Sijainti: Pääsivu / Järjestö / Historia alasivut / Luonnonsuojelun merkkipaaluja

Luonnonsuojelun merkkipaaluja

Mitä oli ennen Suomen Luonnonsuojeluyhdistystä?

ULKOMAILLA

  • 1836 Ensimmäinen luonnonsuojelualue perustetaan Saksassa.
  • 1872 Yellowstonen kansallispuisto, maailman ensimmäinen lajissaan, perustetaan Yhdysvalloissa. - Hot Springs oli hankittu suojeltutarkoituksessa liittovaltiolle 1832 (kansallispuistoksi vasta 1921) ja Yosemiten laakso rauhoitettu 1864 (kansallispuistoksi 1890).
  • 1904 Kasvitieteilijä, professori Hugo Conwentzin teos "Luonnonmuistomerkkien vaaranalainen asema ja ehdotuksia niiden säilyttämiseksi" ilmestyy Saksassa.
  • 1906 Preussin valtio perustaa luonnonsuojeluviraston, jonka johtajaksi tulee Hugo Conwentz.
  • 1906 Tanskaan perustetaan luonnonsuojeluvaliokunta.
  • 1907 Berliinin yliopiston professoreita kehotetaan hallinnollisella asetuksella korostamaan luennoissaan luonnonmuistomerkkien tieteellistä ja esteettistä arvoa. - Hugo Conwentzin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan niin perusteellisesti, että armeijan osastot velvoitetaan ilmoittamaan tapaamistaan arvokkaista luonnonmuistomerkeistä.
  • 1909 Ruotsiin perustetaan maan ensimmäiset kansallispuistot: Abisko, Sarek, Peljekaise ja Stora Sjöfallet.
  • 1935 Virossa säädetään luonnonsuojelulaki (Riigivanem allekirjoitti 11.12.; saatettiin voimaan julkaisemalla laki Riigi Teatajassa 17.12.).

SUOMESSA

  • 1803 Keisari Aleksanteri I määrää Punkaharjun suojeltavaksi puunkaadolta ja kaskeamiselta. Punkaharjusta muodostetaan kruununpuisto 1843, mutta luonnonsuojelualueena se rauhoitetaan vasta 1990. - Katariina II oli käynnistänyt 1772 matkailijavirran Imatralle, josta 1842 muodostetaan kruununpuisto. Estettä kosken valjastamiselle 1920-luvulla ei ole.
  • 1821 Societas pro Fauna et Flora Fennica perustetaan. Yhdistys on maamme vanhin tieteellinen seura.
  • 1880 Tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldin "Ehdotus valtionpuistojen perustamiseksi pohjoismaihin" julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi lehdessä, jolla kerätään Suomessa ja Ruotsissa varoja Pietari Brahen patsaan pystyttämiseksi Turkuun.
  • 1887 Suomen Maantieteellinen Yhdistys perustetaan. Suomen Maantieteellinen Seura syntyy seuraavana vuonna. Yhdistykset yhdistyvät 1921 Suomen Maantieteelliseksi Seuraksi.
  • 1891 Kasvimaantieteilijä Ragnar Hult esitelmöi Suomen Maantieteellisessä Yhdistyksessä kansallispuistojen merkityksestä.
  • 1891 Turun Suomalaiseen lyseoon perustetaan Linnaea-kerho. - Samalla vuosikymmenellä luonnontieteellisiä kerhoja toimii monissa lyseoissa: Esikko Oulussa, Kielo Vaasassa, Vuokko Tampereella, Amici Naturae Sortavalassa ja Papilio Helsingissä. Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun perustetaan Amici Naturae 1895.
  • 1896 Vanamo, suomenkielisen luonnontieteen ystävät -niminen yhdistys perustetaan. Yhdistys ottaa 1921 nimekseen Suomalainen eläin- ja kasvitieteellinen seura Vanamo. Nykyisin se on Suomen biologian seura Vanamo.
  • 1897 K.M. Levander alkaa julkaista Luonnon ystävä -aikakauslehteä. Vanamo-seura ottaa lehden haltuunsa 1900. Nykyisin lehti on nimeltään Luonnon Tutkija.
  • 1897 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys perustetaan.
  • 1898 Kasvitieteilijä J.P. Norrlin julkaisee kolme kirjoitusta harvinaisten lajien suojelusta ja pienten rauhoitusalueiden perustamisesta yksityismaille.
  • 1901 Suomen Eläinsuojeluyhdistys perustetaan. Paikallisia eläinsuojeluyhdistyksiä oli syntynyt jo edellisellä vuosisadalla.
  • 1905 Professori J.A. Palmén pitää Suomen Maantieteellisen Seuran vuosikokouksessa esitelmän Hugo Conwentzin luonnonsuojeluohjelmasta ja sen soveltamisesta Suomeen.
  • 1907 Senaatin suojametsätoimikunta asetetaan. Komitea tulee esittämään Pallastunturia, Pyhätunturia ja Oulangan seutua kansallispuistoiksi. - Senaatti päättää lunastaa Kolin ydinalueet. Kansallispuisto Kolille muodostetaan vasta 1991.
  • 1909 Suomen Metsätieteellinen Seura perustetaan.
  • 1909 Hans von Berlepsin "Yleinen lintusuojelu" ilmestyy suomeksi.
  • 1916 Oulun läänin kuvernööri määrää Enontekiön Mallatunturin rauhoitettavaksi. Mallasta tulee Suomen ensimmäinen virallinen luonnonsuojelualue.
  • 1921 Rolf Palmgrenin "Luonnonsuojelu ja kulttuuri I" ilmestyy. Teoksen II osa ilmestyy seuraavana vuonna.
  • 1923 Luonnonsuojelulaki annetaan 23.2. ja tulee voimaan 1.7.
  • 1924 Ensimmäisenä luonnonsuojeluviranomaisena, valtion luonnonsuojeluvalvojana, aloittaa maisteri Rolf Palmgren, Korkeasaaren eläintarhan johtaja.
  • 1928 Eduskunta hyväksyy lain, jolla perustetaan 11 luonnonsuojelualuetta, 7 kansallispuistoa ja 4 kansallispuistoa. Presidentti ei sitä vahvista, koska kahdella alueella isojako on suorittamatta ja valtion omistusoikeus siten epäselvä. Laki raukeaa.

TERHO POUTANEN
Luonnonsuojelija 1/98 (12.1.1998)