Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Keski-Suomen piiri Jyväskylän seudun yhdistys

Jyväskylä
Navigaatio päälle/pois

MUISTUTUS KAA­VA­LUON­NOK­SES­TA: ”EEROLAN ASEMAKAAVA”

Suomen luonnonsuojeluliiton Jyväskylän seudun yhdistys tekee muistutuksen Eerolan asemakaavan kaavaehdotuksesta koskien sen rantametsikköaluetta ja vesialuetta.

Rantametsikköalueen säilyttäminen

Ehdotamme, että rantametsikön luonnontilaisuuden säilyttämiseksi s1-kaavamerkintään kirjataan, että alueen luonnontilaa ei saa muuttaa ja asemakaavakarttaehdotuksesta poistetaan ”harventaminen näkymien avaamiseksi” sekä kielletään puiden kaataminen alueelta muutoin kuin yksittäisten puiden erillisellä luvalla.

Perustelut (1. ja 2.):

  1. Rantametsikkö on viitasammakon levähdyspaikka-aluetta
    Rantametsikköalue on viitasammakon (luontodirektiivin liitteen IV a laji) levähdyspaikka-aluetta. Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Tiukka suojelu edellyttää, että kyseisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat on aina säilytettävä erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden yhteydessä, ellei niiden hävittämiseen tai heikentämiseen ole saatu poikkeamislupaa luontodirektiivin artiklan 16 perusteilla. Keski-Suomen ELY-keskuksen asemakaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa todetaankin s-1 alueesta: ”kaavamääräyksen täytyy turvata alueen puuston ja aluskasvillisuuden säilyminen nykyisen kaltaisena.”

    Asemakaavakarttaehdotuksessa ei rantametsikköalueen turvaamista nykyisen kaltaisena ja viitasammakoiden levähdyspaikat säilyttävänä ole varmistettu riittävällä tavalla, sillä asemakarttaehdotuksessa s-1 -alue on kuvattu seuraavasti: ”Luonnontilaisena säilytettävä alue, jonka osittainen harventaminen näkymien avaamiseksi on sallittua. Alueen luonnontilaa ei saa merkittävästi muuttaa. Luonnontilaa merkittävästi muuttavia toimenpiteitä ovat mm. täytemaan tuominen, kaikkien puiden kaataminen, vieraiden kasvilajien istuttaminen tai aluskasvillisuuden korvaaminen nurmikolla / peittäminen. Luonnontilaa merkittävästi muuttamattomia toimenpiteitä ovat esim. pitkospuiden asettaminen sekä risukoiden raivaaminen. Rantaan saa rakentaa laiturin erillisten määräysten mukaan. Saunaa alueelle ei saa rakentaa.” Tämä asemakarttaehdotuksen s-1-määritelmä vaikuttaa sallivan puuston ja aluskasvillisuuden muuttamisen, kun määritelmässä nyt oleva alueen osittainen harventaminen sallittaisiin ja jopa lähes kaikkien puiden kaataminen olisi mahdollista.

    ELY- keskuksen huomautus s-1 alueesta: ”Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikennys- ja hävityskielto tähtää näiden paikkojen ekologisen toiminnallisuuden ylläpitämiseen. Lisääntymispaikan heikentämisenä tai hävittämisenä ohjeistetaan pidettäväksi myös mitä tahansa toimintaa jonka ”pitkäaikaiset, epäsuorat ja välilliset vaikutukset” heikentävät lisääntymisaluetta. Lisäksi ohjeistuksen mukaan ”Lisääntymis- ja levähdyspaikan välittömässä läheisyydessä tulee olla levähdyspaikaksi ja ravinnonhakuun soveltuvaa ympäristöä, jonka rajaus on harkittava tapauskohtaisesti.” Viitasammakoiden poikaset nousevat heinäkuunpuolenvälin jälkeen rantametsikköön ja sen aluskasvillisuuteen, ja rantametsikkö toimii aikuisten sammakoiden kulkuväylänä. Siksi rantametsikön tila tulee säilyttää nykyisenkaltaisena. Nykyinen kaavamerkintä mahdollistaa alueelle saunan rakentamisen sekä puuston harventamisen. ELYkeskuksen näkemyksen mukaan sauna tulee rakentaa nykyisen s-1 alueen ulkopuolelle. Lisäksi kaavamääräyksen täytyy turvata alueen puuston ja aluskasvillisuuden säilyminen nykyisen kaltaisena. ”
  1. Rantametsiköllä on maisema- ja kulttuuriarvoa
    Eerolan kaava-alueella ei ole voimassaolevaa yleiskaavaa vaan sitä ohjaa maakuntakaava, jonka merkinnöistä aluetta koskevat myös matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alue. Vaikka alueesta asemakaavaselostusehdotuksessa on todettu, etteivät sen maisemalliset arvot ole merkittäviä, toteamme paikan päällä tehdyn käynnin perusteella ja maakuntakaavan merkintöjä tukien, että alueen rantametsikkö muodostaa viehättävän osan ranta-aluetta ja sen maisemaa. Lisäksi se on vesilläliikkujille osa kaunista rantamaisemaa ja luonnontilassa pidettynä maisemoi sen taakse tulevan rakennetun ympäristön vesistön suunnasta katsottuna. Rantametsikkö myös muistuttaa osaltaan myös alueen historiasta, kun sen alueella on laidunnettu. Jos kaavamääräyksen annetaan mahdollistaa puuston osittainenkin poistaminen, muuttaa se lisäksi metsikön luontotyyppiä, joka nyt on kulttuurivaikutteista lehtoa ja lehtomaista kangasta

    Mielestämme on selkeintä luvanvaraistaa yksittäistenkin puiden poistaminen, sillä esille on tullut mm. Jyväskylässä lukuisia tapauksia, joissa on jouduttu jälkikäteen toteamaan ilman lupia tehdyn puuston harventamisen johtaneen liialliseen ranta-alueen avartamiseen ja näin ollen sekä luonto- että maisema-arvojen heikentymiseen

    Vesialueen säilyttäminen

    Ehdotamme, että koko kasvillisuuden peittämä ranta-alue merkitään kaavassa erillisten luo-1 merkintöjen sijaan s-merkinnällä suojelualueeksi, jolla ei saa ruopata ja jolta ei saa poistaa kasvillisuutta.

    Perustelut:

    Rantavesialue on viitasammakon (luontodirektiivin liitteen IV a laji) lisääntymisaluetta. Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Tiukka suojelu edellyttää, että kyseisten lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat on aina säilytettävä erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden yhteydessä, ellei niiden hävittämiseen tai heikentämiseen ole saatu poikkeamislupaa luontodirektiivin artiklan 16 perusteilla.

    Keski-Suomen ELY-keskuksen asemakaavaluonnoksesta antamassa lausunnossa todetaan: ”Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikennys- ja hävityskielto tähtää näiden paikkojen ekologisen toiminnallisuuden ylläpitämiseen. Lisääntymispaikan heikentämisenä tai hävittämisenä ohjeistetaan pidettäväksi myös mitä tahansa toimintaa jonka ”pitkäaikaiset, epäsuorat ja välilliset vaikutukset” heikentävät lisääntymisaluetta.” ”ELY-keskuksen tulkinnan mukaan koko kasvillisuuden peittämää ranta-aluetta on pidettävä lain suojaamana viitasammakon lisääntymisalueena, eikä vain erillisiä selvityksen kuvaan 3 hahmoteltuja sammakoiden todennäköisiä tihentymäalueita (merkitty luo-1 merkinnällä kaavakarttaan). Mahdollista on, että tihentymien paikka vaihtelee myös saman vuoden sisällä. Täten koko kasvillisuuden peittämä ranta-alue tulisi kaavassa merkitä erillisten luo-1 merkintöjen sijaan suojelualueeksi s-merkinnällä, joilla ei saa ruopata ja jolta ei saa poistaa kasvillisuutta.”

    Myös alueesta tehdyssä Luontoselvityksessä on todettu, että ”Lähes koko ranta-alue on viitasammakon lisääntymisaluetta, jonka heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kaavassa on tarpeen asettaa määräyksiä rannan käsittelystä. Käytännössä tämä tarkoittaa ruoppauksen ja vesikasvillisuuden poiston kieltäviä kaavamääräyksiä.” Luontoselvityksessä on kirjattu erillisiä viitasammakon tihentymäalueita, mutta ELY-keskuksen lausunnon mukaan niitä ei voi rajoittaa erillisiksi lisääntymisalueiksi myöskään siksi, koska selvityksessä todetaan yksittäisiä viitasammakoita tavatun melko tasaisesti koko rantaviivalla ja erillisten esiintymien erottaminen maastossa mainitaan olevan vaikeaa.

    Alueesta tehdyssä Luontoselvityksessä mainittu havaittu naurulokki on uhanalaisluokitukseltaan vaarantunut laji (Punainen kirja, v. 2019).

    Jyväskylässä 11.6.2020, SLL:n Jyväskylän seudun yhdistys