Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Turpeen käytölle kasvualustana on kotimaisia vaihtoehtoja

Turpeen kaivuu pilaa herkät vetemme, tuhoaa suoluontoa ja vauhdittaa ilmaston kuumenemista. Energiakäytön lisäksi myös kasvuturpeen käytöstä tulisi luopua ja kaupallistaa turpeelle kestäviä vaihtoehtoja.

Kasvuturve on ilmastolle, luonnolle ja vesistöille yhtä vahingollista kuin turpeen kaivuu energiakäyttöön. Kuva: Ville Kangas

Yle uutisoi perjantaina 3.7. Sitran työpaperin havainnosta, jonka mukaan kasvu- ja energiaturpeen elinkaaripäästöt ja ympäristövaikutukset ovat samanlaiset. Turve on kertynyt soihin tuhansia vuosia, ja siihen sitoutunut hiili vapautuu hyvin nopeasti, olipa käyttötapa sitten polttaminen, kasvualustat tai aktiivihiili.

Ylen artikkelissa väitettiin, että kasvuturpeelle ei olisi kotimaisia vaihtoehtoja ja turpeen käytön kieltäminen olisi näin ollen uhka kasvihuoneviljelylle. Tämä ei pidä paikkaansa. Kotimaisista vaihtoehdoista ainakin biojätekompostia, mädätettyä ja kompostoitua jätevesilietettä, puukuitua, ruokohelpeä, järviruokoa ja hamppua on testattu Suomessa.

Esimerkiksi kompostipohjaiset multaseokset tarjoavat ravinteita ja hivenaineita, joita kasvit tarvitsevat. Turpeessa taas ei ole ravinteita, vaan se lähinnä pidättää kosteutta ja vaikuttaa kasvualustan rakenteeseen. Pitkään säilyvä biohiili puolestaan on kasviperäinen maanparannusaine, joka oikein käytettynä sitoo vettä ja ravinteita itseensä ja parantaa näin maan tai kasvualustan ravinnetilannetta. Hapettomasti palavaa biohiiltä valmistetaan esimerkiksi käsittelemättömästä jätepuusta tai kuivasta kasvijätteestä.

JÄREÄ-hankkeessa on arvioitu järviruo’on niittämisen hillitsevän ilmastonmuutosta. Niittäminen vähentää ruovikon aiheuttamia metaanipäästöjä ja samanaikaisesti ruovikon mukana poistuu vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Oikein toteutettuna ruovikon niittäminen palvelee myös luonnon monimuotoisuutta, mutta on muistettava, että ruovikot ovat myös tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille. Näin ollen kokonaisympäristövaikutusten ja kestävän potentiaalin arviointi on haastavaa. Suomen ympäristökeskuksen taustaraportissa turpeen vaihtoehtona nostetaan esiin uudet viljelymenetelmät, kuten vesiviljelyn yleistyminen kasvihuonetuotannossa.

Esimerkiksi Saksassa ja Isossa-Britanniassa valtio kampanjoi turpeettomuuden puolesta, ja turpeettomille vaihtoehdoille onkin kehittynyt markkinat. Saksassa yli 500 puutarhuria on liittynyt turvevapaan puutarhaviljelyn verkostoon. Tietoisuuden kasvaessa toivottavasti meilläkin vaihtoehtoiset kavualustat saavat nopeasti jalansijaa. Joistain puutarhamyymälöistä löytyy Suomessakin Kiteen Madon ja Mullan turpeetonta järviruoko’osta ja ruokohelvestä valmistettua kasvualustaa ja ympäristöjärjestö Nabun sertifioimaa kasvipohjaista Neudorffin multaa.

Artikkelissa ainoana turvetta korvaavana kotimaisena vaihtoehtona pidettiin rahkasammalta. Rahkasammaleen käyttöön liittyy kuitenkin myös ongelmia ilmaston ja suoluonnon näkökulmasta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan rahkasammaleen keruu aiheuttaa muutoksia maisemaan, kasvihuonekaasupäästöjen vapautumista ja turpeen muodostumisen hidastumista. Sammalesta kuorittu suo vapauttaa metaania, voimakasta kasvihuonekaasua, joten se ei ole ilmaston kannalta haitaton kasvualusta.

Lisäksi on muistettava, että suoluontomme on herkkää ja uhanalaista. Tällä hetkellä sammaleen keruuta ei ohjata pois luonnon kannalta arvokkailta soilta. Luonnonsuojeluliiton mielestä sammaleen keruuta pitää ohjata ympäristöluvilla luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille, ojitetuille soille. Tämä olisi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista. Toimintaa ei pidä harjoittaa suojeluun sopivilla tai sellaisilla soilla, joita ennallistamalla voidaan helpottaa suoluonnon ja -lajien uhanalaisuutta.

Turpeen kaivuu on aina haitallista ilmastolle, luonnolle ja vesistöille. Tämän vuoksi Ison-Britannian hallitus sekä Irlannin kansallinen turveyhtiö Bord na Mónan ovat päättäneet lopettaa turpeen käytön kasvuturpeena vuoteen 2030 mennessä. Suomessakin turpeen kaivuun on loputtava. Kasvuturpeelle on kehitettävä korvaavia raaka-aineita ja alan toimijoiden kannattaisi olla aiheessa oma-aloitteisia.

Tällä hetkellä 90 prosenttia Suomessa kaivetusta turpeesta käytetään energiaksi, mutta kasvuturpeelle on povattu merkittävääkin kasvua. Esimerkiksi Ruotsissa turpeen energiakäytön vähetessä kasvuturpeen käyttö on kasvanut ja nykyään se ylittääkin energiakäytön määrän. Päästöjen näkökulmasta tämä vie ojasta allikkoon. Kuitenkin Ruotsin ympäristösuojeluviraston mukaan kasvuturpeen korvaaminen muilla vaihtoehdoilla on mahdollista.

Moni puutarhuri on luonnon ystävä. Ympäristön kannalta kestämätön harrastus tai elinkeino saattaa tulla siis järkytyksenä. Hyvä uutinen on, että muissakin maissa turpeen tilalle on onnistuttu kehittämään ja kaupallistamaan muita kasvualustoja eikä ruoantuotanto ole pysähtynyt. Miksi emme pystyisi siihen Suomessa?

Hanna Aho

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lahjoita soille!

Kasvuturve on ilmastolle, luonnolle ja vesistöille yhtä vahingollista kuin turpeen kaivuu energiakäyttöön. Kuva: Ville Kangas

Tee kertalahjoitus metsille, vesille ja soille