Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ympäristölle ja vesistöille haitallisia toimia, jotka eivät ole linjassa Suomen ilmastotavoitteiden tai Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Työryhmä jätti mietintönsä tänään.

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän toimenpide-ehdotuksiin sisältyy ympäristölle ja vesistöille haitallisia toimia, jotka eivät ole linjassa Suomen ilmastotavoitteiden tai Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

Selkeä yhteinen aikataulu, investointituki polttoon perustumattomiin energiaratkaisuihin, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hyödyntäminen ja metsäbiomassan verotus johtaisivat hallitumpaan lopputulokseen kuin nykytila, jossa turpeen tulevaisuuden ennakointi on ollut vaikeaa. 

Irti turpeesta -kansalaisaloite, joka vaatii energiaturpeen polton lopettamista, on kerännyt 50 000 kannatusilmoitusta. Nimien tarkastuksen jälkeen aloite siirtyy eduskuntaan käsiteltäväksi.

Turvemaat ovat tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia ekosysteemejä, ja turpeen polttaminen energiana on jopa saastuttavampaa kuin hiilen polttaminen. Irlannin turvealueiden suojeluneuvoston toimitusjohtaja Nuala Madigan kertoo, miten soiden käyttö on muuttunut ja muuttuu Irlannissa.

Soiden ojittaminen heikentää vesienhallintaa ja vesien tilaa. Luontoa ja ilmastoa tuhoavalle turvetuotannolle on asetettava päättymispäivä, kirjoittaa WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen.

Pariisin ilmastosopimuksen solmimisen jälkeen kenenkään ei pitäisi olla yllättynyt siitä, että fossiilisista polttoaineista pitää luopua pian. Tämä koskee myös turvealaa. Luonnonsuojeluliitto kysyy, miten turvealalla on valmistauduttu väistämättömään turpeen käytön loppumiseen. Luonnonsuojeluliitto esittää, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastolla tuetaan siirtymää turvetta kestävämpiin elinkeinoihin.

Turpeen poltolle olisi kannattanut asettaa takaraja jo kauan sitten, kirjoittaa Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.

Happikatoa, pilalle menneitä kutupaikkoja, elohopeaa kaloissa... Soiden ojituksen ongelmia kaloille ja vesistöille käsittelee Suomen vapaa-ajankalastajat ry:n kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju.

Ihmismieli haluaa aina lisää ja lisää. Planeetallamme on kuitenkin rajat, jotka ovat tulleet vastaan. Mitä isompi joukko vaatii näiden rajojen kunnioittamista esimerkiksi allekirjoittamalla Irti turpeesta -kansalaisaloitteen, sitä helpompi muiden on tulla mukaan, kirjoittaa oppikirjailija ja Psykologien ilmastorintaman aktiivi sekä kampanjatiedottaja Kia Aarnio.

Suomelle helppo toimi luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on suoluonnon elvyttäminen. Siinä erityisen merkittävä teko olisi turpeennoston lopettaminen, kirjoittaa Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin puheenjohtaja Petteri Näreikkö.

Selkeät päätökset turpeen tulevaisuudesta toisivat selkeyttä myös yrittäjille, ja huomio voitaisiin kiinnittää siirtymäsuunnitelmien laatimiseen. Niiden avulla varmistettaisiin, että ihmisten toimeentulosta pidettäisiin huolta, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Liisa Toopakka.

Hallittu irtautuminen turpeesta olisi reilua turvealaa kohtaan ja tärkeä päätös ilmastotavoitteiden kannalta, kirjoittaa Greenpeace Suomen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen.

Finlandia-voittaja Anni Kytömäki on allekirjoittanut Irti turpeesta -kansalaisaloitteen, koska ihmiskunnan on mahdollisimman pian opittava tukeutumaan uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotalouteen.

GTK:n erikoistutkija Jukka Turunen huomauttaa, että pienetkin negatiiviset muutokset soiden hiilivarastoissa ja -nieluissa vaikeuttavat päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Hiilivarastoista suurin osa on maaperässä, ja siksi myös soiden hiilitaseesta pitäisi puhua.