Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Ilmastovaalit – bluffia vai todellinen tavoite, Antti Rinne?

On aika katsoa, kuka bluffasi ilmastoretoriikalla vaaleissa ja kuka on valmis konkretiaan, kirjoittaa suojeluasiantuntija Paloma Hannonen blogissa. Hän arvioi, että metsäteollisuus hakkaa kiilaa ilmastovaalien ja puolueiden väliin ilmoittamalla uuden Kemin-laitoksen suunnittelusta.

Kuva: Paloma Hannonen

Metsä Group ilmoitti perjantaina aloittavansa hankesuunnittelun uudesta laitoksesta Kemiin. Laitos korvaisi vanhan Kemin tehtaan ja söisi puuta huomattavasti enemmän kuin aikaisempi laitos. Uusi laitos vaatisi puuta noin kahden lähimaakunnan koko hakkuumäärän verran vuosittain tilanteessa, missä useiden maakuntien puuntuotannollinen hakkuumäärä on jo täydessä käytössä.

Mistä tällaisessa ilmoituksessa juuri hallitusneuvottelujen alla on kyse? Arvioni on se, että metsäteollisuus hakkaa kiilaa ilmastovaalien ja puolueiden väliin. On aika katsoa, kuka bluffasi ilmastoretoriikalla vaaleissa ja kuka on valmis konkretiaan. On myös syytä huomata, että kyseessä on vasta hankesuunnittelun aloittaminen, ei esimerkiksi investointipäätös.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja ja hallitustunnustelija Antti Rinne tekikin turhan hätiköidyn liikkeen ilmoittaessaan lähes välittömästi, että puu riittää kyseiseen hankkeeseen. Rinne myös lupasi rahaa hankkeen liikenneinvestointeihin.

Nyt vaaditaan huomattavasti tätä viileämpiä hermoja. Ei saa käydä niin, että nopeiten huutaneille lupaillaan investointirahoja ennen kunnollisia selvityksiä. Kyseessä ei myöskään saa olla koko Suomen laajuiset aavistushakkuut, joissa yritetään repiä metsistä irti mahdollisimman paljon ennen kuin EU-säätely  ja metsien hiilinäkökulma vaikuttavat metsien käyttöön. On myös selvää, että yritykset pelaavat kovaa toisiaan vastaan, sillä kaikki haaveillut investoinnit eivät Suomen metsiin yksinkertaisesti mahdu.

Tänään maanantaina julkaistiin myös Valtioneuvoston kanslian teettämä tutkimus Yritystuet ja kilpailukyky. Selvityksessä todetaan, että päästökauppakompensaatio ja energiaverojen palautukset ovat valuneet pääasiassa juuri muun muassa paperiteollisuudelle. Kyseiset tuet on sidottu menneeseen sähkönkulutukseen, eivätkä kannusta esimerkiksi sähkönkulutuksen vähentämiseen tai energiatehokkuuteen.

Tutkimuksessa todetaan myös, että “paperiteollisuudessa Suomen työllisyys on kehittynyt huomattavasti heikommin kuin Ruotsissa ja varsinkin Saksassa 2000-luvulla. – – Tämä viittaa siihen, että työpaikkojen luonnin taustalla on välittömien hinta- ja kustannustekijöiden lisäksi myös muita tekijöitä.”

Kuten selvityksessäkin todetaan, tukien painotuksen pitäisi olla enemmän epäsuorassa innovaatiopolitikassa, joita ovat satsaukset perustutkimukseen ja koulutukseen. Juuri näistä kahdesta edellinen hallitus on leikannut rahoitusta, onnistumatta karsimaan heikosti kilpailukykyä parantavia ympäristölle haitallisia tukia.

Hallitusneuvotteluissa on mentävä ilmastovaalien retoriikasta konkretiaan. Se tarkoittaa muun muassa metsätalouden tukien kokonaisuudistusta, ympäristölle haitallisten tukien selvää karsimista ja riittävän suurta panostusta metsien suojeluun monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Paloma Hannonen

Suojeluasiantuntija

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen

Jaa sosiaalisessa mediassa