Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Verkkouutiset / Jää kutsuu luontoretkeilijää - turvallisuudesta ei pidä tinkiä

Jää kutsuu luontoretkeilijää - turvallisuudesta ei pidä tinkiä

Kevättalven aurinko houkuttelee jäälle jalan, hiihtäen ja luistellen. Jääretki on elämys, kunhan varustautuu oikein ja huomioi vaaran paikat.

meren_jää_jpronkainen
Kuva: Jukka-Pekka Ronkainen
Luonnonystävälle jää on itsessään kiehtova elementti. Jää voi myös tarjota kulkureitin saariin ja muihin veden ympäröimiin kohteisiin, joihin pääsy on kesällä vaikeaa. Kevättalven auringonpaisteessa on mahtavaa nautiskella luonnonjäällä liikkumisesta niin kävellen, hiihtäen kuin vaikka retkiluistellen, kun ympärillä aukeaa avara talvinen maisema. Eväiden nautiskelu rantakalliolla tai saaressa kruunaavat jääretken.

Järvien jäätilannetta päivitetään Suomen ympäristökeskuksen kartalle. Itämeren jäätilannetta voi seurata karkealla tarkkuudella Ilmatieteen laitoksen jääkartasta. Mielenkiintoista tilannekuvaa tarjoavat myös Sentinel Hubin satelliittikuvat, jotka näyttävät jäämassojen liikkeen myös Suomen rannoilla.

Sentinel_hub
Jäätä Helsingin edustalla Sentinel Hub -palvelun satellittikuvissa.

Jään paksuusmittaukset antavat kuitenkin pelkästään yleiskäsityksen jäätilanteesta. Paikalliset vaihtelut ovat suuria myös yksittäisten vesialueiden sisällä. Ennen jäälle astumista on varmistuttava jään kantavuudesta sekä huolehdittava, että varusteet ja asenne ovat kunnossa.

Jäällä liikkuja tarvitsee mukaansa vähintään kaulaan ripustettavat jäänaskalit sekä metallipäisen kepin, jolla voi kokeilla jään kestävyyttä. Myös avun hälyttämiseen käytettävä pilli on syytä pitää mukana.

  • Jäällä liikkujan varusteisiin kuuluu myös kelluttavaksi pakattu selkäreppu, joka sisältää vesitiiviisti pakatut vaihtovaatteet. Puhelin pakataan vesitiiviiseen taskuun tai pussiin - kastuneella kännykällä ei voi hälyttää apua.
  • Varaudu myös auttamaan muita. Pakkaa mukaan köysi, heittoliina tai vahvaa narua muiden jäällä liikkuvien auttamiseksi.
  • Jos retkeilet tuttuja maisemia kauemmas, kompassi ja alueen kartta on syytä pakata mukaan.

Säänmukainen ja rittävän lämmin vaatetus on tärkeää paitsi paleltumisen ehkäisyn, mutta myös viihtyvyyden kannalta. Jäällä on tuulista, mikä kannattaa huomioida pukeutumisessa. Lämmin aluskerrasto ja kasvot peittävä kauluri tai huivi ovat hyviä varusteita. Kevätauringon paistaessa kirkkaasti kannattaa suojata silmät ja kasvot aurinkolaseilla ja suojavoiteella.

Varmistu jään kestävyydestä

Liiku ainoastaan jääpeitteellä, jonka kantavuudesta olet varma. Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä. Varmaa tapaa arvioida jään kestävyyttä ei ole. Jään paksuus yksinään ei ole turvallisuuden tae, sillä jää voi olla heikompaa kohvajäätä tai haurasta ja puikkoista kevätjäätä.

Turvallisuutta ei pidä myöskään laskea silmämääräisen arvion varaan. Vaikka eritoten keväällä tumma jää on aina arveluttavaa, voi vaara vaania myös kirkkaan valkoisella alueella. Nyrkkisääntönä voi todeta, että tuulella syntynyt jää on hauraampaa kuin tyynellä säällä syntynyt jää, ja merijää on hauraampaa kuin makean veden jää. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta, vaikka ne eivät ulottuisikaan jään läpi.

Yleisesti erityisen varottavia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, karikot, niemenkärjet, jokien ja purojen suistot, vesistöjen syvänteet, kaislikot, teollisuuslaitosten ja viemäreiden laskualueet, sillat ja laituri sekä jäissä makaavat alukset. Laivaväylät ovat erityisiä vaarapaikkoja eikä niitä tule ylittää, mikäli niillä liikennöidään säännöllisesti. Halkeamiin ja rikkoutumiin kannattaa kiinnittää huomiota siksikin, että niiden kohdalle kinostuvan lumen alla jää ohenee ja voi jopa sulaa kokonaan.

Kevät on loistavaa ulkoiluaikaa, mutta talven väistyessä jään vahvuutta on erityisen vaikea arvioida. Kevään lämmössä jäähän muodostuu pystysuoria onkaloita, jotka tekevät jäästä erittäin arvaamattoman. Keväällä jää voi pettää kulkijan alla jopa 30 senttimetrin vahvuisena. Jää, joka vielä aamulla kantaa kulkijan, voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikko.

Jos varotoimista huolimatta käy onnettomasti ja jää pettää alta, on tärkeää yrittää pysyä rauhallisena. Onnettomuuden sattuessa maltti pysyy parhaiten, jos on ennalta pohtinut, kuinka jäihin pudotessa tulee toimia. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto ry:n ohjeisiin kannattaa perehtyä.

Muista norppaa!

Saimaannorpan pesimäalueella jääretkeillessä tulee muistaa, että erittäin uhanalainen norppa tarvitsee huhtikuuhun saakka pesimärauhan! Jäällä liikkumisen aiheuttamat äänet voivat aiheuttaa emon sukeltamisen pakoon, mikä voi aiheuttaa poikasen paleltumisen ja imetyksen häiriintymisen. Häiriö voi näin heikentää kuutin selviytymismahdollisuuksia tai jopa aiheuttaa kuutin menehtymisen. Erityisesti moottorikelkkailua ei pitäisi harrastaa norppien pesimisalueilla. Pesimärauhan tärkeys korostuu norpalle vaikeina lämpiminä ja vähälumisina talvina. 

Lähteet: 

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ohjeet jäällä liikkumiseen

Ilmatieteen laitoksen ohjeet jäällä liikkujalle

Rajavartiolaitoksen ohjeet jäällä liikkumiseen

Lisätietoja:

Suomen retkiluistelijoiden turvallisuusohjeet 

Verkkouutinen 7.3.2018