Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / Norppalähettilästyö toi kiitosta ja kimurantteja kysymyksiä

Norppalähettilästyö toi kiitosta ja kimurantteja kysymyksiä

Suomen luonnonsuojeluliitto on vienyt alkuvuoden aikana norppatietoutta ja -elämyksiä kymmeniin kouluihin ja päiväkoteihin. Koulu- ja päiväkotivierailut ovat osa Saimaannorppa-LIFE-hanketta.

Norppalähettiläät Jannika Kemppi ja Juho Iso-Aho

Luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät Jannika Kemppi ja Juho Iso-Aho ovat vierailleet Pohjois-Karjalan ja Varkauden alakouluissa. Lisäksi saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen Etelä-Karjalan päiväkodeissa ja muutamassa alakoulussa. Koulu- ja päiväkotivierailut ovat osa Saimaannorppa-LIFE -hanketta.

Suomen luonnonsuojeluliiton norppalähettiläät ovat kiertäneet jo useina keväinä Saimaan alueen alakouluja. LIFE-hankkeen osalta Etelä-Savon kouluissa vierailtiin vuonna 2016, Etelä-Karjalan kouluissa vuonna 2017 ja tänä vuonna vuorossa oli Pohjois-Karjalan Saimaan alueen alakoulut sekä Varkaus Pohjois-Savon puolelta.

Juuri kiertueensa päättäneet norppalähettiläät Jannika Kemppi ja Juho Iso-Aho vierailivat maalis-toukokuun aikana 37 koulussa ja tavoittivat lähes 1600 lasta. Norppaoppitunnit olivat kouluille maksuttomia ja niitä pidettiin ensi sijassa 3.-4.-luokkalaisille, mutta joissain tapauksissa norppatietoa sai laajempikin yleisö aina eskareista kuutosluokkalaisiin.

Norppalähettiläiden koulukiertueen ohessa Luonnonsuojeluliiton saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen on vieraillut pyydettäessä erityisesti Etelä-Karjalan päiväkodeissa ja joissakin alakouluissa. Vierailuja tuli alkuvuoden aikana 18 kappaletta, ja niissä tavoitettiin noin 900 lasta. Yhteensä siis kevään aikana saimaannorppa on tullut tutuksi noin 2500:lle lapselle.

Norppalähettilään saappaissa on ilo työskennellä

copy_of_pienoismallinorpanpesasta.jpg
Saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiaisen valmistama pienoismalli norpan pesästä

Mukanaan norppatunneille lähettiläät veivät kuvia, videoita ja rekvisiittaa, joiden avulla lapset perehtyivät norpan elämään.  Vastaanotto oli innostunut ja kiinnostunut. ”Lapset kyselivät paljon ja halusimme antaa heille siihen aikaa ja mahdollisuuden. Heiltä tuli välillä myös aika kimurantteja kysymyksiä kuten montako hammasta norpalla on, milloin kuutit vaihtavat karvansa ja mistä norpan iän voi tietää,” norppalähettiläät kertovat.

Vaikka Pohjois-Karjala ei ole kaikkein keskeisintä norppa-aluetta, lapsilla oli jonkin verran omakohtaisia kokemuksia norpista. Erityisesti Rääkkylässä ja Varkaudessa, missä norppa pesii, lapsilla oli havaintoja norpista.

Jo toista vuotta norppalähettiläänä toimivalle Jannika Kempille työ norppalähettiläänä on ollut unelmahomma. ”Valmistuin juuri biologiksi ja käytän paljon vapaa-aikaa luontoon ja eläimiin liittyvien asioiden parissa, joten saimaannorppa oli minulle ennestään tuttu lajina ja myös suojelukohteena”, Jannika kertoo.

Uutena norppalähettiläänä tänä vuonna työskennellyt Juho Iso-Aho on koulutukseltaan nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja. Hänestä norppalähettilään työssä parasta oli työskentely norpasta innostuvien lasten parissa.  Saimaan rannalta kotoisin olevalle Juholle norppa ja Saimaa ovat olleet tärkeitä pienestä pitäen, mutta norppalähettilään työn kautta suhde norppaan syventyi entisestään.

Norppalähettiläiden työ koostui kouluvierailujen lisäksi viestinnällisistä töistä, kuten päiväkirjan kirjoittamisesta, raportoinnista ja videoblogista, jonka videot löytyvät Suomen luonnonsuojeluliiton YouTube-kanavalta. ”Useimmiten vierailimme yhtenä päivänä yhdellä koululla, jossa pidimme tavallisesti yhdestä kolmeen tuokiota. Koimme työn hyvin palkitsevaksi, sillä saimme kantaa kortemme kekoon ainutlaatuisen norpan hyväksi. Pikku erikoisuus oli se, että videopuhelinyhteydellä vierailimme myös Espoon Saunalahden koululla, josta lapset saivat kysellä meiltä saimaannorppaan ja Saimaaseen liittyviä kysymyksiä.”, norppalähettiläät sanovat.

Norppatunneille riittää kysyntää

Opettajille tehtiin vierailujen jälkeen palautekysely. Palautteessa kiiteltiin norppalähettiläiden tapaa tuoda norppatietoutta lapsille sekä ylipäätään sitä, että kouluilla oli mahdollisuus saada asiantuntevat vieraat kertomaan saimaannorpan elämästä lapsille. Opettajilta tuli myös selkeä viesti, että tällaisia asiantuntijavierailuja kaivattaisiin enemmän.

”Yli 90% vastanneista opettajista toivoi enemmän koulujen ulkopuolista tarjontaa ympäristökasvatuksen osalta”, norppalähettiläät kertovat.

Norppalähettiläiden työ on tärkeä osa norpansuojelutyötä, sillä nykyiset koululaiset ratkaisevat norppien kohtalon tulevina vuosikymmeninä. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen nisäkäs, jota esiintyy vain Saimaalla. Suojeluvastuu on siis yksin suomalaisilla. Suojelutoimien ansiosta norppakanta on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta niiden jatkuminen tulevaisuudessa on norpan selviytymisen kannalta välttämätöntä. Norppalähettiläiden toiveissa onkin, että suojelumyönteisyys norppaa kohtaan yhteiskunnassa lisääntyisi ja suojelutoimia laajennettaisiin.