Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / Irti turhasta muovista! 5 askelta viranomaiselle ja tavikselle

Irti turhasta muovista! 5 askelta viranomaiselle ja tavikselle

Muoviongelma on tunnustettu poliittisessa päätöksenteossa, ja moni haluaa myös arkivalinnoillaan vauhdittaa irtaantumista turhasta muovista. Suojelupäällikkö Jouni Nissinen kiteyttää 2 x 5 pointtia, joilla muovirasitusta voitaisiin vähentää tehokkaasti.

Muovijätettä_CC0
(Kuva: Pexels / CC0)
Kiertotalous on yksi luonnonvarojen kestävämpään käyttöön liittyvistä EU:n muotitermeistä. Sillä tarkoitetaan pelkkää kierrätystä laajemmin sitä, että tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään ennen päätymistään kierrätykseen.

Tämän vuoden tammikuussa komissio julkaisi tämänvuotiset aatoksensa kiertotalouden kehittämisestä. Mielenkiintoisimpana yksittäisenä aloitteena joukossa oli muovistrategia.

Luonnonsuojelun näkökulmasta tämä on hienoa. EU:n muovistrategia, samoin kuin samassa yhteydessä julkaistu materiaalien kierrätykseen ja niiden sisältämien haitallisten aineiden hallintaan liittyvä tarkastelu, ovat kiertotalouden vauhdittamisessa tärkeitä.

Kun puhumme kiertotaloudesta, muovista ja kierrätyksestä, niin tärkeimpänä asiana on muistettava, että jätehuollon etusijajärjestyksen (ns. jätehierarkia) hengessä muovin käytön vähentäminen ja tuotteiden uudelleenkäyttö ovat aina etusijalla jätehuollollisiin ratkaisuihin verrattuna. Tätä tulisi edistää taloudellisilla ohjauskeinoilla kuten verotuksella ja panttimaksuilla sekä sopivalla sääntelyllä.

Kierrätys on vasta toissijainen ratkaisu, sillä kierrätyksessä muovi hapettuu, hapertuu ja murenee ja tuottaa pahimmassa tapauksessa ympäristöön lisää mikromuovia.

On huomattava, että muovin kierrätyksessä kierrätetään väistämättä myös haitta-aineita. Tämä johtuu siitä, että tietyille haitallisille aineille on poliittisista syistä annettu poikkeuslupia kierrätyksessä, esimerkkinä eräät penta- ja oktabromatut eetterit. Siksi on erittäin tärkeää saada kierrätyslainsäädäntö ajan tasalle, ja kierrätyksen on oltava läpinäkyvää ja valvottua. 

Joka tapauksessa on hienoa, että muoviongelma tunnustetaan nyt laajasti ja siihen haetaan aktiivisesti ratkaisua. Erityisesti EU:n muovistrategiassa kiinnitetään huomiota mikromuovien eli alle 0,5 cm läpimitaltaan olevien partikkelien sekä kertakäytön ja biohajoavien muovien ongelmiin. Nämä ovat kaikki tärkeitä näkökulmia. Lisäksi strategiassa keskustellaan verotuksellisista ja muista taloudellisista keinoista sekä avataan ovea lainsäädännölliselle rajoittamiselle.

Heikkoutena muovistrategiassa on, ettei siinä aseteta tarkkoja tavoitteita kierrätykselle tai muovien vähentämiselle ja ratkaisuja etsitään liiaksi vapaaehtoisista toimista. On kuitenkin tosiasia, että vapaaehtoisten porkkanoiden lisäksi tarvitsemme mahdollisuuden käyttää keppiä tavoitteisiin pääsemiseksi.

Ratkaisun avaimia: Kiellot, pantit, verotus

Jos haluamme tosissamme saada muoviongelman kuriin, niin mielestäni meidän tulee tehdä seuraavat viisi asiaa mahdollisimman pian: 

  1. On kiellettävä kolme asiaa:
    • muoviset tai muovipinnoitteiset kertakäyttötuotteet siellä, missä niiden päätyminen luontoa roskaamaan on yleistä, esimerkiksi nakkikioskeissa, festareilla jne.
    • mikromuovien tarkoituksellinen käyttö esimerkiksi maaleissa ja pesuaineissa, sekä
    • luonnossa tosiasiallisesti hajoamattomat ns. biohajoavat pussit
  2. On luotava pakkaus- ja muillekin muoveille panttijärjestelmät niin, että niitä ei päädy luontoon vaan ne tulevat kerätyiksi talteen
  3. Muoviraaka-aineelle on saatava raaka-ainevero, jotta muut raaka-aineet tulisivat suhteellisesti kilpailukykyisemmiksi
  4. On saatava tuottajat ottamaan vastuu muovien ympäristöystävällisyyden kasvattamisesta. Esimerkiksi keinokuituvaatteille täytyy kehittää pesupussit, joista muovinukka ei pääse vesistöihin.
  5. Muovin raaka-ainepellettien joutuminen luontoon tulee estää yhteistyössä tuottajien kanssa.

Jotta muovistrategiassa esitetty tavoite kaiken EU-markkinoilla olevan muovin uudelleenkäytettävyydestä tai kierrätettävyydestä vuoteen 2030 mennessä toteutuisi, muovilaatuja tulee yksinkertaistaa ja niistä tulee tehdä helpommin kierrätettäviä esimerkiksi pullojen väriskaalaa vaalentamalla ja supistamalla, sillä värittömät tai vaaleat muovit ovat helpommin kierrätettävissä.

Lisäksi on varmistettava erilaisilla laatustandardeilla, etteivät kierrätysmuovit sisällä raskasmetalleja tai myrkkyjä. Käytettävissä olevia EU-työkaluja ovat esimerkiksi kemikaalilainsäädäntö, ekologinen tuotesuunnittelu, vihreät julkiset hankinnat ja ympäristömerkinnät sekä pakkausjätedirektiivi liiallisen pakkaamisen vähentämiseen.

Mitä sinä voit tehdä?

Muovia ei kannata suin päin lähteä korvaamaan esimerkiksi puupohjaisilla tuotteilla, sillä luonnonvarojen kokonaiskulutus saattaa kasvaa.

Tavallinen kuluttaja voi omalta osaltaan edistää muovittomampaa huomista seuraavilla viidellä askeleella:

  1. Lopeta kertakäyttöisten muoviastioiden käyttö
  2. Vähennä autoilua (renkaista irtoava muovipöly on suurin mikromuovien lähde)
  3. Käytä kosmetiikkaa ja pesuaineita, joissa ei ole mikromuoveja
  4. Kierrätä huolellisesti kaikki muoviroskat
  5. Käytä luonnonkuituvaatteita ja pese keinokuituvaatteet mahdollisimman harvoin

Samalla on muistettava, että muovi on kevyt, helposti muokattava materiaali, jolla on monia järkeviä käyttötarkoituksia, kunhan sen asianmukaisesta keräyksestä ja kierrätyksestä huolehditaan.

Muovia ei kannatakaan suin päin lähteä korvaamaan esimerkiksi puupohjaisilla tuotteilla, sillä luonnonvarojen kokonaiskulutus saattaa kasvaa. Tässä kirjoituksessa olen yrittänyt ehdottaa vain sellaisia muutoksia, joiden toteuttaminen vähentää ei vain muovin käyttöä, vaan ympäristöön kohdistuvaa kokonaiskuormitusta.

 Jouni Nissinen

Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö


Blogi 23.3.2018