Sijainti: Pääsivu / Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri kerää mustikkatarinoita, reseptejä ja tietoja valkoisista mustikoista

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri kerää mustikkatarinoita, reseptejä ja tietoja valkoisista mustikoista

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri kerää mustikkatarinoita, reseptejä ja tietoja valkoisista mustikoista

Valkoisia mustikoita Tuuloksessa 2016. Kuva: Heli Jutila.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin vuoden 2017 teemalaji on mustikka (Vaccinium myrtillus). Se on havumetsien valtavarpu, jonka mukaan on nimetty tuoreen kankaan kasvillisuustyyppi eli ns. MT eli myrtillus-tyyppi. Mustikka on vähentynyt pääosin metsätalouden seurauksena. Mustikka tiputtaa ruskaantuvat lehdet syksyllä ja talven vihreinä säilyvät versot tarvitsevat lumisuojan pakkasilta. Vihreät versot ovat tärkeää talviravintoa mm. poroille, hirville, jäniksille ja myyrille. Mustikka kukkii varhain keväällä lehtien puhjetessa. Kukinnan onnistumiselle on tärkeää, ettei halloja esiinny ja riittävästi pölyttäjiä on liikkeellä. Mustikkaa pölyttävät kimalaiset, kärpäset ja kovakuoriaiset.

Mustikka marjoo heinäkuusta lokakuulle kangasmetsissä ja korvissa. Mustikassa on erittäin paljon flavonoideihin kuuluvia antosyaaneja, joilla on solujen haitallisia hapetusreaktioita estäviä eli antioksidanttivaikutuksia. Mustikan marjat sisältävät A- ja B-vitamiineja, mangaania, kuitua ja flavonoideja. Mustikat ovat hyviä C- ja E-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä. Mustikka on toiseksi tärkein kaupallinen luonnonmarjamme ja sitä kerätään vuosittain 150-250 miljoonaa kiloa.

Mustikka on merkittävä satomarja ja sillä on terveysvaikutuksia. Mustikan tummansiniset marjat sisältävät antosyaniinia, jonka tiedetään vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien, silmäsairauksien ja syövän riskejä. Mustikan on todettu suojaavan muistisairauksilta, Alzheimerin taudilta sekä UV-säteilyn haitoilta. Mustikan lehdistä tehty tee alentaa verensokeria.

Mustikan valkoiset marjat ovat melko harvinaisia ja hämmästyttävät löytäjäänsä. Valkoisista marjoista puuttuu sininen väriaine eli antosyaniini geenimuunnoksen seurauksena. Mustista, nk. korpi- tai variksenmustikoista, puuttuu vahapeite. Aiemmin tietoja valkoisesta mustikasta oli noin kahdestakymmenestä paikasta.

Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri kerää tietoja valkoisista mustikoista. Vastaajien toivotaan lähettävän seuraavat tiedot valkoisista mustikkahavainnoistaan: Havaintoaika, -paikka (kunta, kylä, koordinaatit tai esiintymämerkintä Kansalaisen karttapaikkapalveluun sijoitettuna), havaintopaikan kasvillisuustyyppi, valkoisen mustikkakasvuston koko (pituus ja leveys, arvio neliömetreistä), valkoisten mustikan marjojen määrä sekä havainnot valkoisista marjoista suhteessa sinisiin. Saatujen tietojen perusteella saadaan tietoa valkoisten mustikoiden yleisyydestä ja esiintymisestä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri haluaa tuoda esiin mustikan merkitystä metsäekosysteemille ja mustikan terveysvaikutuksia. Tämän vuoksi se kerää tänä vuonna kuvauksia mustikkaretkistä sekä mustikkareseptejä. Parhaat mustikkatarina ja –reseptit sekä valkoiset mustikkahavainnot palkitaan luontoaiheisella lahjalla.

Mustikka marjoo varsin runsaana ainakin Kanta-Hämeessä, joten nyt kannattaa lähteä mustikkaan!

 

Lisätietoja:

FT Heli Jutila, 040-1636 073, heli.m.jutila@gmail.com

Aluesihteeri Karri Jutila, 050-5768 953, karri.jutila@sll.fi

Toimita mustikkahavainnot, -reseptit ja tarinat ym. osoitteisiin.