Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Tiedotteet / Tiedotteet 2003 / Suomen parhaat metsät arvokkaampia pystyssä kuin selluna

Suomen parhaat metsät arvokkaampia pystyssä kuin selluna

(16.4.2003 klo 10.00) Suomen metsienkäyttö on maailman intensiivisintä. Missä kulkee hakkuiden kannattavuuden raja? Tuore kirja osoittaa, että hakkuiden lisääminen entisestään johtaa metsäeliöstön sukupuuttoaaltoon, matkailutulojen menetyksiin sekä monen metsään sidotun kulttuuriarvon hiipumiseen.

Tänään julkaistussa BirdLife Suomen, Greenpeacen, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton kirjassa "Palaako elävä metsä? - metsien suojelun tavoitteita 2000-luvun Suomessa" paneudutaan nykyisen metsänkäytön epäkohtiin ja ongelmien ratkaisuihin. Kirja esittää vastauksia kysymyksiin, miksi metsiä kannattaa suojella enemmän, miten tämä suojelu pitäisi toteuttaa, mitä suojelu maksaa sekä mitkä ovat aidosti kestävään metsätalouteen siirtymisen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset.

Kirjassa professori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta selvittää, miksi tuhatta metsälajia uhkaa häviäminen Suomesta. Suomessa vallalla oleva "täsmäsuojelun" ideologia, jossa säästetään lajin pienialainen nykyesiintymä, muttei riittävästi elinympäristöä kannan säilyttämiseksi, on vailla ekologisia perusteita. Suojeltujen metsien pinta-alan tulisi lisääntyä vähintään kymmeneen prosenttiin samalla, kun ympäröivissä talousmetsissä lisätään luonnonmetsille tyypillisiä piirteitä kuten lahopuuta.

Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Harkki sekä Luonto-Liiton suojeluasiantuntija Keijo Savola kuvailevat kirjassa Suomen metsien nykyistä käyttöä ja suojelutilannetta sekä esittävät yksityiskohtaisen ohjelman, jolla metsien suojeluaste nostetaan runsaaseen kymmeneen prosenttiin asteittain vuoteen 2020 mennessä. Tällä aikajanalla ohjelman kustannukset ja vaikutukset puun saatavuuteen pysyvät kohtuullisina. Ohjelma painottaa erityisesti valtion, metsäyhtiöiden sekä kaupunkien ja kuntien vastuuta metsiensuojelussa. Ohjelmaan liittyy myös ehdotuksia kokonaan uusista maankäyttöluokista.

BirdLife Suomen maa- ja metsätalousvastaava Marcus Walsh osoittaa omassa luvussaan metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän käytön paitsi kohtuulliseksi myös yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi haasteeksi.

Suomella on tieto ja taito nousta maailman johtavaksi aidosti kestävän metsätalouden maaksi - vain poliittinen ymmärrys asian merkityksestä toistaiseksi puuttuu. Rahasta metsiensuojelu ei ole kiinni, sillä metsätaloutta on jo vuosia tuettu verovaroin kirjassa esitetyn metsiensuojeluohjelman kustannuksia suuremmilla summilla.

Metsiensuojelu, virkistyskäyttö ja metsätalous voivat elää rinnakkain ja tukea toisiaan. Tähän asti julkisissa keskusteluissa kukin suojeltu hehtaari on edustanut lähinnä hukattuja hakkuumahdollisuuksia. Metsien suojelu voi kuitenkin olla hyödyllistä yhteiskunnalle monella tapaa siitä hyötyvien elinkeinojen sekä kansalaisten parempien virkistysmahdollisuuksien muodossa.

LISÄTIEDOT:

  • akatemiaprofessori Ilkka Hanski, puh. (09) 191 57745 (metsiensuojelun ekologiset tarpeet)
  • metsäasiantuntija Sini Harkki, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050-582 1107 (Suomen metsienkäyttö tänään)
  • suojeluasiantuntija Keijo Savola, Luonto-Liitto, puh. (09) 684 44210 (16.4. klo 11.30-14.30) (ehdotettu metsiensuojelun toimenpideohjelma vuosille 2003-2020)
  • maa- ja metsätalousvastaava Marcus Walsh, BirdLife Suomi, puh. 0400-513 410 (metsiensuojeluohjelman sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset)


Sini Harkki, Keijo Savola ja Marcus Walsh (toim.): Palaako elävä metsä? - Metsiensuojelun tavoitteita 2000-luvun Suomessa. Summary: Social and Economic Effects of the Proposed Forest Conservation Programme.
110 sivua, BirdLife Suomen julkaisuja (No. 5), ISBN 951-98457-5-5. Julkaisijat BirdLife Suomi, Greenpeace Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Yliopistopaino, Helsinki 2003.
Hinta 20 euroa + postituskulut.
Tilaukset: toimisto@birdlife.fi