Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / Viisi tapaa auttaa siiliä

Viisi tapaa auttaa siiliä

Viisi tapaa auttaa siiliä

Lämmin syksy on pitänyt siilejä liikkeellä ainakin eteläisessä Suomessa. Kokosimme vinkkejä siitä, miten voit auttaa piikikästä naapuriamme.

Siili on rakastettu pihanaapurimme. Monen lapsuusmuistoihin kuuluu sen kipityksen ja tuhinan seuraaminen pihapiirissä. Piikikkään palleron kohtaaminen on kuitenkin tullut harvinaiseksi, sillä siilien määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Liikenne ja myrkyt hävittävät siilejä, ja liian siistit pihat vaikeuttavat niiden elämää. Myös lauhat talvet ovat ongelma.

Alunperin siili tuotiin Suomeen. Sen ei ole kuitenkaan huomattu haittaavan suomalaisia alkuperäislajeja. Puutarhurille se on hyvä apuri, sillä se pitää tuhohyönteiset kurissa. Piikkipallero elääkin vain ihmisten muokkaamissa pihaympäristöissä ja ottaa siksi myös apumme vastaan. 

1. Tuhti talvidieetti

On tärkeää, että siilille ehtii kertyä riittävästi rasvakudosta ennen horrokseen menemistä syys–lokakuussa. Sitä voikin ruokkia esimerkiksi lihalla ja koiran- ja kissanruualla. Maitoa, liian suolaisia tai pilaantuneita ruokia tulee välttää. Puhdasta vettä on hyvä olla aina tarjolla.

2. Kauniita unia – siis talvihorrosta!

Siili vaipuu talvihorrokseen ja tarvitsee siihen turvallisen, kuivan ja lämmittävän pesäpaikan. Turvallisista talvipesäpaikoista on pula, sillä jopa puolet siileistä kuolee horrosjakson aikana. Siilille voikin rakentaa talvipesän. Se on pohjaton laatikko, johon tehdään kulkuaukko. Pesälaatikon pohjalle laitetaan kerros kuivia puunlehtiä, ja laatikko täytetään kuivalla heinällä. Talvipesä kannattaa sijoittaa kauas autoliikenteestä kuivaan paikkaan, johon sulavesi ei pääse valumaan sisään; siten asutetun pesän lämpötila pysyy vuorausten avulla pakkasen yläpuolella. Ohjeita: sll.fi/auta-siilia

3 Aurinko paistaa risukasaankin

Halliton hoitamattomuus on luontopuutarhurin periaate ja siitä ilahtuu siilikin. Lehtikomposti, risukasat, halkopinot ja lautakasat ovat sille sopivia piilopaikkoja. Kliinisen nurmikon sijaan siili ilahtuu niitystä, joka tarjoaa sille myös ravintoa – hyönteisiä. Ja sanomattakin selvää on, että hyönteismyrkyt eivät kuulu luontopihaan!

4. Sopiva hajurako

Siili on ihana naapuri ja tarkkailtava, mutta siitä ei ole lemmikiksi. Lapsille onkin hyvä opettaa, että siiliin tulee pitää sopiva etäisyys kuten muihinkin luonnonystäviin. Se tarvitsee rauhaa eikä siilin ei ole hyvä liikaa tottua ihmisiin, koska kaikki eivät ikävä kyllä ole sen ystäviä. 

5. Pii-paa-pii-paa!

Jos kohtaa sairaan tai loukkaantuneen siilin, tulee ensin varmistua, että siili on varmasti avun tarpeessa, jotta siiliä ei häiritse turhaan. Avun tarpeessa oleva siili tulee ottaa hoitoon tai sille tulee etsiä hoitaja. Eläinsuojelulain mukaan avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan.

Jos näet maan jäätymisen jälkeen siilin liikkeellä, on se luultavasti pulassa. Siili kuluttaa energiaa, jos se herää kesken horroksen ja jos sillä ei ole turvallista talvipesää, ei se selviä talven yli. Myös liian pienikokoiset siilit ovat vaikeuksissa: Painoa pitäisi olla vähintään 800 grammaa, jotta siili selviää talvesta.

Ohjeita siilien hoitoon:

 

(Verkkouutinen 29.9.2017)

Uutista on muokattu 12.10.2017. Ruokintaohjeista on poistettu kala ja ruuantähteet ja talvipesäkohtaa on täsmennetty sulavesien osalta.