Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Hämeen piiri Hollolan yhdistys

Hollola
Navigaatio päälle/pois

Päijät-Hämeen jät­teen­kä­sit­te­ly­alu­een vai­he­maa­kun­ta­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta

Keltavuokko Koivusillanojan penkereellä

Maakuntakaavaehdotus VE1 Kehätie (violetti)          lähde: paijat-hame.fi

Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön luomista.

Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista.

Valtioneuvosto kirjoittaa päätöksessään valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista:

Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin.

Mitään edellä mainituista kriteereistä ei ole otettu huomioon valittaessa VE1 Kehätien vaihtoehtoa Päijät-Hämeen jätteenkäsittelyalueen sijoituspaikaksi, eivätkä tavoitteet näin ollen myöskään täyty. 

Asutusta on runsaasti liian lähellä hankealuetta ja lisää kaavoitetaan. Haittoja ja riskejä (esim. purkujätekasojen paloja ja hajuja) ei pystytä estämään. Vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely ja loppusijoitus eivät kuulu asutuksen ja kuntakeskuksen viereen.

Maakuntakaavaehdotuksen selostuksessa todetaan Hollolan Kehätien osalta: Alueen sijaintiin ja rajaukseen ovat erityisesti vaikuttaneet yhdyskuntarakenne, liikenne ja sen vaikutukset, ilmastovaikutukset, ekologiset yhteydet, muinaisjäännökset ja elinkeinotoimintojen kehittymismahdollisuudet.

Yhdyskuntarakenteeseen kuuluu kaikkein oleellisimpana osana asutus. Asutus ja ihmiset ovat yhdyskunnan ydin.

Terminologiset sanastot

 yhdyskuntarakenne

määritelmä
fyysinen ja toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueista sekä niitä yhdistävistä liikenteen ja teknisen huollon järjestelmistä

Terminologiset sanastot

 yhdyskuntasuunnittelu

 määritelmä
yhteiskuntasuunnittelun osa, jossa pyritään ohjaamaan ihmisten toimintaa ja maa-alueiden käyttöä yhdyskunnissa

huomautus
Yhdyskunnalla tarkoitetaan selkeästi rajattavissa olevaa suppeahkoa aluetta, jossa jokin ihmisyhteisö elää.

Yhdyskuntarakenne

Yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäistä rakennetta. Se sisältää väestön ja asumisen, työpaikkojen ja tuotantotoiminnan, palvelujen ja vapaa-ajan alueiden sekä näitä yhdistävien liikenneväylien ja teknisen huollon verkostojen sijoittumisen ja niiden keskinäisen suhteen. 

Maakuntakaavaehdotuksessa todetaan VE1:een kohdistuvista negatiivisista vaikutuksista: 

sosiaaliset vaikutukset korostuvat”.

YVAssa todetaan, VE1 Kehätie:

”Asumisen ja elinolojen näkökulmasta hankealueista tulisi valita se, joka aiheuttaa vähiten vaikutuksia läheiselle asutukselle ja häiriintyville kohteille.”

”Vaikutukset voivat tuoda muutoksia myös ihmisten elämäntapoihin tai koettuun elämänlaatuun.”

Salpakankaalla asukkaita on noin 13 000 ja kolmen kilometrin sisällä kaavaillusta jätteenkäsittelyalueesta heistä asuu YVA-selostuksen mukaan 7 271. Kaikilla etäisyyksillä (1, 2 ja 3 km) asutusta on moninkertaisesti muihin hankevaihtoehtoihin nähden, osin monikymmenkertaisesti. 

Myös kouluja, päiväkoteja, matkailualan yrityksiä, ravitila/hevoshoitola (ei merkitty karttaan) ja muita herkkiä kohteita on VE1:n vaikutusalueella toistakymmentä, muun kolmen hankevaihtoehdon vaikutusalueella: kaksi – yksi – ei yhtään. 

Jätteenkäsittely- ja kaatopaikka-alueen rakentamiseen ja toimintaan liittyvät riskit ja haitat (kuten palot, rakennus- ja purkujätekasojen hajut, seula-alitekasojen ja kierrätysasfalttiaseman hajut) vaikuttavat ihmisten elämään, elin- ja asumisympäristön laatuun ja viihtyisyyteen.

Kaikki säämallinnukset ja arviot on tehty vuosien 2016-2018 tietojen perusteella. Tulevaisuuden sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen tai rankkasateiden yleisyydestä, rajuudesta tai kestosta ja niiden vaikutuksista ei ole tietoa.

Sekä VE1:n rakennusvaihe että toiminta vaikeuttavat merkittävästi myös ihmisten elämänhallintaa.  

VE1 vaikeuttaa asuntojen myyntiä: pidentää myyntiaikoja ja alentaa asuntojen hintoja. Kuka ostaa asunnon Tikkakalliosta tai kuntakeskuksesta – varsinkaan sen eteläisistä osista.  

Hollolan kunta on myynyt tontteja Salpakankaan eteläisiltä uusilta omakotialueilta (Perhoslehto 1 ja 2 sekä Esa-äijän tie: omakotitontteja 71, paritalotontteja 3) ja samaan aikaan aktiivisesti hakenut jätekeskusta Kehätien alueelle. Tontin ostajille ei kerrottu jätteenkäsittelyalue- ja kaatopaikkahankkeesta.

Valtioneuvosto kirjoittaa päätöksessään valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista:

Kulttuuri- ja luonnonarvojen säilyminen edistää asuinympäristöjen viihtyvyyden lisäksi myös elinkeinojen, esimerkiksi matkailun vetovoimaisuutta.

Hollolan kunta päätti (kh 3.9.2018) ottaa osaa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaan Maisa – maiseman arvo -hankkeeseen (1.8.2018 – 31.12.2020)

”Luontoympäristön monimuotoisuus avaa monia mahdollisuuksia ns. luonnon ekosysteemipalvelujen kehittämiseen, jolla tarkoitetaan luonnon tarjoamia palveluita ja tuotteita, jotka ovat tärkeitä ja jopa edellytyksenä ihmisen ja yhteiskuntien hyvinvoinnille.

Luonnon ja kulttuuriympäristön tarjoamat ekosysteemipalvelut, luontolähtöiset, terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut ovat kasvava toimiala, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita sekä hyvinvoinnistaan että luonnossa liikkumisesta. Maiseman rooli luontokokemuksessa on tärkeä.”

Hollolassa Maisa-hanke kohdistuu maaseutuun lähellä kuntakeskusta ja Hämeenkosken alueelle. Hankkeessa kannustetaan maanomistajia ”pitämään yllä arvokkaita maisema-alueita sekä tunnistamaan ja hyödyntämään maisemaan liittyvien uusien merkityssisältöjen, kuten maiseman ja luonnon monimuotoisuuden, näköalan ja luonnon hiljaisuuden mukanaan tuomia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja ansainta- ja liiketoimintamahdollisuuksia”.

Samaan aikaan kunta suunnittelee jätteenkäsittelyaluetta kuntakeskuksen läheisyyteen ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (Vesalan, Nokkolan, Untilan ja Utulan kylien viljelymaisema-alue) jamaakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen (Vesala-Korpikylä) naapuriin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki:

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä.

YVA-selostus, VE1:

Maa- ja kallioperään kohdistuvan muutoksen voimakkuus on suuri (merkittävä topografian muutos, kun alueen korkein kohta madaltuu nykyisestä 33 metriä ja matalimmat alueet tulevat nousemaan 9 metriä).

YVA-selostus:

VE1 Kehätie: ”Haitallisin neljästä tutkitusta vaihtoehdosta viheralueiden ydinalueiden ja toiseksi haitallisin toiminnallisen kytkeytyneisyyden (luonnon monimuotoisuuden) kannalta. Haitallisin, kun kaikkien ekosysteemipalveluiden tarjontaa on tutkittu kokonaisuutena. Hanke lisää metsien pirstoutumista. Alueella on kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta kohdetta (puro, korpi) (Huom. vesistövaikutukset). Hankkeella on vaikutusta ekologisiin yhteyksiin (Koivusillanjoki ja Melkkaanoja).

Hankkeella on vaikutusta ekologisiin yhteyksiin (Koivusillanjoki ja Melkkaanoja) myös yhteisvaikutusta Nostavan logistiikka-alueen asemakaavan kanssa häiriön lisääntyessä.”

Melkkaanoja ja Koivusillanjoki ovat pintavesiä. 

Valtatie 12 Lahden eteläinen kehätie Tiesuunnitelman laatiminen 

s. 29   Suunnittelualueen länsiosan purot ja joet sijaitsevat Hollolan kunnan alueella ja itäosan purot Lahden kunnan alueella. Suunnittelu-alueen pintavedet lännestä itään on lueteltu alla. 

• Melkkaanoja (puro, Hollola) 

• Koivusillanjoki (puro, Hollola) 

• Vähäjoki ja uoman länsipuolen noro (joki, noro Hollola) 

• Luhdanjoki (joki, Hollolan ja Lahden rajalla) 

• Porvoonjoki (Joki, Lahti) 

• Paskurinoja (puro, Lahti) 

• Liipolan lähde (lähde, Lahti) 

• Vartio-oja (puro, Lahti)

Koivusillanjoki on pintavesi myös Nostavan logistiikka-alueen kiviaineksen ottoa varten tehdyssä YVA-selostuksessa.

Pintavesimuodostuman määritelmä:

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

Maakuntakaavaehdotuksen selostus:

Kierrätyspuiston sijaintia kartoitettiin paikkatietoanalyysin perusteella ja analyysissä suljettiin pois alueita, jotka olivat lähellä asutusta, palveluja, vesistöjä tai suojelualueita. Eri toiminnoille sovellettiin erilaisia etäisyyksiä, jota lähempänä kierrätyspuisto ei voisi sijaita.

Seudullisen tarkastelun arviointikriteerit

Pintavedet 500 m 

Maisema-alueet 1000 m 

Lahden seudun kierrätyspuiston sijoituspaikkaselvitys, 8.12.2017 (Sito Oy) s. 3

Aiemmat työvaiheet ja niiden vaikutus tähän työhön

Kierrätyspuiston sijaintia on kartoitettu aiemmin paikkatietoanalyysin perusteella kunkin kunnan alueella (Ramboll,2016). Analyysissä pois suljettiin alueita alla esitettyjen kriteerien perusteella. Esimerkiksi haja‐asutusalueilla, joissa on asutusta alle 500 metrin päässä, on rajattu ulos tarkastelusta. Vastaavasti taajama‐alueilla, joissa on asutusta alle kilometrin päässä, on rajattu ulos. Mikäli mikään alla olevista kriteereistä täyttyy, alueelle ei ole esitetty kierrätyspuiston sijaintipaikkavaihtoehtoja.

Pintavedet                                500 m

Valtakunnallisesti arvokkaat                 1000 m

maisema‐alueet ja

maakuntakaavan maisema‐alueet

LAHDEN KAUPUNKI

SEUDULLINEN KIERRÄTYSPUISTO

MAHDOLLISET SIJAINTIPAIKAT

RAMBOLL   LAHDEN KIERRÄTYSPUISTOHANKE        22.8.2016

Analyysissä on pois suljettu alueet vieressä

esitettyjen kriteerien perusteella.

• Pintavedet 500 m

• Maisema-alueet 1000 m

Poissulkevaa pintavesien kriteeriä ei ole noudatettu.

Maakuntakaavaehdotuksen selostuksessa lukee:

Hankealuetta lähimpänä sijaitsevaan maakunnallisesti arvokkaaseen Vesalan-Korpikylän kulttuurimaisema-alueeseen kuuluvan Utulan kylän viljelysalueet ovat lähimmillään noin 800 m etäisyydellä hankealueen luoteisreunasta.

Alue on voimassa olevassa maakuntakaavassa merkinnällä ”kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokas alue”. 

Poissulkevaa maisema-alueiden kriteeriä ei ole noudatettu.

Maakäyttö- ja rakennuslaki toteaa maakuntakaavan sisältövaatimuksissa: on kiinnitettävä erityisesti huomiotamaiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

YVA-selostus:

Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin: Taajama-asutuksen sijaitessa kohtalaisella etäisyydellä

alueella on myös virkistyksellistä arvoa. Virkistyskäytössä olevat alueet supistuvat ja virkistyksen mielekkyys voi vähentyä.”

Maakuntakaavaehdotuksen selostus: Melu- ja pölyvaikutuksista johtuen hankkeella on vaikutuksia virkistyskäyttöön myös rakennettavan alueen lähiympäristössä.

Maakuntakaavaehdotuksen selostus:

Jätteenkäsittelyalueen sijainnilla ei ole vaikutuksia maakunnalliseen tai seudulliseen virkistysalueiden riittävyyteen. Alueella ei ole maakuntakaavassa virkistysaluevarauksia eikä alueella ole yleisiä ulkoilureittejä. Maakunnallisesti merkittävä Koivusillanjoen ekologisen verkoston viheryhteys turvataan.

VE1 estää nykyisen jokamiehenoikeudella tapahtuvan virkistyskäytön alueella ja sen ympäristössä.

Hyvään elinympäristöön kuuluu lähiluonto – luonto, joka on kävelymatkan päässä, jonne pääsee ilman, että sinne täytyy mennä autolla, bussilla tai muulla liikennevälineellä.

Virkistäytyä voi muuallakin kuin vain valmiiksi rakennetuilla reiteillä, pururadoilla, telinepuistoissa tms. – itse asiassa se on suotavaakin. Ympäröivä luonto lisää merkittävästi myös asumisviihtyvyyttä.

MAISA-hankkeessa todetaan: Useat tutkimukset osoittavat, että metsillä ja luontoympäristössä liikkumisella on useita terveysvaikutuksia, kuten verenpaineen aleneminen, sykkeen ja stressihormonin määrän lasku. Lisäksi luontoympäristössä liikkuminen vahvistaa vastustuskykyä ja voi suojata allergioilta. Lisäksi metsä- ja luontoympäristöt vaikuttavat positiivisesti mielialaan, itsetuntoon ja stressinsietoon.

Valtioneuvosto kirjoittaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista:

Merkittävä osa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä luonnonarvoista samoin kuin arvokkaista yhtenäisistä luonnonalueista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja sitä koskevien kansainvälisten velvoitteiden kannalta on tärkeää, että luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet ja ekologiset yhteydet otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa eikä niitä pirstota tarpeettomasti muulla alueidenkäytöllä. Ekologisten yhteyksien merkitys on tärkeä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta, koska ne mahdollistavat lajiston siirtymisen uusille elinalueille ilmaston lämmetessä. 

Kaupungistuminen, luonto- ja kulttuurimatkailun kasvu, ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen sekä luontoliikunnan tärkeä merkitys kansanterveydelle lisäävät virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden tarvetta. Tämän vuoksi alueidenkäytössä on tarpeen kiinnittää huomiota laadultaan ja tavoitettavuudeltaan hyvien virkistysalueiden riittävyyteen ja virkistysyhteyksien jatkuvuuteen.

YVA-selostuksessa todettiin VE1 Kehätie: Haitallisin neljästä tutkitusta vaihtoehdosta viheralueiden ydinalueiden ja toiseksi haitallisin toiminnallisen kytkeytyneisyyden (luonnon monimuotoisuuden) kannalta. Haitallisin, kun kaikkien ekosysteemipalveluiden tarjontaa on tutkittu kokonaisuutena. Hanke lisää metsien pirstoutumista.

YVA s.260:VE1 sijoittuu yli 100 ha:n luonnon ydinalueellle

Strategisen yleiskaavan 2020 luonnos, ruskea on asutusta

   

FCG: Kehätien alueen ympäristössä sijaitsevat Vahvistetut asemakaavat: Nostavan logistiikka-alue

        

VE1 sijoittuu yli 100 ha suuruiselle luonnon ydinalueelle. Sen lähiympäristössä ei ole muita isoja, yhtenäisiä luonnon ydinalueita. VE1:n rakentamisen myötä tämä luonnon ydinalue tuhoutuu, viheralueiden kytkeytyneisyys rikkoutuu ja luonnon monimuotoisuus kärsii. Tämän lisäksi kaakossa oleva ”niemeke” jää Nostavan logistiikka alueen alle ja pohjoisessa VE1:n pohjoispuolelle levittäytyy uudessa Hollolan strategisessa yleiskaavassa (SYK 2020 luonnos) noin 150 ha kokoinen jätteenkäsittelyn mahdollistava teollisuusalue (TP)  ja lisäksi teollisuuden ja palvelujen alue (TPY). 

Maakuntakaavaehdotuksen selostus:

Maakunnallisesti merkittävä Koivusillanjoen ekologisen verkoston viheryhteys turvataan.

Rakentamisvaiheen maansiirto- ja muut rakennustyöt vaarantavat sekä Koivusillanjoen, joka Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan edustaa erittäin uhanalaista luontotyyppiä, että Melkkaanojan, joka edustaa koko maassa silmälläpidettävää ja Etelä-Suomessa uhanalaista, vaarantunutta luontotyyppiä.

VE1:n ja Nostavan logistiikkakeskuksen rakentamisen ja toiminta-ajan haitallisia yhteisvaikutuksia ei ole tutkittu. Logistiikkakeskuksen asemakaavaan on muun muassa merkitty logistiikka-aluetta palvelevia tieyhteyksiä, jotka osaltaan uhkaavat geneettisesti alkuperäisen taimenen elinoloja.

Tavoite luonnon ja sen monimuotoisuuden vaalimisesta ei toteudu eikä ainoa pohjois – eteläsuuntainen viheryhteys (Koivusillanjoen alue) ole riittävä eliölajien ekologisena yhteytenä eikä ihmisten virkistysyhteytenä.

Vt 12 ohitien ja Koskimyllyntien välinen luonnontilainen alue tuhoutuu Riihimäentieltä aina Nostavalle saakka.

Valtioneuvosto toteaa päätöksessään valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, että

sijaintiratkaisut ovat yleensä taloudellisempia kuin alueiden toteuttamisen jälkeen tehtävät toimenpiteet.

Jätteenkäsittely- ja loppusijoitusaluetta tunnutaan väkisin vietävän VE1-alueelle – asenteella: rakennetaan ensin ja katsotaan sitten. VE1 kehätien vaihtoehto (71,5 milj.€) on jo tässä vaiheessa merkittävästi kalliimpi kuin muut. Ilmeisesti näinä niukkuuden aikoina rahaa kuitenkin riittää.

VE1:n yhteydessä puhutaan VE1:n sijoittuvan Nostavan logistiikkakeskuksen viereen. Asiasta annetaan kuva, että  logistiikkakeskus olisi jo rakennettu ja toiminnassa. Mitään ei ole vielä rakennettu.

VE1 Kehätien, Nostavan logistiikkakeskuksen ja uuden vt 12 ohitien yhteisvaikutuksia asutukselle ja luonnolle ei ole arvioitu asianmukaisesti.

Päijät-Hämeen jätteenkäsittely- ja kaatopaikka-alueen sijoittamisessa ja suunnittelussa on ensisijaisesti ja ainoastaan otettu huomioon yritystoiminnan ja Lahden kaupungin tarpeet ja vaatimukset. 

Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy toteaa lausunnossaan(20.8.2020): ”on tärkeää, että uusi kierrätyspuisto

suunnitellaan yritystoiminnan lähtökohdista”.

Lahden kaupunki kirjoittaa  hankeprosessin eri vaiheissa antamissaan lausunnoissa muun muassa:

”kaavoitusviranomainen haluaa kaupungin valmisteluvaiheen lausunnon mukaisesti tuoda esiin Lahden asemaa CDP-järjestön maailman johtavien ilmastokaupunkien listalla ja

Lahden nimeämistä Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuodelle 2021. Lahti on sitoutunut kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin. Lahdesta tulee hiilineutraali vuonna 2025, ensimmäisenä kaupunkina Suomessa ja lisäksi tavoitteena on olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen ei päästä, ellei kaikkia resursseja ja materiaaleja saada viisaaseen käyttöön ja kiertämään.”

Niinpä Lahden valinta on VE1 Kehätien alue.

Päijät-Hämeen asukkaista  (30.6.2020: 199 446) 60% asuu Lahdessa ( 30.6.2020: 119 884) ja suurin osa maakunnan jätteistä tuotetaan siellä. 

Uuden jätteenkäsittely- ja kaatopaikka-alueen perustamisessa VE1 alueelle ei täyty jätteenkäsittelylain edellyttämä jätteen käsittelyn läheisyysperiaate eikä uusi alue hillitse jätteen tuottamista.

Tarkoituksena on perustaa kansallisen tason jätteenkäsittelykeskittymä. Jätteenkäsittelytoiminta pyörii markkinaehtoisesti. Keskustelua siitä, tuodaanko jätettä käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi muista maakunnista – varsinkin Uudeltamaalta –  käytiin jo silloin, kun tätä ”kierrätyspuistoa” kaavailtiin Nastolaan (Kirviä, Montari).

Etelä-Suomen Sanomat (24.5.2016): Liiketoiminnan pitäisi olla aika merkittävää, että toiminta ylipäätään olisi kannattavaa.” (erityisasiantuntija, P-H liiton tuolloinen edustaja)

ESS (5.12.2017) sama totesi: ”Mistä kannattaa kuljettaa, sieltä tuodaan. Yritys päättää tällaiset asiat itse.”  

ESS 28.10.2020: ”Tuleeko kiertotalousalue maakunnan jätteiden tarpeisiin vai onko ajatuksena tuoda jätteitä laajemmalta alueelta?”  Päijät-Hämeen Jätehuollon edustajan mukaan kiertotalous on maakuntatasoa laajemman alueen toimintaa.

Maakuntakaavaehdotuksen selostuksessa lukee: 

Kierrätyspuistossa tullaan käsittelemään pääosin Päijät-Hämeen alueella muodostuvia materiaaleja. Alueelle voidaan tuoda myös jätemateriaaleja muualta Suomesta, jos niiden käsittely kierrätyspuiston alueella on teknis-taloudellisesti järkevää. Näiden jätteiden määrä on YVA:ssa arvioitu vähäiseksi. Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikkavaihtoehtojen liiketoiminnallinen toteutettavuus -selvityksen mukaan kiertotaloutta palveleva jätteenkäsittelyalue on pääkaupunkiseudun keskittymien näkökulmasta liian kaukana. Materiaalien kuljetuskustannukset muodostuvat suuriksi.

Tätä varten saatiin Uudenmaan liitolta lausunto maakuntakaavaehdotuksesta 14.8.2020: ”Pääkaupunkiseudun keskittymien näkökulmasta Kehätien alue on kaukana, koska materiaalien kuljetuskustannukset ja kuljetuksien hiilidioksidipäästöt muodostuvat suuriksi.”

Onko perusteltua tarvetta perustaa luonnon ydinalueelle uutta ja suurta kansallisen tason jätteenkäsittelyaluetta. 

Useissa yhteyksissä on esitetty – ja perusteltu –  VE0+ -vaihtoehtoa, missä jo olemassa olevaa Kujalan jätekeskusta ja sen tarjoamia synergiaetuja hyödynnettäisiin. 

Muun muassa Lahden kaupunki lausui Lahden seudun kierrätyspuiston YVA-selostuksesta (Kaupunginhallitus 02.03.2020): 

VE0+:aa ei ole ympäristövaikutustenarvioinnissa tarkasteltu.

Vaikka mikään YVA:n vaihtoehdoista ei toteudu, Kujalan alue kuitenkin kehittyy ja voisi jonkin verran laajentua. Toisin kuin YVA-selostuksen kuvassa 2 on esitetty, Kolavan pohjavesialue ei ole vuoden 2018 muutoksen jälkeen enää luokiteltu pohjavesialue. Toimintojen sijoittumisen tutkimista länteen vajaasti toteutuneelle Kujalan logistiikka-alueelle tai jonkin verran myös Kujalan alueen pohjoispuolelle olisi hyvä tarkastella. Hakkuutähteiden, energiapuun huoltovarmuuspolttoaineen ym. materiaalien käsittely myös hajautettuna voi olla ympäristönsuojelullisesti perusteltua.

Pippo-Kujala alueelle kaavoitetaan tontteja yritystoiminnalle. 

Kujalassa toteutuisi Lahden jätteenkäsittelyn läheisyysperiaate. 

Ensi vuonna Päijät-Hämeeseen liittyvä Iittikin on lähempänä Lahtea, samoin kiertotalouteen panostavat opinahjot LUT ja LAB.

VE0+:ssa kuljetusmatkat lyhenisivät, päästöt pienenisivät ja rakennuskustannuksetkin olisivat pienemmät mutta mikä tärkeintä: luontoa säästyisi.

YVA:n mukaan

VE1 Kehätien vaihtoehdon vaikutus asutukseen ja ihmisten elinoloihin ja elämänhallintaan on negatiivisin.

VE1 Kehätien vaihtoehdon vaikutus maa- ja kallioperään on suurin.

VE1 Kehätien vaihtoehdon vaikutus ekosysteemipalvelujen tarjontaan on haitallisin.

Tuotiin jätteitä Uudeltamaalta ja/tai muista maakunnista käsiteltäväksi ja loppusijoitettavaksi tai ei,

VE1 Kehätie ei ole hyväksyttävä paikka jätteenkäsittely- ja loppusijoitustoiminnalle eikä

Päijät-Hämeen jätteenkäsittelyalueen vaihemaakuntakaavaehdotusta tule hyväksyä.

Hollolan ympäristöyhdistyksen jäsen