KHO: Ahmoja ei olisi saanut metsästää Natura-alueilla

Maa- ja metsätalousministeriö aloitti erittäin uhanalaisen ahman metsästyksen 35 vuoden rauhoituksen jälkeen vuonna 2017. Suomen riistakeskus myösi silloin luvan kahdeksan ahman metsästykseen. Niin se on tehnyt myös kolmena myöhempänäkin talvena.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri halusi saada ahman tappolupien laillisuudesta tuomioistuimen linjapäätöksen. Se valitti kahdesta ahman suojelua varten perustetulle Natura-alueille annetusta luvasta vuonna 2017. Piiri katsoi, ettei tappamisen vaikutuksia ahman suojeluun selvitetty luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin mukaisesti.

Asian pitkä oikeuskäsittely päättyi tänään korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. KHO katsoi, että poikkeuslupaa kahden ahman tappamiseen ei olisi saanut myöntää ilman Natura-arviointia. Natura-kohteet, joilla luvan pyyntialueet sijaitsivat, oli perustettu osittain juuri ahmojen suojelemiseksi. Riistakeskuksen arvio siitä, että Natura-arviointia ei ollut tarpeen tehdä, oli vastoin luonnonsuojelulakia. KHO:n tiedote on luettavissa täällä.

”Päätös on kansaivälisestikin merkittävä. Se tulee ottaa huomioon ahman suojelussa myös Ruotsissa”, arvioi erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Oikeus ei arvioinut lupien muuta laillisuutta, koska se kaatui jo Natura-selvityksen puuttumiseen. Luonnonsuojeluliiton mielestä ahmojen tappamiselle pitää kehittää muita vaihtoehtoja.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli talvella 2018-19 250-280 ahmaa. Niistä poronhoitoalueella oli 110-130 yksilöä, joiden metsästykseen myönnettiin menneenä talvena kahdeksan lupaa, kuten kolmena edeltävänäkin talvena.

Viime viikolla KHO tuomitsi riistahallinnon rikkoneen luontodirektiiviä suden kiintiömetsästyksessä.

”Olisi tärkeää että MMM ja Suomen riistakeskus tarkentaisivat nyt käytäntöjään muidenkin lajien metsästyksen osalta”, Tapani Veistola toteaa.

Luonnonsuojeluliitto kiittää myös WWF Suomea hyvästä yhteistyöstä asiassa.

Lisätietoja