Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / Metsäbioenergian rajoittamaton kasvu on riski ilmastolle, vahvistaa tuore raportti

Metsäbioenergian rajoittamaton kasvu on riski ilmastolle, vahvistaa tuore raportti

Vastikään ilmestyneen kansainvälisesti arvostetun Chatham House -ajatuspajan selvityksen mukaan metsäbioenergian käytön lisääminen voi päästöjen vähentämisen sijaan lisätä niitä. Luonnonsuojeluliitto vaatii huomattavia parannuksia EU-komission esittämiin bioenergian kestävyyskriteereihin.

Pellettejä_US Department of Agriculture_CC BY 2.0
Pellettejä_US Department of Agriculture_CC BY 2.0

Euroopassa uusiutuvasta energiasta yli 60 prosenttia perustuu bioenergiaan ja EU-komissio tavoittelee uudella direktiivillä bioenergian osuuden kasvattamista. Bioenergia ei kuitenkaan ole ilmastoneutraalia ja erityisesti metsäbioenergian käytön lisäämisessä on riskejä.

Chatham Housen tuoreen raportin mukaan uskottavilla kestävyyskriteereillä voitaisiin välttää metsäbioenergian sudenkuopat, mutta nykyiset sekä nyt ehdotetut kriteerit ovat tähän aivan liian lepsuja.

“EU-komission ehdotukset tähtäävät päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen, mutta tavoitteiden toteuttamisen kannalta ehdotuksessa on kolme merkittävää puutetta”, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto- ja energia-asiantuntija Otto Bruun.

1. Bioenergian osuuden lisääminen perustuu tilastoilla pelailuun

“Komissio käyttää ehdotuksessa eri energiamuotoja vertailevaa elinkaarimallia, jossa bioenergian päästöihin lasketaan mukaan vain osan päästöistä, kuten kuivatuksesta ja kuljetuksesta syntyvät päästöt. Muilta osin bioenergia oletetaan nollapäästöiseksi. Tällä tavalla komission ehdotus uusiutuvasta energiasta sivuuttaa kokonaan esimerkiksi vaikutukset metsien ja maaperän hiilinieluihin. Bioenergian käytön ilmastoa lämmittävät vaikutukset jäävät piiloon eikä parempia vähäpäästöisiä metsäbioenergian muotoja voi erottaa huonommista”, sanoo Bruun.

2. Nielujen sivuuttaminen ongelma ilmaston kannalta

“Hiilinielujen kasvattaminen maailmanlaajuisesti on olennaista Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennysten saavuttamiseksi. Pariisin sopimuksessa myös EU ja Suomi sitoutuivat nielujen ja hiilivarastojen ylläpitämiseen. Nyt esimerkiksi pääministeri Sipilän johtaman hallituksen suunnitelmat lisätä hakkuita 15 miljoonaa kuutiota pelaavat suoraan tavoitteita vastaan. Ne tarkoittaisivat vuosittaisen metsien hiilinielun lähes puoliintuimista, minkä ilmastovaikutus vuosittain on suurempi kuin koko Suomen tie- ja lentoliikenteen yhteenlasketut päästöt. Nämä päästöt pitää ottaa huomioon päästöinä, vaikka Suomi yrittääkin estää tämän lähes vimmaisella lobbaamisella Brysselissä”, Bruun täsmentää.

3.  Ongelmalliset raaka-aineet tankeissa ja kattiloissa

“Komissio ei esityksessään rajoita edes ilmaston ja metsien monimuotoisuuden kannalta kaikkein ongelmallisimpien bioenergian raaka-aineiden käyttämistä. Näitä ovat kannot, järeä puu ja ruokakasvit, sekä luonnonsuojelualueilta peräisin oleva biomassa. Bioenergian kestävyyskriteerien puutteellisuus tarkoittaa että autoilijoille, energiantuottajille ja kotitalouksille jää raskas kuluttajan vastuu todellisista päästöistä ja ympäristövaikutuksista”, Bruun summaa.


Vuoden 2017 aikana punnitaan biotalouden ympäristöllinen uskottavuus. Suomen eduskunta käsittelee parhaillaan komission ehdotusta uusiutuvan energian direktiiviksi ja bioenergian kestävyyskriteereiksi. Lue Suomen luonnonsuojeluliiton lausunto direktiiviin sekä 20.1. julkaistut politiikkasuositukset bioenergian kestävyyden parantamiseksi. Nykyisin Suomessa poltettavasta metsähakkeesta 15 % on järeää puuta ja kantoja ja myös näitä tuetaan taloudellisesti. Luonnonsuojeluliitto vaatii kantojen ja järeän puun energiakäytön lopettamista.