Vuoden 2021 aikana Suomen luonnonsuojeluliitto on työskennellyt jälleen Suomen metsien, vesistöjen ja soiden eteen. Irti turpeesta -kansalaisaloite nosti turvekysymyksen keväällä kehysriihen ja uutisten keskiöön. Vapauta virrat -kampanjassa taisteltiin padottujen jokien palauttamiseksi uhanalaiselle jokiluonnolle ja kalojen kulkuväyläksi. Myös ilmastokriisin vastaisessa taistelussa on menty eteenpäin.
Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö ja va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola kertoo, mistä vuosi 2021 muistetaan.
Mikä on ollut vuoden suurin luonnonsuojeluvoitto?
Ilmastokriisin ratkaisemisessa on otettu tänä vuonna suuria edistysaskeleita niin kotimaassa kuin EU:ssa.
Huippuhetki oli, kun huomasimme, että hallituksen kevään kehysriihi muuttui ilmastoriiheksi. Se tuntui hyvältä, ja näytti, että olemme tehneet asioita oikein. Nyt näyttää siltä, että hallitus voi saavuttaa hallitusohjelmaan kirjatut ilmastotavoitteet ja mennä jopa hieman niiden yli.
EU:n komission päästövähennyksiin tähtäävä ilmastopaketti Fit for 55 oli myös iso saavutus, jonka syntymiseen me ja muut Euroopan ympäristöjärjestöt vaikutimme vahvasti.
Ilmastokriisin ratkaisut ovat edistäneet merkittävästi myös luontokadon torjumista, koska näillä asioilla on selvä yhteys toisiinsa. Ympäristöasiat ovat nyt voimakkaassa myötätuulessa.
Mikä Luonnonsuojeluliiton rooli oli näissä?
Pohjustimme kevään ilmastoriihtä tapaamalla lukuisia päättäjiä. Keskustelimme ministereiden, heidän avustajiensa sekä valmistelutyötä tekevien kanssa.
Teimme myös aloitteita, jaoimme tietoa ja kävimme ulkoiluttamassa Irti turpeesta -lakanaa Säätytalon edessä.
Edistysaskeleet ilmastotyössä ja ilmastoriihessä saatiin aikaan laajalla yhteistyöllä muiden ympäristöjärjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa.
Mikä oli liiton suurin onnistuminen vuonna 2021?
Ilmastoriihen lisäksi onnistuimme nostamaan turvekysymyksen Irti turpeesta -kampanjalla ja kansalaisaloitteella esille. Turpeen energiakäytöstä luopuminen on keskeinen osa ilmastotyötä, ja nyt se on niin päättäjien kuin muidenkin tiedossa.
Saimme turpeen energiakäytön lopettamista ajavan kansalaisaloitteen eduskuntaan, mikä on hieno asia.
Vaikka turpeen käyttöä ei onnistuttu vielä kehysriihessä lopettamaan, kaikki ymmärtävät, että se loppuu joku päivä. Turpeesta eroon pääsemiselle pitäisi saada päätöspäivä, jotta se voidaan ajaa hallitusti alas. Ilman lopetuspäivää se loppuu päästökaupan kautta hallitsemattomasti.
Mikä on jäänyt kaihertamaan vuodessa?
Kaikista eniten minua harmittaa se, kuinka maa- ja metsätalousministeriö on systemaattisesti sabotoinut luonnonsuojelu- ja ympäristötyötä – jopa asioissa, jotka eivät sille kuulu. Se on vastustanut kaikkia ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä lakihankkeita, kuten luonnonsuojelu- sekä kaavoitus- ja rakennuslain uudistusten luonnoksia.
Maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt myöskään riittävästi maataloustukien remontissa, ja sen petopolitiikka on ollut aivan luokatonta. Se on esimerkiksi palauttanut ihmisarkuuden tavoittelemisen ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen perusteeksi. Se on täyttä roskaa, koska ilves on ihmiselle vaaraton.
Mitä lämpimiä muistoja vuodesta jää muisteltavaksi jonain päivänä kiikkustuolissa?
Yksi vuoden kohokohdista oli pääministeri Sanna Marinin tapaaminen. Oli hienoa huomata, kuinka hän on henkilökohtaisesti sitoutunut ilmastokriisin ratkaisemiseen ja luontokadon pysäyttämiseen. Voimme olla onnellisia, että meillä on pääministeri, joka suhtautuu ympäristönsuojeluun näin päättäväisesti. Hän on selvästi hallitusohjelman tavoitteiden takana.
Kauniina syyskesän päivänä ilahduin, kun näin Suomen lippujen liehuvan saloissa luonnon kunniaksi. Keväällä Suomen luonnon päivästä tuli virallinen liputuspäivä.
Luonnonsuojeluliitto on ollut alusta asti ajamassa luonnolle omaa liputuspäivää – sen se todellakin ansaitsee.
Minkä asian eteen pitäisi erityisesti työskennellä vuonna 2022?
Ensi vuonna pitäisi saada läpi neljä tärkeää ympäristönsuojeluun liittyvää lakia: ilmasto-, luonnonsuojelu-, kaivos- sekä kaavoitus- ja rakennuslaki. Toteutuessaan lait hidastaisivat luontokatoa ja toisivat ratkaisuja ilmastokriisiin.
Lait pitäisi saada läpi vuoden 2022 aikana, koska muuten seuraavat eduskuntavaalit tulevat liian lähelle, mikä vaikeuttaa päätöksentekoa. Olemme vahvasti mukana lakien työryhmävalmistelussa, tapaamme päättäjiä ja painamme päälle, jotta luontoa pystyttäisiin suojelemaan uusien lakien avulla.
