Uusi hallitusohjelma on lupaava ympäristölle

“Rinteen hallitusohjelma on ympäristölle 2000-luvun paras ja se edistää selkeästi monien ympäristöongelmien ratkaisua”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Kansalaisten ennennäkemätön aktiivisuus teki eduskuntavaaleista ilmastovaalit. Luonnonsuojeluliiton mielestä hallitusohjelmassa vastataan kohtuullisen hyvin kansalaisten ja tutkijoiden huoliin ilmastosta ja luonnon köyhtymisestä.

“Parasta on luonnonsuojelun rahojen korotus ja pahinta soiden turpeen polton jatkuminen kivihiiltä pidempään”, Hölttä tiivistää.

Metsien, soiden ja vesien suojelu edistyvät merkittävästi 100 miljoonan euron vuosittaisen lisärahoituksen ja lakihankkeiden ansiosta. Ilmastotavoitteet ovat oikeansuuntaiset mutta hallituksen tulee kehittää tavoitteen edellyttämiä keinoja lisää jatkotyössä. Kehitysyhteistyötä lisätään, mikä mahdollistaa myös monia ympäristöhankkeita.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen riippuu keinojen kehittämisestä

Hallitusohjelma mahdollistaa Pariisin sopimuksen mukaisen ilmastotyön, mutta riittäviä keinoja siihen ei vielä esitetä. Luonnonsuojeluliiton mielestä turpeesta ja muista fossiilisista polttoaineista luopumisen vauhtia tulee kiristää ja hiilinieluja vahvistaa.

Uhanalaisia turvataan, mutta metsätalouden kestävyys on epävarmaa

Luonnonsuojelun lisärahoitus mahdollistaa muun muassa entistä laajemman metsien ja soiden suojelun sekä ennallistamisen. Hyvää on, että kansallispuistojen verkostoa laajennetaan ja luonnonsuojelualueiden vapautus kiinteistöverosta varmistetaan. Myös vesilaki päivitetään sisältämään kalanhoitovelvoitteet niihinkin patoihin, joiden luvissa niitä ei nyt ole. Kaivoslainsäädäntö uudistetaan ja kaivosten ympäristönsuojelua parannetaan. Luonnon monimuotoisuuden asemaa vahvistetaan myös kaavoituksessa.

Metsähallituksen metsissä edistetään jatkuvaa kasvatusta sekä sen tulostavoitteissa on otettava huomioon hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus. Metsien raivaamista rakentamiseen pyritään hillitsemään esimerkiksi ottamalla käyttöön maankäyttömuutosmaksu, mutta turvepeltojen raivausta ei valitettavasti rajoiteta.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että metsätalouden kestävyydessä jää ratkaistavaksi paljon hallituskauden aikana. Tällöin punnitaan puolueiden sitoutuminen hallitusohjelmassakin tavoitteeksi otettuun monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen.

Monet asiat jäivät jatkovalmistelun varaan

Monien ympäristötavoitteiden toteutuminen riippuu vielä myöhemmistä päätöksistä, rahoituksesta ja lakimuutoksista.

Hallitus ei saanut karsittua paljoa haitallisia tukia, joten asiaan tulee palata kehysriihessä ja kun hallitus valmistelee kestävän verotuksen tiekarttaa. Hallitus siirsi verotusta jo vähän työstä haittaveroihin.

Kehitysyhteistyön rahoitusta nostetaan kohti 0,7 prosentin tavoitetta bruttokansantuotteesta, mutta tarkempi aikataulu päätetään myöhemmin.

Alueellinen ympäristöhallinto olisi Luonnonsuojeluliiton mielestä kannattanut koota jo nyt yhteen virastoon, mutta asia jäi myöhemmin ratkaistavaksi.

Luonnonsuojeluliiton mielestä parasta olisi yhdistää ELY-keskuksen ja aluehallintoviraston ympäristötehtävät yhteen keskusvirastoon. Se voi olla joko oma Suomen ympäristövirasto tai Sipilän hallituksen maakuntauudistuksessa suunniteltu monialainen Lupa- ja valvontavirasto. Aluehallinnon tulevaisuus jäi kuitenkin hallitusohjelmassa vielä auki vuoden 2020 loppuun asti.

“Hallitusneuvotteluihin kutsuttiin kuultavaksi monia elinkeinoelämän tahoja, mutta ei ympäristöjärjestöjä. Luonnonsuojeluliiton mielestä on tärkeää, että ympäristöjärjestöjä kuullaan tasapuolisemmin hallituskauden aikana”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

 

Lisätietoja:

puheenjohtaja Harri Hölttä, puhelin 040 7229 224, harri.holtta@sll.fi

toiminnanjohtaja Päivi Lundvall, puhelin 040 184 3636, paivi.lundvall@sll.fi (hallitusohjelman valmistelu)

suojelupäällikkö Jouni Nissinen, puhelin 040 120 9222, jouni.nissinen@sll.fi (ilmasto)

suojeluasiantuntija Paloma Hannonen, puhelin 050 532 3219, paloma.hannonen@sll.fi (metsät, suot, ilmasto)

ympäristöjuristi Pasi Kallio, puhelin 040 671 9555, pasi.kallio@sll.fi (lainsäädäntö, hallinto)

erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi (rahoitus, vedet, maatalous)