Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / Yva on hyvä – ja nyt entistä parempi

Yva on hyvä – ja nyt entistä parempi

Joskus kuulee epäilyä siitä onko ympäristövaikutusten arvioinnilla merkitystä. Paras todistus yvan arvosta on kuitenkin se into, jolla jotkut elinkeinoelämän toimijat yrittävät päästä siitä eroon. Uusien EU-muutosten jälkeen yva kun on vielä entistä parempi.

Kuva: Teemu Tuovinen / Luonnonsuojeluliitto
Kuva: Teemu Tuovinen / Luonnonsuojeluliitto
Yva-lakia uudistettiin keväällä EU:n parannettua sitä koskevaa direktiiviä. Luonnonsuojeluliitto oli mukana ympäristöministeriön työryhmissä koko direktiivin ja lain valmistelun ajan. Lisäksi Brysselissä direktiivin uudistusta valvoi EU-järjestömme EEB.

Yva-direktiiviin ja sitä kautta kotimaiseen lakiin tuli monia parannuksia. Uudistukset arvioi Itä-Suomen yliopiston Ismo Pölönen keväällä pidetyillä yva-päivillä onnistuneiksi: "Ehdotettu laki ohjaa käyttämään YVA-menettelyä tehokkaammin ympäristöhaittojen ehkäisyvälineenä ja mahdollistaa menettelyn sujuvoittamisen heikentämättä yleisön osallistumisoikeutta". 

Lakiin tuli uutena välineenä "perusteltu päätelmä". Se velvoittaa ottamaan yvan tulokset entistä paremmin huomioon hanketta koskevissa luvissa ja päätöksissä.

Yvan itsenäisyys kaavasta pelastettiin

Yva-lain uudistuksessa taisteltiin myös yvan itsenäisyydestä. Varsinkin Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on yrittänyt alistaa yvan kaavojen ja lupien alle. Näin siitä huolimatta, että yva on maassamme harvinaista herkkua. Suomessa niitä tehdään vain muutamia kymmeniä vuodessa. Yva tarvitaan nimittäin vain kaikkein isoimmista teollisen mittakaavan hankkeista.

Yvan latistaminen kaavojen osaksi saatiin yva-lain valmistelussa estettyä. Yvan laatua valvoo jatkossakin valtion ympäristöhallinto eikä kunta.

Vaikka yva ja kaava säilyivät itsenäisinä, niiden kuulemiset on jo vuosia sitten opittu rytmittämään toisiaan tukeviksi esimerkiksi tuulivoimahankkeissa. Näin oli jo vanhassa yva-laissa, eikä uusi laki tuonut siihen muutoksia.

Yva ja lupa

EK on yrittänyt saada yvan yhdistettyä myös ympäristölupaan. Tästä on keskusteltu jo vuosikausia sekä yva-lain että ympäristönsuojelulain työryhmissä. Viimeksi sitä pohdittiin keväällä ns. "yhden luukun" lakihankkeessa. Siinä yritettiin sujuvoittaa ympäristöön liittyviä menettelyjä.

Luonnonsuojeluliiton kanta asiaan on selvä: yvan pitää loppua ennen ympäristölupahakemusta.

Yva-selvityksen tulokset esitetaan yva-selostuksessa. Siitä pyydetään lausunnot. Myös Luonnonsuojeluliiton piirit ja yhdistykset voivat kertoa mielipiteensä siitä oliko yva riittävä vai pitääkö jotakin vielä selvittää lisää. Sen jälkeen yhteysviranomainen kirjoittaa yvan loppulausunnon eli "perustellun päätelmän".

Jos yritys saisi jättää ympäristölupahakemuksen jo ennen yvan loppua, niin lausunnot, kansalaisten kuuleminen ja mahdolliset lisäselvitykset menettäisivät merkitystään. Se on paha juttu, koska ne voisivat muuttaa arviota hankkeen vaihtoehtojen paremmuudesta tai koko hankkeen toteutuskelpoisuudesta.

Yvan lisäarvo on vaikutus moniin päätöksiin

Yvan yhdistäminen ympäristölupaan olisi virheellistä siksikin, että yvan tulokset vaikuttavat moneen muuhunkin lupaan ja päätökseen. Ympäristöluvan lisäksi iso hanke tarvitsee yleensä monta muutakin lupaa (vesilaki, luonnonsuojelulaki, muinaismuistolaki jne.). Lisäksi se tarvitsee kaavan sekä yhtiön ja sijoittajien rahoituspäätöksiä.

Yvan ohittamalla yritys tekisi eniten vahinkoa itselleen. Yva on tiedonhankintaa. Järkevälle toiminnanharjoittajalle yva on keino parantaa omaa suunnitteluaan. 

Kestämättömästi toimivalle yritykselle yva taas on pelkkä pakollinen paha, joka tehdään vain kun laki vaatii. Tällainen on esimerkiksi Luvialle kalanviljelylaitosta suunnitteleva Offshore Fish Finland Oy. Varsinais-Suomen ELY-keskus totesi sen yvan loppulausunnossa, että hanke ei ole toteuttamiskelpoinen.

Yvan ohittamalla yritys tekisi eniten vahinkoa itselleen. Yva on tiedonhankintaa. Järkevälle toiminnanharjoittajalle yva on keino parantaa omaa suunnitteluaan. 

Yhtiön edustaja ilmoitti SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa hakevansa pian lupaa kaikesta huolimatta. Jos yhtiö ei muuta hanketta ja joutuu lupavaiheessa vaikeuksiin, se voi syyttää vain itseään. Tässä tapauksessa yvasta voi tulla haitankärsijöille ja luonnolle tärkeä turvaverkko.

Kestävästi toimivat yhtiöt ja rahoittajat tarvitsevat yvaa pohtiakseen myös kannattaako laillistakaan hanketta loppujen lopuksi toteuttaa. 2000-luvulla hanke tarvitsee myös "sosiaalisen toimiluvan": sopiiko hanke firman brändiin ja imagoon? Tulisiko kiistanalaisesta hankkeesta loppujen lopuksi enemmän harmia kuin hyötyä? Yva sisältää myös sosiaalisten vaikutusten arvioinnin ja kansalaisten kuulemisen, joka auttaa näissäkin harkinnoissa.

Luonnonsuojeluliiton mielestä itsenäisellä yvalla on oma lisäarvonsa. Sitä ei pidä hukata sotkemalla yva muihin prosesseihin. Yva ensin – luvat, kaavat, rahoitus ja muut päätökset sitten!

Tapani Veistola

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton yva-asioita seuraava erityisasiantuntija.