Maatalouden tuet kannattaa suunnata siten, että maatalous muuttuu kestävämmäksi

Keinolannoitteiden hinta on nousussa Venäjän tuonnin loppuessa ja energian hinnan noustessa. Kestävintä olisi tukea siirtymistä pois keinolannoitteista luomutuotantoon. Siitä kiittäisivät luonto, maaperä sekä huoltovarmuus.

EU:n luomutavoite on neljännes viljelyalasta vuonna 2030. Suomen koko peltoalasta luomuviljelyssä oli 13,9 prosenttia vuonna 2020. Suomen lähivuosien maataloustuissa ei olla vauhdittamassa luomun lisääntymistä riittävästi. Maa- ja metsätalousministeriö on jättänyt luomun kasvun paljolti markkinoiden varaan. Iso osa luomutavoitteen saavuttamisesta olisi näin jäämässä 2020-luvun loppuvuosiin. Nyt jos koskaan siirtymistä luomuun kannattaisi vauhdittaa lisätuilla. Myös muu viljelykierron monipuolistaminen ja viherlannoituksen lisääminen on hyväksi maan kasvukunnon parantamisessa ja keinolannoitteiden tarpeen vähentämisessä.

Toinen maataloutemme perusongelma on, että valtaosa viljellystä pinta-alasta menee eläinten rehukasvien viljelyyn. Eläintuotanto syö luonnonvaroja, aiheuttaa ympäristölle suuret päästöt ja ihmisille kansanterveydellisiä ongelmia. Lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden tuotannon sijasta kannattaisi nyt tukea siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Tukien lisäksi kasviksiin pitää satsata myös julkisissa hankinnoissa.

Hallitus aikoo myös parantaa maatalouden energiaomavaraisuutta. Fossiilisia polttoaineita kannattaa korvata kotimaisilla uusiutuvilla polttoaineilla, kuten biokaasulla.

Maatalouden kestävyyttä voi parantaa myös vahvistamalla tuottajien asemaa varsin keskittyneessä ruokaketjussamme. Maataloustuotteiden hinnasta tuottajat saavat nyt vain pienen osan. Työmies on palkkansa ansainnut.

Nykyistä luonnonmukaisempi ja terveellisempi ruoantuotanto on parasta luonnon lisäksi myös kansalaisten hyvinvoinnin ja huoltovarmuuden kannalta.

Tapani Veistola
Kirjoittaja on Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja. 

Lisätietoja