Tervetuloa, uusi maailma

1. Rahavirrat liikkeelle

On selvää, että koronakriisissä elvytykseen on käytettävä joka tapauksessa paljon rahaa. Silloin kannattaa tukea toimintaa ja luoda työpaikkoja, joilla on tulevaisuutta.

Uutta työtä syntyy esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, sähköautojen latauspisteiden asentamiseen, erilaisten uusiutuvien energiamuotojen pariin sekä biokaasun tuotantoon ja kuljetukseen. Kaupungeissa korostuvat liikennepalvelut. Innovaatiopuolelle ja kiertotalouteen tarvitaan lisää työntekijöitä. Luonnonhoito ja ennallistaminen työllistävät, samoin kuin luontokohteiden, kuten kansallispuistojen, palvelut.

Talous ja ihmisen toiminta on saatava sopusointuun luonnon reunaehtojen kanssa. Tämä ei tapahdu passiivisesti eikä niin, että talous pysähtyy. Tarvitaan isoja investointeja ja uusia työpaikkoja. Mutta yksi periaate poliitikkojen on muistettava: saastuttamista ja ylikulutusta ei pidä enää tukea yhteisistä varoista. Evytys ja uudet investoinnit eivät saa aiheuttaa haittaa yhteiselle ympäristöllemme.

Isot rahavirrat on käännettävä fossiilitaloudesta päästöjen leikkaamiseen, ilmastokriisin torjumiseen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseen – eli fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentamiseen.

2. Suuryrityksiltä vastinetta tuelle

Koronakriisin alettua yksi jos toinenkin suuryritys marssi hallituksen pakeille vaatimaan tukea ja apua, samaan aikaan, kun yt-neuvotteluja käytiin nopeutetulla tahdilla. Kyseessä olevat summat ovat niin suuria, ettei niitä pidä antaa ilman vastikkeellisuutta.

Valtiontuki pitää sitoa tieteen mukaisiin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin sekä niiden uskottavaan toteuttamiseen. Koska muutos fossiilivapaaseen yhteiskuntaan on joka tapauksessa edessä, tämä palvelisi myös yritysten etua. Tukien ehtona pitäisi ylipäänsä olla yritysvastuu ja verovälttelyn lopettaminen.

3. Rahaa haitallisista tuista

Koronakriisin jälkeen talous tarvitsee vihreää elvytystä. Se tarkoittaa sitä, että varoja vapautetaan siten, että niitä riittää ilmaston ja luonnon kannalta olennaisiin investointeihin. Samalla varmistetaan, että ympäristön kannalta haitallisen toiminnan tukeminen loppuu.

Ratkaisu on ympäristölle haitalliset tuet, joita Suomi jakaa 3,6 miljardia euroa vuodessa. Karsimalla ympäristölle haitallisia tukia budjettiin saadaan joustoa ja varoja siirrettyä saastuttavasta toiminnasta ilmasto- ja ympäristöinvestointeihin. Päättäjien kannattaa aloittaa työ turpeen lähes 200 miljoonan euron veroedusta ja lentokerosiinin verottamisesta.

Vihreä elvytys on apua akuuttiin kriisiin. Sen sijaan seuraava vuosikymmen ja todennäköisesti myös sitä seuraavien 50 vuoden ajan valtioiden on toteutettava ekologista jälleenrakennusta. Vanhaan ei enää ole paluuta.

Sotien jälkeen Suomi rakennettiin uudelleen, ja nyt myös rakennetaan Suomea uudelleen. Tällä kertaa tavoitteena on ihmisten hyvinvointi luonnon ehdoilla.

ALLEKIRJOITA LUONTOVETOOMUS

Kun koronaviruksen aiheuttamia talousvaurioita aletaan korjata, ilmastokriisin ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjunta on otettava talouspolitiikan punaiseksi langaksi.

Tämän takia Suomen luonnonsuojeluliitto julkisti 6. toukokuuta 2020 vetoomuksen terveellisen ja turvallisen tulevaisuuden puolesta.

Vaadimme, että koronaviruksen nimissä jaetut tuet suuryrityksille sidotaan tieteenmukaisiin ilmastotavoitteisiin ja ympäristölle haitallisia tukia leikataan, jotta ilmastoinvestointeihin on rahaa. Vaadimme myös, että elvytysrahoitus suunnataan päästöjen vähentämiseen, ilmastokriisiin sopeutumiseen, ympäristönsuojelun parantamiseen ja luonnonsuojeluun. Sanna Marinin hallitus on jo sitoutunut fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentamiseen, eikä tästä tavoitteesta ole syytä lipsua.

Noin kolme kuukautta auki oleva vetoomus luovutetaan valtiovarainministerille. Allekirjoita vetoomus osoitteessa luontovetoomus.fi