Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / Luonnonsuojeluliitto vastustaa jyrkästi ahman tappolupia - vaihtoehtoja olisi

Luonnonsuojeluliitto vastustaa jyrkästi ahman tappolupia - vaihtoehtoja olisi

Ahman metsästys alkoi Suomessa vuosikymmenten tauon jälkeen viime talvena. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt metsästyksen jatkamista tänäkin talvena. Suomen luonnonsuojeluliitto vastustaa ahman metsästystä, koska laji on erittäin uhanalainen. Myös muut ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet jyrkästi Ahman metsästystä. Monta parempaa vaihtoehtoa on.

Ahma/JennaMaeaeraenen/CC
Kuva: Jenna Määränen (CC BY-NC-ND 2.0)

Ahmakanta on tuoreessa nisäkkäiden uhanalaisuusarvioinnissa (2015) erittäin uhanalainen. Ahman ongelmat ovat pieni määrä ja hyvin hidas lisääntyminen. Ahmoja on Suomessa vähemmän kuin saimaannorppia, vain 220–250 yksilöä. Maa- ja metsätalousministeriön täksi talveksi esittämä kahdeksan ahman metsästyskiintiö on kahdeksan prosenttia poronhoitoalueen ahmakannasta. Viime talvena ammuttiin jo kahdeksan ahmaa. 

Luonnonsuojeluliitto esitti lausunnossaan maa- ja metsätalousministeriölle monia metsästykseen liittyviä oikeudellisia ongelmia. Nyt ahmoja saisi metsästää jopa sellaisilla Natura 2000 -alueilla, jotka on perustettu ahman suojelemiseksi. Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin viimetalvinen asiaa koskeva valitus on yhä tuomioistuimen käsittelyssä. Oikeusvarmuuden saavuttamiseksi ainakin Natura-alueiden ahmat pitäisi jättää nyt rauhaan. 

Luonnonsuojeluliitto esitti myös monia vaihtoehtoja tappamiselle. Metsästyksen pääsyy on petokorvausrahojen säästäminen. Siksi yksinkertaisinta olisi lisätä korvausrahoja budjettiin. Korvauksia voitaisiin jatkossa maksaa hankalasti todennettavien vahinkojen sijasta ahmakannan mukaan. Tästä on saatu hyviä kokemuksia maakotkalla. Ahmoja voitaisiin tappamisen sijasta myös siirtää Etelä-Suomeen. 

Jos tappolupia kaikesta huolimatta annettaisiin, ahmanaaraiden suojelu tulisi säätää velvoittavaksi lupaehdoksi. Imettävän naaraan ampuminen johtaa myös poikasten kuolemaan. Näin ei voi toimia 2000-luvun sivistysvaltiossa. Luonnonsuojeluliiton mielestä ahman tappolupia pitäisi jatkossa myöntää vain Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen tai Metsähallituksen riista-ammattilaisille. Lisäksi salametsästetyt ja muuten ihmisen toimesta kuolleet ahmat tulisi vähentää metsästyskiintiöstä, kuten suden osalta tehdään.

Ahman suojelua voitaisiin edistää myös monilla keinoilla. Ahmalle, sudelle ja metsäpeuralle saataisiin lisää tilaa nostamalla poronhoitoalueen etelärajaa pohjoisemmaksi tai siirtämällä eteläisimpien paliskuntien porot tarhoihin. Tätä ovat esittäneet myös alueen MTK:n johtokunnat porojen muille elinkeinoille aiheuttamien ongelmien takia. Asiaan tulee palata myös valmisteilla olevassa poronhoitolain uudistuksessa.

 

Tapani Veistola
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija


18.12.2017

Kimmo Seppänen
18.12.2017 23:06

Miten tämä älytön metsästysinto taltutetaan nyt sitten? Ikävä asia.

Hannu Liukku
22.12.2017 00:52

Minusta on kyllä naurettavaa verrata ahman uh
analaisuutta saimaannorppaan siten, että ahmoja on Suomessa vähemmän kuin saimaannorppia. Kyllä tämä pitää paikkansa, mutta saimaannorppia ei esiinny missään muualla kun taas ahma on elinvoimainen laji maailman laajuisesti.Norsuja on myös suomessa hyvin paljon vähemmän kuin saimaannorppia. En siis ahman suojelua millään tavalla väheksy, mutta vois kyllä miettii mitä argumenttejä käyttää ja miten.

Tapani Veistola
08.01.2018 14:29

Suomen tulee omien lakiensa, EU-lainsäädännön ja kv-sopimusten mukaan suojella täällä olevia lajeja. Jopa metsästyslaissa on kestävän käytön periaate. Kun ammutaan lähes 10 % poronhoitoalueen ahmoista jo toista vuotta peräkkäin, se ei ole lajin hitaan lisääntymisen tuntienkaan mitenkään kestävää.

Lisää kommentti

You can add a comment by filling out the form below. Plain text formatting.