Itämeren alueen ym­pä­ris­tö­jär­jes­töt: Itämeren suojelu on epäonnistunut – jatkossa on tehtävä enemmän ja paremmin

Nykyinen Itämeren suojelun toimintaohjelma, jonka tavoitteena on ollut saavuttaa Itämeren hyvä tila, päättyy vuonna 2021. Uudesta kymmenvuotisohjelmasta keskustellaan tänään Itämeren suojelukomissio Helcomin valmistelevassa virkamieskokouksessa ja päätetään ministerikokouksessa ensi vuoden lokakuussa.

Toimintaohjelmalla ei olla kymmenen vuoden aikana pystytty pysäyttämään Itämeren tilan heikkenemistä, koska ohjelmaa on pantu heikosti toimeen.

Yli 20 Itämeren alueen ympäristöjärjestöä julkisti jo keväällä 2020 Itämeren suojelun varjo-ohjelman. Siinä ehdotetaan toimintaohjelmaan useita uusia kohtia ja vaaditaan ohjelman tehokkaampaa toimeenpanoa. Päivitetyssä ohjelmassa pitää puuttua entistä vahvemmin sekä hyvin tunnettuihin ongelmiin, kuten rehevöitymiseen, että uudempiin haasteisiin, kuten vedenalaiseen meluun ja ilmastonmuutoksen Itämeren tilaa huonontaviin vaikutuksiin.

”Järjestöjen ehdottamia toimenpiteitä on osin otettu huomioon Itämeren suojelun toimintaohjelmaluonnoksessa. Siinä ei kuitenkaan puututa riittävän vahvasti esimerkiksi vedenalaisen melun merieliöille aiheuttamiin vakaviin haittoihin, eivätkä Itämeren äärimmäisen uhanalaiset lajit ankerias ja pyöriäinen saisi kipeästi tarvitsemaansa suojaa”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan.

”Jotkin Helcom-maat ovat vastustaneet vedenalaiseen meluun puuttumista sillä perusteella, että sen haitoista ei ole tutkittua tietoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Useat tieteelliset tutkimukset vahvistavat, että sekä hetkittäinen että jatkuva vedenalainen melu ovat vakava uhka merieliöille”, Ryan sanoo.

Myöskään ilmastonmuutoksen Itämeren luonnolle aiheuttamiin haittoihin ei näytetä ohjelmaluonnoksessa puututtavan.

”Ilmastonmuutoksen myötä veden lämpötila nousee ja suolaisuus laskee, ja merijäästä riippuvaisten lajien, kuten Itämerennorpan, elinympäristö kutistuu”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola.

”Kaipaamme Itämeren suojelun toimenpideohjelman kytkemistä selkeästi ilmastotavoitteisiin, kuten kaikkien Itämeren alueen valtioiden hiilineutraalisuuden saavuttamiseen vuoteen 2040 mennessä”, Tapani Veistola sanoo.

Kaikkien maiden toimet riittämättömiä

WWF arvioi säännöllisesti sitä, miten Helcom-maat ovat edistäneet Itämeren suojelun toimintaohjelman toteutumista. Viimeisimmän, vuoden 2018 arvioinnin, johtopäätös oli jälleen tyly: kaikkien maiden toiminta oli puutteellista. Parhaiten toimeenpanossa selvisi tuolloin Ruotsi, huonoiten Venäjä.

”Parhaiten on edistytty toimissa, joita maat ovat yhdessä toteuttaneet, ja huonoimmin toimissa, joita kaikkien yksittäisten maiden olisi pitänyt erikseen toimeenpanna”, sanoo WWF:n Vanessa Ryan.

”On sääli, että Itämeren mailla on käytössään yhdessä sovittu väline Itämeren suojelemiseksi, mutta sitä ei valtioiden ahtaiden kansallisten intressien vuoksi pystytä täysitehoisesti käyttämään”, Vanessa Ryan sanoo.

”Päivitetyn toimintaohjelman toimeenpanemiseen tarvitaan Suomessa kaikkien ministeriöiden täysi sitoutuminen, eri toimijoiden ja sidosryhmien vahvaa panosta sekä resursseja toimeenpanon raportointiin ja seurantaan ”, Ryan toteaa.

 

Lisätiedot:

Meriasiantuntija Vanessa Ryan, WWF Suomi, p. 040 763 000, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Suojelupäällikkö Tapani Veistola, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 0400 615 530, etunimi.sukunimi@sll.fi

Järjestöjen Itämeren suojelun varjo-ohjelma

Coalition Clean Baltic on 23 Itämeren ympäristöjärjestön yhteenliittymä. Sen Suomen jäsen on Suomen luonnonsuojeluliitto. CCB:n järjestöillä on yhteensä 890 000 jäsentä. www.ccb.se/

Lisätietoja