Tärkeiden luonto- ja virkistysarvojen ohella kosteikoista löytyy myös monipuolista kulttuuriperintöä, kirjoittavat Sallamaria Tikkanen ja Päivi Kankkunen Museovirastosta.

Rahkasammalesta povataan isoa vientituotetta. Sitä mainostetaan ekologisuudella ja nopealla uusiutumisella. Mainoslauseet eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen kertoo, miksi.

Yrttiterapeutti Henriette Kress esittelee muutaman soilta löytyvän hyötykasvin. Näillä resepteillä saat apua niin yskään kuin ruuansulatusvaivoihin - muista kuitenkin kerätä kasveja vastuullisesti!

Luonnonsuojeluliitto on vuosien saatossa kamppaillut onnistuneesti useiden soiden säilyttämisen puolesta. Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen esittelee kaksi pelastunutta suota, joita kannattaa lähteä katsomaan.

Elinympäristöjen hupeneminen ja ilmaston lämpeneminen ovat huono yhdistelmä, joka näkyy monen vielä hiljan varsin yleisen suoperhoslajin taantumisena, kertoo Perhostutkijain seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila.

"Suot ovat olennainen osa suomalaista kansallismaisemaa ja luontomme monimuotoisuutta. Valitettavasti suoluonnolla ei mene hyvin. Turpeenkaivuu kuuluu soiden monimuotoisuutta uhkaaviin tekijöihin, ja siksi Suomen on päästävä irti turpeesta", kirjoittaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Turpeen pitäminen suossa pitää suoluonnon elossa, ja elävä suoluonto mahdollistaa elämän lukuisille lajeille. Siksi turpeen kaivaminen on lopetettava ja soidensuojelua edistettävä. Keinoja siihen on olemassa, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Energiamurros tarvitsee lisää vauhtia turpeesta luovuttaessa. Kaukolämpöyhtiöiden pitää siirtyä polttamisesta ympäristö- ja hukkalämpöön, arvioi Suomen ympäristökeskuksen Karoliina Auvinen.

Valtionyhtiöiltä odotetaan vastuunkantoa ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Tämä on vaikea yhtälö Vapolle, jonka liikevaihto on vahvasti kiinni turpeessa. Miltä näyttäisi 1,5 asteen politiikan mukainen Vapo, kysyy Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Rauno Ruuhijärven elämäntarina kietoutuu Suomen soidensuojelun ympärille. Ruuhijärvi, 90, on nähnyt Suomen luonnonsuojelusta kaiken – ja vaikuttanut vielä enemmän.

Päästöoikeuden tuleva hinta ei välttämättä yksinään riitä lopettamaan ilmastolle, luonnolle ja vesistöille haitallista turpeen polttoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen kaikki skenaariot sisälsivätkin myös turpeen veronkorotuksen. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä turpeen poltolle tulisi asettaa selkeä päättymispäivä. Liitto ajaa turpeen polton lopettamista viime viikolla julkaistulla Irti turpeesta -kansalaisaloitteella.

"Turvetta ei voi kaivaa soilta sateisina päivinä. Tietäen Suomen kesien sateisuuden tuntuukin hieman ironiselta, että turpeen käyttöä perustellaan energian huoltovarmuudella kriisiaikojen varalta", kirjoittaa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisee tänään kansalaisaloitteen turpeen energiakäytön lopettamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Selkeä lopetuspäivä turpeenpoltolle hyödyttäisi sekä ilmastoa, luontoa että vesistöjä. Hallittu muutos puhtaaseen energiaan takaisi oikeudenmukaisen siirtymän myös turvealalla työskenteleville.

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2021 ei ota selkeää kantaa turpeen verotukseen. Tänä vuonna turpeen verotuki on 172 miljoonaa euroa. Turpeesta luopumiseen tarvitaan ennakoitavuutta, joka varmistetaan parhaiten lailla.