Ison maakuntalehden toimittaja kyseli taannoin, miten käy muovintuotannon koronanaikaisessa maailmassa. Pari vuotta sittenhän maailman ykkösuutinen oli mikromuovit ja niiden kulkeutuminen kaikkialle. Nyt maailma on huolissaan mikromuoveja kertaluokkaa pienemmästä partikkelista, viruksesta.
Äkkiä katsoen vaikuttaa siltä, että koronan vuoksi pakkaaminen ja kertakäyttötuotteet ovat saaneet uuden mahdollisuuden. Esimerkiksi Yhdysvalloissa muoviteollisuus lobbaa terveysviranomaisia kertakäyttömuovien rajoitusten kumoamiseksi.
Tilastot erilaisten raaka-aineiden käytöstä ja tuotannosta valmistuvat jopa puolitoista vuotta myöhässä, joten tarkkoja lukuja emme saa vielä toviin. Mutta trendejä voimme arvioida.
Vaikka kertakäyttö lisääntyy, käy maailman tavarantuotanto koronan vuoksi vajaateholla. Maailmanlaajuisesti muovin neljä isointa käyttökohdetta ovat pakkaukset, rakentaminen, kuluttajatuotteet ja autoteollisuus. Esimerkiksi maailman joulupukinpajan Kiinan teollisuustuotanto putosi toistakymmentä prosenttia tammi-helmikuussa, kun korona oli Kiinassa äreimmillään. Se ei voi olla vaikuttamatta kokonaiskulutukseen.
Muovia käytetään sekä hyviin että huonoihin tarkoituksiin. Vaikka tällä hetkellä onkin tarpeen suojautua koronalta, yleisesti ottaen kertakäyttö on pahasta, kun taas esimerkiksi junien keventäminen ei. Eikä biomuovi ole automaattisesti parempi, jos valmistus kuluttaa enemmän energiaa ja lopputuloksena tehdään samoja (hajoamattomia) molekyylejä kuin fossiilimuovista. On silti hyvä, että kulutus vähenee.
Koronan aiheuttama hallitsematon romahdus on kuitenkin juuri se tapa, jolla kulutuksen ei inhimillisestä näkökulmasta tulisi pudota. Hinta nykyisenkaltaisessa maailmassa on liian suuri.
Onkin syytä suunnata katseet romahduksen jälkeiseen jälleenrakennuksen aikaan. On luotava entistä vastustuskykyisempiä yhteiskuntia, koska tämä pandemia ei jääne viimeiseksi. Siksi Luonnonsuojeluliittokin on käynnistänyt luontovetoomus.fi -kampanjan. Muista allekirjoittaa!
