Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / Bioaika tekee metsästä tehtaan

Bioaika tekee metsästä tehtaan

Bioaika tekee metsästä tehtaan

Kuva: Mikko Muinonen (CC BY-NC-ND 2.0)

Rautatientorilla Helsingissä käynnistyi eilen Bioaika-kiertue, jota hehkutetaan metsäsektorin lahjana 100-vuotiaalle Suomelle ja sen nuorille. Pitkin Suomea kulkevassa rekassa kerrotaan mikä on silmu, mitä ovat ekosysteemipalvelut ja esitellään biotaloutta uusina ja ihmeellisinä tuotteina. Rekan ulkopuolella toimintaansa esittelivät metsäyhtiöt. Ristiriita Bioaika-näyttelyn ja sen välillä mitä biotalous Suomessa tällä hetkellä on, oli ilmeinen. Tälläkö nyt myydään suomalaisille ennätyssuuret hakkuumäärät, retkipaikkojen hävittäminen, lisääntyvä lannoitus ja ojittaminen? 

Tosiasiassa biotalous tarkoittaa kuitenkin vessapaperia ja muita vanhoja bulkkituotteita. Biotalous Suomessa merkitsee avohakkuita ja metsien lisääntyvää käyttöä lyhytikäisiin tuotteisiin.

Biotalous Suomessa merkitsee avohakkuita ja metsien lisääntyvää käyttöä lyhytikäisiin tuotteisiin.

Pitkäikäiset tuotteet, jotka sitovat hiiltä ja tuovat eniten taloudellista lisäarvoa, ovat vähemmistössä. Luonnonvarojen kulutusta vähentävät uudet innovaatiot kuten nanosellu, jota voidaan käyttää rakentamisessa, ja liukosellu, josta voidaan tehdä kangasta, ovat kokeiluasteella.

“Puu on tehdas” sanotaan Bioaika-sivustolla. Tämä kertoo hyvin metsäteollisuuden tavasta ajatella metsää. Suorissa riveissä kasvavat plantaasimetsät tuottavat materiaalia lyhytikäiseen käyttöön. Puu on tehdas, metsä on tehdas, ihmisen valjastama ympäristö kovenevaan talouskäyttöön.

Suomessa hakataan tällä hetkellä ennätysmäärä metsiä. Suomalaisista 70 % ei kuitenkaan hyväksy avohakkuita.

Suurella osalla meistä on rakas metsä, jonka on menettänyt. Ihmiset ymmärtävät mökkimetsien, marjametsien ja retkipaikkojen arvon.

Metsien hakkaaminen vaikuttaa suoraan metsäluontoon ja ilmastoon. Jos puusta tehdään päivän käytössä oleva sanomalehti tai se poltetaan, vapautuu puussa oleva hiili ilmakehään nopeasti lämmittäen sitä. Ilmastonmuutos hävittää talvet. Se tekee elämästämme tällä pallolla epävakaata ja haurasta.

Luonnon monimuotoisuus, eli lajiston kirjavuus, pitää myös meitä ihmisiä hengissä ja terveinä. On koko ajan selvempää, että kehomme sisäinen mikrobimonimuotoisuus on riippuvaista kehomme ulkopuolisesta lajiston monimuotoisuudesta. Metsä tarjoaa meille puhdasta ilmaa, jota hengittää ja vettä, jota juoda. Metsässä liikkuminen tekee mitatusti ihmisistä terveempiä ja paremminvoivia. Keräämme metsistä myös marjoja ja sieniä, aivan ilmaiseksi.

Metsä ei ole tehdas. Metsä on lajien koti, metsä on paikka jossa levätä ja virkistyä, metsä on puhdasta ilmaa ja vettä.

Metsälajien häviämistä ei ole pysäytetty. Avohakkuut hävittävät taianomaisia vanhoja metsiämme. Jo nykyinen määrä hakkuita on vaarantanut metsäluontomme ja suunnitelmat lisätä hakkuumääriä ovat lisäriski lajeille. Monimuotoisuuden katoaminen on huono asia paitsi metsälajeille myös metsätaloudelle, sillä monimuotoisten metsien on osoitettu selviytyvän paremmin ympäristön muutoksista kuten ilmastonmuutoksesta. 

Metsätalous on kestävää vasta, kun lajien ja metsien tilanne on hyvä. Maapallon kiertäessä aurinkoa, miljoonien ja miljoonien vuosien saatossa, tänne on muodostunut rikas lajisto, jonka tulevaisuus on tiukasti kietoutunut toisiinsa. Metsä ei ole tehdas. Metsä on lajien koti, metsä on paikka jossa levätä ja virkistyä, metsä on puhdasta ilmaa ja vettä.


Paloma Hannonen

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton suojeluvastaava


Lue lisää: