Iijoki on harvinainen erittäin suuri joki, jonka puolesta on soudettu 40 vuotta. Vaelluskalojen nousun pysäyttävät joen alajuoksulla sijaitsevat viisi vesivoimalaa, mutta joen keskiosat ovat säilyneet vapaina.
Samaan aikaan kun Iijoella järjestetään 40-vuotisjuhlasoutu, jännitetään, saadaanko voimayhtiön istutusvelvoite muutettua kalatievelvoitteeksi, jolloin vaelluskalat pääsisivät taas nousemaan Iijokeen voimalaitosten ohitse. Aluehallintoviraston päätöstä odotetaan tänä vuonna.
Iijokisoutua on järjestetty vuodesta 1982. Se on Suomen vanhin luonnonsuojelutapahtuma.
”Ennen internetiä ja somea otettiin käyttöön viestikanava, Iijoki itse! Suojelun viestiä tuotiin soutaen Kuusamosta alkaen alavirtaan ja jokivarren kylissä pysähtyen. Väkeä taistelumielialalla oli liikkeellä niin joella kuin jokivarressakin. Oli syntynyt Iijokisoutu”, Iijoki-konkari Pirkko-Liisa Luhta muistelee. Hän on soudun järjestävän Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksen Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja.
1980-luvulla kamppailtiin, jotta Iijoen latvaosille saakka ei rakennettaisi 11 uutta voimalaitosta. Keski- ja yläjuoksu säästyivät lopulta vuonna 1987 voimaan astuneen koskiensuojelulain ansiosta. Ilman lakia olisi myös Kollajan tekoallas rakennettu.
Koskisodat tuottivat tulosta ja Kollaja kesti.
”Kymmenen vuoden uuvuttavan jännitysnäytelmän voittajaksi selvisivät jälleen Iijoen suojelijat vuonna 2016, kun maan hallitus lopulta päätti, ettei koskiensuojelulakia avata – sillä hallituskaudella”, Luhta kertoo.
Allashanke kaatui lopullisesti vuonna 2016. Koskisodat tuottivat tulosta ja Kollaja kesti. Työ Iijoen vapauttamiseksi kuitenkin jatkui.
Iijoella järjestetään 40-vuotis-juhlasoutu 30.6.–4.7.2023. Pudasjärvellä avautuu myös näyttely Iijoen suojelun historia – puoli vuosisataa otsikoissa. Kaikki vuosikymmenet soutu on järjestetty ja viety läpi talkoilla.
”Ilman talkoita ei olisi Iijokisoutua eikä tiedonvälitystä vaelluskaloista ja virtavesistä tai arvokkaan Iijoen edunvalvontaa.”
