Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / Kolme käännekohtaa ilmastopolitiikassa juuri nyt

Kolme käännekohtaa ilmastopolitiikassa juuri nyt

Saksan Bonnin ilmastokokous pidettiin marraskuun alussa. Ilmastokokous valmisteli Pariisin sopimuksen toimeenpanoa. Samalla ilmastokokoukseen tiivistyi ilmaston kiihkeä syksy. Suojeluasiantuntija Otto Bruun avaa kolme ilmastopolitiikan käännekohtaa tältä syksyltä.

Kuva Bonnin ilmastokokouksesta. Kuva: UNclimatechange (Flickr)

Käännekohta 1: Ilmastovaikutukset ovat tulleet konkreettisesti keskuuteemme

Ilmastotutkija Hans Schellenhuber tiivisti käynnissä olevat ilmastovaikutukset Bonnin kokouksessa:

"Trooppiset koralliriutat tulevat pääosin katoamaan. Grönlannin jääpeite tullaan todennäköisesti menettämään."

Schellenhuberin mukaan ehkä 90 prosenttia arvokkaista asioista voidaan silti vielä pelastaa. Toivoa kuitenkin on, mutta tekoja tarvitaan.

Ilmastovaikutukset ovat keskuudessamme. Suomessa muun muassa sateinen syksy on aiheuttanut merkittäviä satovahinkoja jo nyt. Suomessa ilmaston lämpeneminen näyttäytyy siis sademäärien lisääntymisenä ja sademäärien suurempana vaihteluna.

Nyt lokakuussa NASA:n satelliittikuvat näyttivät vahvistavan epäilyksiä, joiden mukaan trooppiset metsät ovat kääntymässä hiilinielusta hiilen lähteeksi: ilmaston lämpenemisen aiheuttama kuivuminen ja metsäpalot uhkaavat nyt kiihdyttää ilmastonmuutosta. Tämänkaltaisten itse itseään vahvistavien vaikutusten kasvu tukee tulkintaa, jonka mukaan leikimme globaalisti tulella. Milloin ilmastonmuutos karkaa hallitsemattomaksi?

Käännekohta 2: Nykytoimet ovat paljastuneet riittämättömiksi Pariisin sopimuksen näkökulmasta

Nykypolitiikalla Suomen nettopäästöt eivät vähene vuoteen 2030 mennessä, vaan vähenevät fossiilipäästöt korvautuvat lisääntyvien hakkuiden ilmastovaikutuksella. Tutkija Antti Majava kysyi hyvin viime viikolla: Haluammeko toivottaa toimillamme tervetulleeksi 3-4 asteen globaalin lämpenemisen, joka tarkoittaa Suomessa seitsemän asteen lämpenemistä. Tutkijoiden lisäksi kansalaisjärjestöt, kuten Luonnonsuojeluliitto, useat kunnat, yritykset ja yhdistykset pitävät Suomen hallituksen ilmastopolitiikkaa tavoitteiltaan heikkona.

Myös YK:n ympäristöohjelma UNEP:n mukaan toistaiseksi esitetyt ilmastotoimet kattavat vain kolmanneksen päästövähennysten tarpeesta. Pariisin sopimuksesta huolimatta Pariisin tavoitteet karkaavat yhä kauemmaksi ja uhkaavat karata pysyvästi tavoittamattomiin vuoteen 2030 mennessä.

Suomen ja EU:n ilmastopolitiikka vuodelle 2030 on paperilla pitkälti valmis. EU:n sähköntuotannon ja teollisuuden päästöjä sääntelevä päästökauppa uudistettiin Bonnin ilmastokokouksen alla. Maltillisista uudistuksista huolimatta nuo paperit eivät kanna pitkälle. Saastuttajille jaetaan yhä ilmasia päästöoikeuksia yli tarpeen ja ilmastopolitiikan kokonaistavoite on täysin riittämätön.

Käännekohta 3: Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta lisääntynyt

Suomalainen ilmastokeskustelu on piristynyt. Syksyn uutuuskirja Hyvän sään aikana ilmastokirja voitti Kanava-tietokirjapalkinnon ja on Finlandia-ehdokkaana. Yle:n ilmastopodcastsarja Tulevaisuus hanskassa käsittelee myös ilmastonmuutosta. Kaikissa näistä nostetaan myös esille se, että suomalaisministerien ja eturyhmien lobbaamat säännöt metsien ilmastovaikutuksen huomiomiseksi (ns. LULUCF-asetus) vievät pohjaa ilmastonmuutoksen hidastamiselta Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Ylen sarjan toimittaja Jari Hanska tiivisti kärjekkäästi noin viikon -uutiset satiiriohjelmassa suomalaisten ilmastotalkoiden dilemman:

"Tää on vähän niin ku joulukirkko - kolehti kerätään, kaikki antaa rahaa ja sit viimeisenä siellä rivissä istuu metsäteollisuus ja ne kahmii sieltä puolet taskuun."

Koko vuoden jatkunut keskustelu metsien ilmastovaikutuksien ohittamisesta osoittaa, että tutkijoiden, ympäristöjärjestöjen ja kansalaisten kritiikki puree. Tuore selvitys osoittaa, että hallituspuolueiden ympäristövaliokunnan jäsenet suhtautuvat jo avoimen kriittisesti hallituksen ilmastopolitiikkaan. Suomen ilmastopolitiikka ei voi olla uskottavaa, jos se ei vähennä nettopäästöjä.

Mitä odotettavissa Bonnissa ja sen jälkeen?

Bonnin ilmastokokouksessa tavoitteena oli selkeyttää Pariisin sopimuksen sääntöjä. Bonnissa ravisteltiin Pariisin sopimuksesta seurannutta hyvänolon tunnetta. Tänä ja ensi vuonna ratkaistaan, tapahtuuko ilmastopolitiikassa lähivuosina käännettä. Jos tapahtuu, Pariisin sopimuksen allekirjoittajilta odotetaan tiukennettujen tavoitteiden ilmoittamista vuonna 2020. Suomessa on nyt ratkaisun paikka: edistetäänkö tiukempaa tavoitetta vai käperrymmekö jatkossa Suomelle suosiollisten EU-sääntöjen lämpöön? Odottelu ei ratkaise ilmastokriisiä.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta olisi syytä toteuttaa sen järkevät osiot: sen jälkeen painopaperi olisi syytä kierrättää vessapaperiksi ja ottaa tähtäimeksi tavoitteet, joiden valossa Suomi edistää omaa osuuttaan mallikkaasti.

Fidji isännöi Bonnin ilmastokokousta 6.11.-19.11. Paikan päällä kokousta seurasivat Kepan ja 350.org:in edustajat. Kokousblogeja voi seurata ilmasto.org:ista.


Otto Bruun
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija



Nathanmoofs
18.01.2018 22:53

Hello. And Bye.

Lisää kommentti

You can add a comment by filling out the form below. Plain text formatting.