelukunnan puheenjohtajat ovat ottaneet kantaa asiaan.

 

 Huijaus?

Keski-Suomen liitto haluaa laskea turpeenpolton mukaan biotalouteen.

Esimerkiksi päästökaupassa turve lasketaan aivan oikein fossiiliseksi polttoaineeksi. Kaikkiin turpeenpolttolaitoksiin on olemassa vähemmän haitallisia vaihtoehtoja.  Kaavalausuntoomme

Rahkasammal on todellinen turpeentuottaja -ei Vapo

Viimeisiä suojelemattomia soita suunnitellaan kaivettavaksi maakunnassa.

Luonnonsuojelupiiri on muistuttanut ja valittanut helmikuuhun 2016 mennessä 40:stä eli valtaosasta uusille alueille kohdistuneista soidenkaivuualue-hakemuksesta (lisäksi paikallisyhdistyksemme ovat muistuttaneet yli kymmenestä hakemuksesta). 9:ssä kohteessa piiri on ollut ainoa valittaja tai yhdistysvalittaja. Kohteista 70 % oli Vapon. Hankkeen ajajan luontoselvitys oli ensimmäisessä hakemuksessa 45 prosentissa tapauksista puutteellinen, virheellinen tai sitä ei ole ollut lainkaan. 40:ssä prosentissa piirin käsittelemistä kohteista oli mukana luonnontilaista aluetta.  Hakemusalueista 53 % sijaitsi ekologisesti arvokkaalla suuralueella ja/tai ekologisesti arvokkailla pienemmillä vyöhykkeillä. Pelkästään näiden 40 turvehankkeen kattamalla alalla turvetalouden ilmastoa muuttava hiilidioksidipäästötavoite oli noin 9 miljoonaa tonnia.

Turpeenkaivajat eivät ole pyrkineet haittojen minimoimiseen: kaivuusuunnitelmakohteista 15 (38 %) onkin säästynyt kokonaan kaivuulta. Lisäksi 13-14 tapauksessa kaivuualaa on supistettu Hakemuspinta-aloista on saatu pelastettua yhteensä reilut puolet, lähes 12 km2. Yhdistysten, yksityisten ja viranomaisten muistutuksilla, lausunnoilla ja valituksilla on siis ollut erittäin suuri merkitys päätösten saattamisessa lain mukaisiksi.

Kaiken kaikkiaan edellä mainittujen arvojen ohittaminen osoittaa piittaamattomuutta maakunnan arvokkaimpien soiden luontoarvoista tilanteessa, jossa Vapo Oy väittää kampanjoinnissaan soita olevan ylenpalttisesti turveteollisuuden käytettäväksi.

riekko200po Kuva Ari Aalto

Soiden LUMO: Suo on paksuna paras

Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri vaatiikin Luonnonsuojeluliiton tavoin turpeen polttamisen lopettamista ilmastonmuutos-, vesiensuojelu- ja huoltovarmuussyistä, sekä vielä jäljellä olevan arvokkaan suoluonnon säästämiseksi. Etelä-Suomen suoluontotyypeistä 3/4 on uhanalaisia, Keski-Suomessa ehkä sitäkin suurempi osuus. Etelä-Suomen 62 suoluontotyypistä vain 2 (10 % Etelä-Suomen suoalasta) on arvioitu säilyviksi melko hyvin, varsinaisesti uhanalaisia on 48. Suot ovat Suomen kansallisaarre, turpeenpoltto taas kallis ja saastuttava energiamuoto.

Soiden suojelu ja ennallistaminen ovat kustannustehokkaimpia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja.Turpeen hiilivarasto Suomessa on viidenkymmenen vuoden aikana pienentynyt jo vähintään 73 miljoonalla tonnilla.

Suotalkoista2014MA

Soidenennallistamistalkoot Keuruun Pihlajaveden Isosuolla elokuussa 2014. Keurusseudun luonnonystävien, Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen ja UPM:n talkoot onnistuivat jälleen hyvin noin 35 hengen voimin.   (Kuva: Matti Aalto). Vuonna 2015 talkoot järjestettiin viidennen kerran tuolla kalmunevan seudulla, mukana noin 40 henkeä.

Rehevöittävät valumat lisäävät myös vesistöjen hiilipäästöjä ilmaan (hiilidioksidi ja metaani). Suomessa järvisedimenttien hiilivarasto (650 milj t C) on kolmanneksi suurin luonnon hiilivarasto soiden (6 000 milj. t C) ja metsien jälkeen (puusto 800 milj t C, kivennäismaa 1 300 milj t C). Ilmakehässä Suomen yläpuolella on noin 500 milj t C. Suomen järvien vuotuisiksi hiilipäästöiksi on arvioitu noin 1, 4 milj t C (Ympäristö ja terveys -lehti 5:2010).

Kuva:  Lupiini kukkii tavallisesti touko-heinäkuussa, mutta kukki maakunnassa vielä marraskuun puolivälissä 2011. (JP)

Ei urvetta eikä kivihiiltä!

Turpeella tuotettiin noin neljä prosenttia Suomen energiasta (2016), mutta se aiheutti noin 6 prosenttia ilmastopäästöistä -noin 60 prosenttia hiilen kulutuksen ilmastopäästömäärään verrattuna, vaikka hiilellä tuotettiin yli kaksi kertaa enemmän energiaa. Keski-Suomi muutti vuonna 2012 ilmastoa turpeen poltolla 784 000 tonnilla hiilidioksidia (ekv) .Turpeenpoltto lämmittää ilmakehää lähes 200-kertaisesti verrattuna poltosta saatuun energiamäärään.

Sosiaaliturvaa tarvitaa, muttei sosiaaliturvetta. Tuulivoimalla voitaisiin maakunnassa tuottaa energiaa enemmän kuin turpeella pienellä murto-osalla turpeenpolton haitoista ja kuumentamatta ilmastoa.

Itse voit torjua ilmastonmuutosta paitsi mm. energiansäästöllä (etenkin fossiilisten polttoaineiden osalta,) myös kieltäytymällä turvelämmöstä ja -sähköstä, vaihtamalla ilmastonmuutos- ja uraanivapaaseen SLL:n sertifioimaan ekosähköön jota käyttää jo lähes sata tuhatta suomalaista, ja viettämällä vähintään yhden lihattoman päivän viikossa. 

Jo lähes viidennes suomalaisista on siirtynyt ekoenergian käyttöön.

Esimerkkejä uhatuista soista Keski-Suomessa

Metsätalous johtaa harhaan hiilikirjanpidossaan: Turpeenkaivuu romahduttaa maakunnan metsien hiilitaseen (tiedote/ lausunto ehdotuksesta Keski-Suomen 3 vaihemaakuntakaavaksi 12.6.2012).

Kuva: Ari Aalto

Välittääkö ehdokkaasi ydinturvallisuudesta ja ydinjätteistä?Kynnttilämielenosoitus Fukushima

Ydinvoiman osuus maailman kaupallisen primaarienergian tuotannossa on enää noin 5 %. Tuulivoiman, biomassan, jätteen hyötykäytön ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti ylitti ydinvoimakapasiteetin jo ennen Fukushiman yhä jatkuvaa ydinkatastrofia. Kriisialue on yhä epävakaassa tilassa: radioaktiivinen vuoto jatkuu ja puhdistustyöt kestävät todennäköisesti yli 40 vuotta. Puhdistustyön kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 175 mrd euroa vuonna 2016 -kustannusarvio on kaksinkertaistunut, ja voi vieä moninkertaistua. Kaikki Japanin ydinreaktorit olivat yhä huhtikuussa 2015 poissa käytöstä neljä vuotta katastrofin jälkeen, jossa kolmen ydinreaktorin sulaneet ytimet jäivät muhimaan jonnekin voimalarakennusten alle.Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole aloitettu missään maapallolla, osoituksena ydinvoiman lukemattomista jättimäisistä ongelmista.Suomeen suunnitellaan ydinvoimalaa jossa venäläinen ydinaseisiin liittyvä yhtiö olisi osakas ja jonka sähköä tuotettaisiin Venäjälle. Fennovoiman voimalahankkeen myötä on ydinjätteen hautausmahdollisuus Äänekosken Kivettyyn noussut jälleen haudastaan.Olkiluoto III  taas on vieläkin  kaukana valmistumisestaan- sen piti valmistua vuonna 2009- ja laitoksen hinta on noussut lähes kolminkertaiseksi.

  Valokuva: Äänestä ydinvoima historiaan -liikkeen Fukushima-kynttilämielenosoituksessa 15.3.2011 Jyväskylässä.

Mitäpä Suomen ydinvoimarakentamiselle kuuluu: "Ranskassa Olkiluodon valmistuminen ei ole päällimmäinen huolenaihe. Olkiluoto niputetaan ”kaikkein myrkyllisimpiin” kuuluvaksi osaksi Arevaa, johon EDF ei halua koskea pitkällä tikullakaan." (Helsingin sanomat 26.9.2016)

Teimme arvioinnin maakunnan eduskuntavaaliehdokkaiden 2011 Pöllö pöntössävastauksista luonnonsuojelua, ympäristönsuojelua ja ydinvoimaa koskeviin kysymyksiin ennen Japanin Fukushiman ydinvoimakatastrofin alkua. Ydinvoiman lisärakentamista 8.3.2011 kannattaneet eduskuntavaaliehdokkaat Keski-Suomessa

 

Erilaiset vaalit ovat eräs lukemattomista tavoista vaikuttaa luonnon puolesta. Älä äänestä Pöllöä päättämään. Väri kuin väri - valitse kaikissa vaaleissa luontoystävällinen ehdokas. Luonnonsuojelupiirin vaalisivulle.


Piirin tekemät suojeluesitykset myös soista löydät vasemman valikon kohdasta Metsät -> suojeluesitykset

ekoenergia-yhä-useampi 

Luonnonsuojelupiirin kanta turpeennostoon Keski-Suomessa (tiivistys 22.8.2011)

Ydinvoiman lisärakentamista kannattavat eduskuntavaaliehdokkaat Keski-Suomessa naisten päivänä 8.3.2011, kolme päivää ennen Fukushiman ydinvoimalakatastrofia Japanissa.

Turve -fossiilinen polttoaineratkaisu (pdf, 0,5 Mt, Suomen luonnonsuojeluliitto).

Vanhojen metsien suojelu on tehokasta ilmastopolitiikkaa.

 

Luonnonsuojelupiirin muistutuksia, valituksia ja muita kannanottoja energia- ja ilmastoasioissa:


2018:

Pikkulehti.  Muistutus ympäristöluvan heikentämishakemuksesta Umpilamminsuo, Petäjävesi, Vapo. (14.1.2018)


2017:

Pikkulehti. Turpeenkaivaja rikkoo päästörajoja 2 km2 laajuisella Vehkanevalla Kinnulassa -alapuolella riskivesiä. Muistutus 15.12.2017 Vapon hakemuksesta.

Pikkulehti. Muistutus ympäristöluvan muuttamisahakemuksesta Lehtosuo (Vapo, Keuruu, 8.12.2017).

Pikkulehti. Vapo rikkoo ympäristölupia turvesoilla (tiedote 5.12.2017).

Pikkulehti. Muistutimme ympäristöluvan muuttamishakemuksesta Heposuot (Isoneva. Vapo. Soini ja Karstula, 2.12.2017).


2016:

Pikkulehti. Muistutimme 2:sta ympäristölupahakemuksesta Saarijärvellä ja Multialla, yhteensä lähes 2 km2 (tiedote 9.11.2016).

Pikkulehti. Muistutus ympäristölupahakemuksesta Korsneva (Saarijärvi, 9.11.2016).

Pikkulehti. Muistutus ympäristölupahakemuksesta Pökkösuo II (Multia, 9.11.2016).

Pikkulehti. Eikö hallinto-oikeus tiedä KHO:n linjasta suopäätöksissä, vai eikö välitä? Tiedote suovalituksista KHO:een Hinkkasuot ja Riihisuo-Maunusuo,3.10.2016.

Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Riihisuo-Maunusuo (Petäjävesi, 29.9.2016).

Pikkulehti. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Hinkkasuot (Keuruu, 29.9.2016).

Pikkulehti. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupapäätöksestä Teerisuo (Konnevesi, 4.1.2016).

2015:

 

Pikkulehti. Fossiililämpö lämmittää turve- ja hiiliyrityksiä entistäkin vähemmän. Ratkaiseva käänne tapahtunut? (Tiedote 29.10.2015).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahankkeen Hautakangas osayleiskaavaehdotuksesta (Kinnula, 22.7.2015).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahankkeen Ilosjoki osayleiskaavaluonnoksesta (Pihtipudas, 26.6.2015).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahankkeen Ulppaanmäki osayleiskaavaehdotuksesta (Viitasaari, 19.6.2015).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahankkeen Vihisuo osayleiskaavaehdotuksesta (Karstula, 19.6.2015).

Pikkulehti.Muistutus ympäristölupahakemuksesta Konttiaho (Karstula, 20.4.2015).

Pikkulehti. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Vaasan hallinto-oikeuden ympäristölupapäätöksestä Pohjansuo (Jämsä, 19.4.2015).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahanketta Sikamäki (Viitasaari) koskevasta osayleiskaavaluonnoksesta (19.4.2015).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahanketta Haapalamminkangas (Saarijärvi) koskevasta osayleiskaavaluonnoksesta (20.4.2015).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahanketta Holingonvuori (Saarijärvi) koskevasta osayleiskaavaluonnoksesta (20.4.2015).

Pikkulehti. Äänekosken sellutehdaslaajennos vaikuttaisi merkittävästi energiankulutukseen, metsien hiilinieluun ja vesistöihin (PDF, 13.4.2015).


2014:

Pikkulehti. Lausunto / tuulivoimahanke Kurkineva (Kinnula)9.12.2014).

Pikkulehti.  Valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallinto-oikeuden ympäristölupapäätöksestä Karpatinneva (Kyyjärvi, 1.11.2014).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahankkeen Pesola-Korkeanmaa YVA-selostuksesta (Soini, 21.10.2014).

Pikkulehti. Valitimme korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöluvasta Rättisuo
(Jämsä, 17.10.2014).

Pikkulehti. Valitimme hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Karjosuon kaivamiseksi
(Multia, 30.9.2014).

Pikkulehti. Lausunto tuulivoimahankkeen Louhu-Möksy YVA-selostuksesta (Alajärvi-Kyyjärvi, 5.5.2014).

Pikkulehti. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Pieni MäntynevaPihtipudas (21.4.2014).

Pikkulehti. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Hirvineva, Pihtipudas (21.4.2014).

Pikkulehti. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta VihviläsuoPihtipudas (21.4.2014).

Pikkulehti. Valitus hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Teerisuo, Konnevesi (31.3.2014).

Pikkulehti. Valitus hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Riihisuo-Maunusuo, Petäjävesi (28.3.2014).

Pikkulehti. Valitus hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Hinkkasuot, Keuruu (28.3.2014)

Pikkulehti. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) hallinto-oikeuden päätöksestä Karhukytö, Karstula (10.2.2014).

Pikkulehti. Vapo kaivaisi jälleen luonnontilaista suota. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle hallinto-oikeuden päätöksestä Paajalansuo, Saarijärvi (7.1.2014).

Pikkulehti. Valitus hallinto-oikeudelle Pohjansuo/Veljestensuon puolesta, Jämsä (7.1.2014)

2013:

Pikkulehti. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Sammakkoneva, Karstula (21.11.2013).

Pikkulehti. Tuulivoimaa jo ilmaston suojelemiseksi (Tiedote lausunnoista, 2.10.2013).

Pikkulehti. Lausunto Louhu-Möksy -tuulivoimahankkeiden YVA-ohjelmasta (1.10.2013).

Pikkulehti. Lausunto Pesola-Korkeanmaa -tuulivoimahankkeiden YVA-ohjelmasta (1.10.2013).

Pikkulehti. Valitus hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Karpatinnevalle, Kyyjärvi (11.7.2013).

Pikkulehti. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä Tervasuo, Multia (25.6.2013).

Pikkulehti. Muistutus Vapon ympäristölupahakemuksesta Kuitulan Isosuo, Uurainen (25.6.2013).

Pikkulehti. Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Pirttisuo1, Keuruu (25.6.2013).

Pikkulehti. Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Rättisuo, Jämsä (13.6.2013).

Pikkulehti. Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Karhukytö, Karstula (24.5.2013).

Pikkulehti. Muistutus Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta Savonnevalle, Kyyjärvi, Alajärvi,  (9.5.2013).

Pikkulehti. Vastaus hallinto-oikeudelle Paajalansuota (Saarijärvi) koskevaan Vapon suunnitelman muutokseen yms. (29.4.2013).

Pikkulehti. Puu ja turve vastakkain -luonnonsuojelupiiri kieltäytyi maakuntaliiton turvetyöryhmästä (26.3.2013).

Pikkulehti. Muistutus Vapo oy:n ympäristölupahakemuksesta Pohjansuo/Veljessuo, Jämsä, (26.2.2013).

Pikkulehti. Muistutukset ympäristölupahakemuksista Nuuvasensuolle, Linnasensuolle ja Kaakkosuolle, Keuruu, Peat Bog oy (18.2.2013)

Pikkulehti. Muistutus ympäristölupahakemuksesta Parantaisensuolle, Multia, Vapo oy (18.2.2013)

Pikkulehti. Muistutus ympäristölupahakemuksesta Karjosuolle, Multia, Vapo oy (18.2.2013)

Pikkulehti. Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Hirvineva, Pihtipudas, Vapo oy (28.1.2013)

Pikkulehti. Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Pieni Mäntyneva, Pihtipudas, Vapo oy (28.1.2013)

Pikkulehti. Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Vihviläsuo, Pihtipudas, Vapo oy (28.1.2013)

2012:

Pikkulehti. Muistutus Vapon toistuneesta ympäristölupahakemuksesta Konttisuolle, Saarijärvi, Multia, 26.11.2012. Alueesta noin 20 ha on luonnontilaista tai luonnontilaista, ojittamatonta suota. ELY-keskus puuttui vuonna 2011 Vapon luvattomaan valmistelutyöhön maastossa.

Pikkulehti. Muistutus Vapon ympäristölupahakemuksesta Rääsysuolle/Ronninsuo lohko 7, Kangasniemi (20.11.2012). Hankkeen vesistökuormitus vaarantaa Joutsan Säpöslahden arvokkaan linnuston elinympäristön.

Pikkulehti. Muistutus J. ja P. Tarvaisen ympäristölupahakemuksesta turpeenkaivuuseen Karhukydölle, Karstula (25.10.2012).

Pikkulehti. Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle ympäristöluvasta Sammakkoneva, Karstula, Vapo oy (14.10.2012).

Pikkulehti. Muistutus Vapo oy:n ympäristölupahakemuksesta Rättisuolle, Jämsä (14.10.2012).

Pikkulehti. Muistutus Peat Bog oy:n ympäristölupahakemuksesta Teerisuolle, Konnevesi (14.10.2012).

Pikkulehti. Muistutus J & V Saukko oy:n ympäristölupahakemuksesta Karpatinnevalle, Kyyjärvi (9.10.2012)

Pikkulehti. Muistutus Peat Bog oy:n ympäristölupahakemuksesta Pirttisuolle, Keuruu (9.10.2012).

Pikkulehti. Muistutus Peat Bog oy:n ympäristölupahakemuksesta Konnonsuolle, Karstula ja Kyyjärvi (18.9.2012).

Pikkulehti. Muistutus Vapon ympäristölupahakemuksesta II Kynnyssuolle, Jämsä 18.7.2012. Lähes puolet hakemusalasta on luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista.

Pikkulehti. Ruokohelven viljelystä haittoja allergikoille (tiedote 10.7.2012).

Pikkulehti. Metsätalous johtaa harhaan hiilikirjanpidossaan: Turpeenkaivuu romahduttaa maakunnan metsien hiilitaseen (tiedote/ lausunto ehdotuksesta Keski-Suomen 3 vaihemaakuntakaavaksi 12.6.2012).

Pikkulehti. Muistutus Hinkkasuo (Keuruu) -Riihisuo-Maununsuo (Petäjävesi), 27.5.2012.

Pikkulehti. Valitus hallinto-oikeudelle / ympäristölupa Vapolle Paajalansuon kaivamiseksi (Saarijärvi. Pylkönmäki), 20.1.2012.

Pikkulehti. Valitus hallinto-oikeudelle / ympäristölupa Tervasuolle, Multia, 4.1.2012.

2011:

2007:

Aiemmin:


Suomen luonnonsuojeluliiton suosivuille.
Ojitusten seurauksena suuri osa soistamme on muuttunut hiilinieluista tai kasvihuonekaasutaseeltaan neutraaleista ekosysteemeistä huomattaviksi hiilen lähteiksi.

Valokki- NETTISUOLLE (Jkl avoin yliopisto)

Vaarunvuori-sivustolle.
Vaarulle suunniteltiin Pohjois-Euroopan ensimmäistä, 540 MW tehoista pumppuvoimalaa. Laitos olisi kuluttanut enemmän sähköä kuin tuottanut. Noin 30 vuotta täyttänyt hanke kääntyi suojelijoiden voitoksi lopulta vuonna 1997.

Kuvat ottanut Juhani Paavola